Omavalvonnan ohjaus palveluntuottajille
Sosiaali- ja terveydenhuollon omavalvontaa ohjaa laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta (741/2023). Omavalvonta on valvonnan ensisijaisin muoto.
Omavalvonnalla varmistetaan, että toimintaa toteutetaan lainmukaisesti ja sopimuksia noudattaen. Omavalvonta on ennakoivaa ja aktiivista toimintaa ja siihen kuuluu riskitilanteiden tunnistaminen ja epäkohtiin puuttuminen.
Hyvinvointialueet järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut alueellaan. Niiden laajaan omavalvontavelvoitteeseen kuuluu oman järjestämistehtävänsä ja oman palvelutuotantonsa ohjauksen ja valvonnan lisäksi yksityisten palveluntuottajien ohjaus- ja valvonta.
Hyvinvointialueiden ja useammassa kuin yhdessä palveluyksikössä palveluja antavien yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien pitää laatia toiminnastaan omavalvontaohjelma. Palveluntuottajan omavalvontaohjelma kattaa kaikki palveluntuottajan palveluyksiköt. Ohjelmassa määritetään tavat, joilla varmistetaan, että palvelut järjestetään ja toteutetaan sopimusten ja lainsäädännön mukaisesti.
Omavalvontaohjelman lisäksi palveluntuottajan on laadittava palveluyksiköittäin päivittäisen toiminnan laadun, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi sekä asiakas- ja potilastyöhön osallistuvan henkilöstön riittävyyden seurantaa varten omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palveluyksikössä palveluntuottajan ja sen lukuun tuotetut palvelut. Mikäli palvelua annetaan vain yhdessä palveluyksikössä, omavalvontasuunnitelman laadinta riittää.
Omavalvontaohjelma ja omavalvontasuunnitelmat tulee laatia sähköisesti ja ne on julkaistava julkisessa tietoverkossa tai muulla julkisuutta edistävällä tavalla. Tämän lisäksi omavalvontasuunnitelma tulee olla julkisesti nähtävillä palveluyksikössä.
Valvira on antanut 8.5.2024 määräyksen omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta (Finlex.fi)(ulkoinen linkki).
Hyödyllisiä oppaita ja ohjeita omavalvonnan suunnittelun tueksi:
- Turvallinen lääkehoito: Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen (STM:n julkaisuja 2021)
- Lääkinnällisten laitteiden turvallinen käyttö – opas laiteosaamisen varmistamiseen (STM:n julkaisuja 2024:3)
- Vakavien vaaratapahtumien tutkinta. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille (STM:n julkaisuja 2023:31)
- Valmius- ja jatkuvuudenhallintasuunnitelma. Ohje sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille (STM:n julkaisuja 2019:10)
- Sopimusperusteinen varautuminen. Ohje sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille (STM:n julkaisuja 2019:9)
- Kansallinen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia
Omavalvonnan toteutumisen seuranta
Omavalvontaohjelman toteutumista on seurattava palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä palveluyksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella. Seurantaan perustuvat havainnot ja niiden perusteella tehtävät toimenpiteet on julkaistava neljän kuukauden välein julkisessa tietoverkossa tai muilla niiden julkisuutta edistävillä tavoilla
Omavalvontasuunnitelman toteutumista on seurattava ja seurannasta on tehtävä selvitys (raportti). Sen perusteella tehtävät muutokset on julkaistava vähintään neljän kuukauden välein. Palveluntuottaja kuvaa omavalvontasuunnitelmassa miten suunnitelman toteutumista seurataan ja kuinka havaitut puutteet korjataan. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta ei edellytä toteutumisen seurannasta tehtävän selvityksen julkaisemista, vaan ainoastaan muutosten. Muutosten julkaiseminen tapahtuu yksinkertaisimmillaan päivitetyn ja muutokset sisältävän omavalvontasuunnitelman julkaisemisen yhteydessä.
Palveluntuottajan ja henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta (741/2023) 29 § edellyttää, että palveluntuottajan on ilmoitettava välittömästi salassapitosäännösten estämättä palvelunjärjestäjälle ja valvontaviranomaiselle palveluntuottajan omassa tai tämän alihankkijan toiminnassa ilmenneet asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavat epäkohdat sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta vakavasti vaarantaneet tapahtumat, vahingot tai vaaratilanteet sekä muut sellaiset puutteet, joita palveluntuottaja ei ole kyennyt tai ei kykene korjaamaan omavalvonnallisin toimin.
Ohjaus ja valvonta
Palvelunjärjestäjänä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä alueellaan. Järjestäjävastuu velvoittaa hyvinvointialuetta ohjaamaan ja valvomaan oman palvelutuotantonsa lisäksi myös ostopalveluna ja palvelusetelipalveluna tuotettujen yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajia.
Ohjaus ja valvonta perustuvat hyvinvointialueen omavalvontaohjelmaan sekä vuosittaiseen valvontasuunnitelmaan. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ohjaus ja valvontatyö tuotetaan LUVN Omavalvontapalveluista. Ohjaus- ja valvontatehtävän tukena Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue käyttää sähköistä laadun- ja riskienhallinnan järjestelmää (Laatuportti).
Ohjaus- ja valvontakäyntien tarkoituksena on vahvistaa ja tukea palveluntuottajien omavalvontaa ja sen toteutumisen seurantaa.
Ohjaus- ja valvontakäynnit toteutetaan ennakollisesti, suunnitellusti tai reaktiivisesti
- Ennakollinen valvonta kohdistuu lähtökohtaisesti hankintavaiheeseen esimerkiksi asiakirjatarkasteluna
- Suunnitelmallinen ohjaus ja valvonta toteutetaan yhteistyössä palveluntuottajan kanssa ja sisältää palveluntuottajan itsearvioinnin ja asiakirjatarkastelun lisäksi yleensä fyysisen käynnin palvelupisteeseen.
- Reaktiivinen valvonta voidaan toteuttaa ennalta ilmoittaen tai ennalta ilmoittamatta. Reaktiivinen valvonta voi käynnistyä esimerkiksi epäkohtailmoituksen myötä.
Valvontatapahtuma voidaan toteuttaa lähitapaamisena palvelupisteessä, etätapaamisena, asiakirjavalvontana tai erillisenä selvityksenä. Jokaisesta valvontatapahtumasta kirjataan tarkastuskertomus, joka lähetetään palveluntuottajan lisäksi tiedoksi myös lupa- ja valvontaviranomaiselle. Tarkastuskertomus välitetään niiden hyvinvointialueiden valvontapalveluihin tiedoksi, joiden asiakkaita kyseisessä palvelupisteessä valvonta-ajankohtana on.
Päivitetään pian.