Opiskeluhuollon yhteistyö
Alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä on oppilas- ja opiskelijahuoltolain(ulkoinen linkki) velvoittama yhteistyörakenne, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman valmistelu. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä muodostettiin yhteistyötahoille lähetettyjen nimeämispyyntöjen perusteella.
- Puheenjohtaja: palvelulinjajohtaja Tuija Harakka, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, Ehkäisevän ja varhaisen tuen palvelut
- Valmistelija: asiantuntija Kati Wilska-Seemer, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, Ehkäisevän ja varhaisen tuen palvelut, kati.wilska-seemer@luvn.fi , p.050 523 9101
Alueellisen yhteistyöryhmän kokousmuistiot vuodelta 2025 julkaistaan pdf-tiedostoina tällä sivulla.
Alueellisen yhteistyöryhmän kokousmuistiot julkaistaan jatkossa pdf-tiedostoina tällä sivulla.
Yhteistyöryhmän kokous maanantaina 2.10.2023
Tuija Harakka esitteli ajankohtaisia asioita.
- Edelleen opiskeluhuollon ammattilaisten työtä kuormittaa väritulostus-/kopiointi-/skannausmahdollisuuden puuttuminen oppilaitoksissa. Tähän esitetty kolme ratkaisuvaihtoehtoa.
Espoon ruotsinkielinen opetuspäällikkö, Outi Saloranta-Erikson, esitteli Espoon Yhteisöllisen opiskeluhuollon hanketta (YHOP)
- Hankkeen tavoitteena on toimivien toimintamallien tunnistaminen ja yhtenäistäminen.
- Espoossa hankkeessa työskentelee kaksi koordinaattoria ja hanke on mahdollistanut 17 yhteisöohjaajan palkkaamisen.
- Outi toivoo verkostoitumista Länsi-Uudellamaalla asian tiimoilta. Yhteydenotot Outille.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen erityisasiantuntija Leena Wilen esitteli Perhekeskusmallia.
- Esitys herätti kysymyksiä ruotsinkielisistä palveluista sekä pienempien paikkakuntien perhekeskustoiminnasta. Osassa kunnista fyysisinä perhekeskuksina toimivat avoimet päiväkodit, joissa kohtaamispaikkatoimintaa.
- Huomioitavaa on, että perhekeskustoiminta ei rajoitu fyysisiin ”täyden palvelun perhekeskuksiin”, vaan on myös verkostomaistatyötä.
- Esiin nousseiden huomioiden pohjalta perhekeskusten listaamista ja esittämistapaa tarkennetaan jatkossa.
Muutos aikatauluihin: Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma käsitellään hyvinvointialueen aluehallituksessa ja -valtuustossa alkuvuodesta 2024. Kaius Karlsson esitteli Alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman kommenttikierroksen yhteenvetoa.
- Keskustelua ja toiveita kommenttikierroksesta: Toivotaan, että kuntatason opiskeluhuollon ohjausryhmässä toimivat hyvinvointialueen työntekijät olisivat valmistautuneempia suunnitelman läpikäyntiin. Toivotaan pidempää kommentointiaikaa sekä johdonmukaisempaa johtamista esim. niin, että osallistamisviesti lähetettäisiin rehtoreiden esihenkilöille. Lisäksi toivotaan tarkennusta siitä, mistä halutaan kommentteja.
- Esiin nousseiden toiveiden perusteella sovitaan: Alueellisen opiskeluhuollon suunnitelman esittely -tilaisuus 24.10. klo 14-16 ja uusi kommenttikierros.
Ryhmätyöskentelyä liittyen yhteistyörakenteisiin Padlet-työkalun avulla.
Sovittu, että keväällä 2024 Alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä tapaa kolme kertaa.
Yhteistyöryhmän kokous maanantaina 21.8.2023
- Opiskeluhuollon palvelujen päälliköt esittelivät ajankohtaisia asioita, resurssitilannetta ja palvelujen yhdenmukaistamista.
- Resursseihin liittyen tehtiin huomio, että keskitetty palvelu ei ole lähipalvelua.
- Palvelujen yhdenmukaistamisen yhteydessä pohdittiin yhteisöllisen työn osuutta opiskeluhuollon työssä ja myös eri ammattiryhmien osalta
- Lisäksi esitettiin toive viestinnän terävöittämisestä koulutuksen järjestäjien suuntaan.
- Alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman valmistelun esittely
- Kerrattiin palveluiden järjestämisen näkökulma suunnitelman lähtökohtana
- Tavoitteisiin toivottiin helppoa mitattavuutta
- Henkilöstön osallisuus suunnitelman valmistelussa herätti kysymyksiä
- Systeeminen työote herätti kysymyksiä, miten toteutuu monialaisessa toimintaympäristössä
- Suunnitelman työstöversiosta keskusteltiin pienryhmissä
- Perhekeskus koettiin etäisenä opiskeluhuollon palvelujen yhteydessä mainittuna
- Termien ja käsitteiden avaamista ja yhtenäistämistä toivottiin, molempien kotimaisten kielten kannalta
Yhteistyöryhmän kokous maanantaina 29.5.2023
- Opiskeluhuollon palveluiden päälliköt esittelivät omien organisaatioidensa muutoksia.
- Kaksikielisyyden toteutuminen palveluyksikön esihenkilövalinnassa herätti kriittisen näkökulman.
- Kauniaisten jakaantuminen kolmeen tiimiin herätti huolta. Päälliköiden vastaus: tehdään työnjakoja ja nimetään ensisijaiset yhteyshenkilöt koko koulutuksen järjestäjää koskevissa asioissa.
- Organisaatiorakenteista tiedusteltiin myös sisäilmaan liittyvien aiheiden näkökulmasta.
- Opiskelijoita edustava jäsen esitti huolen aluejärjestelyjen rikkonaisuudesta. Päälliköiden vastaus: viikoittaisilla tiimeillä ja esihenkilöiden yhteisillä tapaamisilla pyritään yhtenäisyyteen.
- Erityisasiantuntija esitteli monikielisten ja -taustaisten lasten ja nuorten tilannetta Länsi-Uudellamaalla.
- KouluKunnossa-hankkeen projektipäällikkö esitteli hankkeen kuulumisia ja merkitystä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Esitys herätti mielenkiintoa ja yhteydenottoja hankkeen suuntaan.
- Alueellisen opiskeluhuollon valmistelun esittely herätti keskustelua. Valmisteluun toivottiin strategista työskentelyä, työryhmätyöskentelyä ja enemmän aikaa yhteiseen keskusteluun.
Yhteistyöryhmän ensimmäinen kokous maanantaina 3.4.2023.
- Kokouksen aiheina oli hyvinvointialueen ajankohtaiset asiat, keskustelu alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman valmistelun käynnistämisestä sekä oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuus palveluiden kehittämisessä.
- Opiskeluhuoltosuunnitelman valmistelu herätti keskustelua.
- Puheenvuoroissa otettiin kantaa suunnitelman rakenteeseen sekä valmistelun työnjakoon ja vaiheistamiseen hyvinvointialueen ja koulutuksen järjestäjien välillä.
- Keskustelua käytiin myös Wilma-järjestelmän käyttämisestä ja organisaation uudistamisesta.
Jatkossa kokousten aiheeksi toivottiin monikulttuuristen lasten ja nuorten kasvavaan määrään liittyvien näkökulmien ja osaamisen jakamista.
Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen on yksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen opiskeluhuollon palvelujen kehittämiskohteista. Kehittämisen tavoitteena on yhdenmukaistaa ja lisätä opiskeluhuollon ammattiryhmien yhteistyötä asiakkaiden palvelutarpeisiin vastattaessa.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi säännöllisten suunnittelu- ja yhteistyöaikojen sopimisista sekä lääkärien osallisuuden lisäämistä yhteisessä opiskeluhuoltotyössä.
Projektin tavoitteena on vastata peruspalveluissa monialaisesti yhä kasvavaan tarpeeseen nuorten mielenterveyspalveluiden järjestämiseksi. Tavoitetilana on kyetä vastaamaan palvelun tarpeisiin yhden oven periaatteella, matalalla kynnyksellä, nuoren omassa oppilaitoksessa ja osana opiskeluhuollon palveluita.
- Syyslukukauden edetessä koordinoimme esihenkilöt ja työntekijät keskustelemaan moniammatillisen yhteistyön kehittämisestä yhteisissä tapaamisissa. Työntekijät jatkavat keskusteluja oppilaitostensa opiskeluhuoltoryhmissä rehtorien ja opettajien kanssa.
- Projektissa jatkokehitetään aiemmin Espoossa pilottina kehitettyä Elämä edessä -toimintamallia ja edistetään sen käyttöönottoa koko hyvinvointialueen opiskeluhuollon toimintaympäristöissä. Projektin kohderyhmä on erityisesti mielenterveyden haasteista ja neuropsykiatrisen kirjon oireista kärsivät nuoret.
Moniammatillisen yhteistyön edut
Moniammatillisen yhteistyön avulla vähennetään tarvetta lähettää tukea tarvitseva nuori korjaaviin palveluihin. Yhteistyön lisääminen ja yhdenmukaistaminen vähentää päällekkäistä työtä, poistaa varhaisen tuen toteutumisen esteitä ja laskee erikoissairaanhoidon tarvetta. Yhteistyön kehittämisen keskeisiä ideoita ovat varhainen tunnistaminen, yhden arvioinnin periaate, tutkittujen menetelmien hyödyntäminen, osaamisen lisääminen, moniammatillinen konsultaatio ja verkostotyö.