Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen strategia
Hyvinvointialueen strategia asettaa yhteisen suunnan toiminnallemme.
Strategia
Aluevaltuusto hyväksyi (25.10.2022 § 69(ulkoinen linkki)) yhdessä rakennetun Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ensimmäisen strategian. Strategia antaa suunnan hyvinvointialueelle ja kuvaa hyvinvointialueen ensimmäisen valtuustokauden 2023–2025 päämäärät.
Strategia suomeksi (pdf-tiedosto)(ulkoinen linkki)
Strategia ruotsiksi (pdf-tiedosto)(ulkoinen linkki)
Tutustu strategiaan
Jotta länsiuusimaalaiset voivat hyvin.
Perustehtävämme on asukkaidemme ja asiakkaidemme hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden tukeminen ja edistäminen yhdessä heidän kanssaan.
Järjestämme Länsi-Uudenmaan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen sekä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut. Palveluita tuottavat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat.
Hyvinvointialueemme perustehtävään kuuluu varmistaa laadukkaat ja oikea-aikaiset palvelut kaikille. Huolehdimme, että palvelut vastaavat asukkaidemme ja asiakkaidemme tarpeita, ja valvomme palvelujen laatua.
Asiakaslähtöisesti, yhdenvertaisesti ja vastuullisesti
Teemme työtämme asiakaslähtöisesti ja tuemme hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta elämän eri tilanteissa.
Hyvinvointialueemme järjestää palvelunsa yhdenvertaisesti, jotta riittävät, oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut toteutuvat kaikille alueen asukkaille.
Toimimme vastuullisesti eli sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Toimivat ja kestävät palvelut edellyttävät meiltä eteenpäin katsovaa ja uudistumiskykyistä asennetta.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen strategia antaa suunnan hyvinvointialueen ensiaskelille ja kuvaa hyvinvointialueen ensimmäisen valtuustokauden 2023–2025 päämäärät
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on syntynyt kymmenen kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen perustalle. Hyvinvointialueellamme on lähes puoli miljoonaa asukasta ja 9 000 työntekijää.
Hyvinvointialueellamme on monia haasteita ratkottavana. Suomalaiset ikääntyvät, ja heitä hoitamaan tarvitaan työssään taitavia ammattilaisia. Koronapandemia on lisännyt hoitovelkaa yhä entisestään ja entisestään ja syrjäytyminen sekä yksinäisyys ovat kasvussa. Myös mielenterveyden ja päihdehuollon palvelujen kysyntä on kasvussa. Turvallisuuteemme vaikuttavat kriisit, ilmastonmuutos ja talouden heikko tilanne muuttavat maailmaa ympärillämme. Ura sosiaali-, terveys- ja pelastusalalla ei ole enää itsestään selvä valinta.
Länsiuusimaalaisten terveys ja toimintakyky ovat muuta Suomea paremmalla tasolla. Tästä huolimatta myös LänsiUudenmaan huoltosuhde heikkenee ja palvelujen kysyntä kasvaa. Siksi tarvitsemme monipuolisia tapoja järjestää palvelut laadukkaasti ja vastuullinen talous huomioiden.
Olemme kaksikielinen hyvinvointialue. Asukkaistamme 12 % puhuu äidinkielenään ruotsia ja 15 % muuta kuin suomea tai ruotsia. Väestön kasvu ja ikärakenne vaihtelevat hyvinvointialueellamme merkittävästi. Tästä syystä myös palvelutarve vaihtelee alueemme sisällä.
Hyvinvointialue on olemassa asukkaitaan varten. Tuemme ja edistämme yhdessä asukkaidemme ja asiakkaidemme kanssa hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Rakennamme yhdessä hyvinvointialuetta, joka järjestää palvelut oikea-aikaisesti ennaltaehkäiseviin ja perustason palveluihin panostaen.
Hyvinvointialueemme tarinan alussa meillä kaikilla on paljon töitä tehtävänä, mutta samalla ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä yhdessä uutta.
Edistämme asukkaidemme hyvinvointia ja turvallisuutta
Varmistamme palvelujen oikea-aikaisuuden ja panostamme ennaltaehkäisyyn.
Palvelumme ovat sujuvia ja saavutettavia.
Palvelumme tukevat hyvää elämänlaatua ja toimintakykyä.
Palvelumme vastaavat asiakkaidemme tarpeita.
Turvaamme palvelujen saatavuuden hyvinvointialueella, jotta asukkaamme ja asiakkaamme saavat apua ja tukea elämän eri tilanteissa. Raaseporista Espooseen ja Karkkilasta Hankoon – meille on tärkeää varmistaa laadukkaat ja oikea-aikaiset palvelut.
Palvelumme saavuttavat asukkaamme monella eri tavalla. Yksi kohtaa ehkä mieluiten lääkärin kasvotusten vastaanotolla, kun toinen puolestaan kokee digipalvelun kätevämmäksi. Ikäihmiselle tai vammaiselle henkilölle paras lähipalvelu voi olla ammattilaisen tekemä kotikäynti tai liikkuvat palvelut. Pelastustoimen ja ensihoidon palvelut huolehtivat turvallisuudesta koko alueellamme. Osa asiakkaistamme käyttää palvelujamme vain satunnaisesti, ja osa tarvitsee pitkäkestoista tukea ja apua elämäntilanteisiinsa. Ruotsinkieliset palvelut järjestetään koko alueen tarve huomioiden.
Tavoitteemme on, että niin yksinkertaisissa kuin monimutkaisissakin asioissa saa apua ja että eri palvelut toimivat kokonaisuutena ja tukevat hyvinvointia. Uudistamme ennakkoluulottomasti tapoja, joilla meihin saa yhteyden, ja asiointi palveluissamme on sujuvaa.
Vahvistamme asukkaiden ja asiakkaiden vaikuttamismahdollisuuksia ja valinnanvapautta. Asukkaamme voivat luottaa siihen, että heistä pidetään huolta.
Teemme tiivistä moniammatillista yhteistyötä hyvinvointialueen sisällä ja kumppaneidemme, kuten kuntien, HUS-yhtymän, järjestöjen ja yritysten kanssa. Saumaton yhteistyö varmistaa asiakkaan palveluiden sujuvuuden ja jatkuvuuden sekä tiedonkulun. Tiiviillä yhteistyöllä edistämme myös turvallisuutta
ja varaudumme paremmin yhteisiin uhkiin.
Kehitämme toimintaamme tutkitun tiedon pohjalta vaikuttavuuteen perustuvaksi. Vaikuttavuus tarkoittaa palvelun asiakkaalle tuottamaa terveys-, hyvinvointi- tai turvallisuushyötyä. Palvelujemme vaikuttavuuden arvioiminen auttaa meitä tekemään palveluihin liittyviä päätöksiä.
Ammattilaisten arvioiden lisäksi meille on tärkeää kuulla asiakkaidemme ääni. Onko palvelumme vastannut tarpeeseen, ja kokiko asiakas tulleensa kuulluksi ja kohdatuksi?
Yksinkertaisimmillaan sujuvat ja toimivat palvelut syntyvät asiakaslähtöisissä kohtaamisissa, joissa ammattitaitoiset työntekijämme löytävät asiakkaan kanssa tilanteeseen sopivimmat ratkaisut.
Valtuustokauden tavoitteet:
- Asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin ja niiden saatavuuteen paranee.
- Asiakkaiden osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuudet vahvistuvat. Hyvinvointialueelle laaditaan osallisuusohjelma vuoden 2023 aikana.
- Matalan kynnyksen palveluja vahvistetaan kaikissa ikäryhmissä.
- Mielenterveys- ja päihdepalveluita uudistetaan siten, että asiakkaiden pääsy palveluiden piiriin paranee.
- Vuoden 2023 aikana laadittavan palvelustrategian painopisteitä ovat vaikuttava ennaltaehkäisy, laadukkaat lähipalvelut, kustannusvaikuttavuuden kasvattaminen sekä digi- ja liikkuvien palvelujen tehokas hyödyntäminen. Pelastustoimen osalta laaditaan palvelutasopäätös.
- Hyvinvointialue varautuu tarvittavin suunnitelmin ja etukäteisvalmisteluin huolehtimaan tehtävistään myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Järjestämme ja uudistamme palveluja kestävällä tavalla
Sitoudumme tasapainoiseen ja kestävään talouteen.
Vaikutamme aktiivisesti siihen, että hyvinvointialueen rahoitus on oikeudenmukainen ja että se takaa palvelujemme laadukkaan resursoinnin ja järjestämisen.
Edistämme väestön yhdenvertaisuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Uudistamme palveluitamme ja parannamme niiden kustannusvaikuttavuutta.
Sitoudumme järjestämään palvelumme kokonaistaloudellisesti, eli taloudellisissa päätöksissä tarkastelemme hyvinvointialuetta kokonaisuutena. Palvelujen järjestämisessä hyödynnämme monituottajamallia. Panostamme erityisesti ennaltaehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin. Vertailemme ja otamme käyttöön erilaisia tapoja järjestää palveluja. Kannamme vastuumme elinvoiman vahvistajana alueellamme, ja huomioimme toiminnassamme myös pienemmät toimijat.
Vaikutamme aktiivisesti sen puolesta, että hyvinvointialueemme saama rahoitus huomioi alueemme erityispiirteet oikeudenmukaisesti.
Parannamme palveluiden saatavuutta, laatua ja kustannustehokkuutta. Turvaamme nykyisiä toimivia palveluja ja uudistamme toiminta-tapojamme tarvittaessa ennakkoluulottomasti. Jokainen päätöksemme perustuu monipuoliseen vaikutustenarviointiin.
Uudistumalla haluamme myös lisätä palvelujemme kustannusvaikuttavuutta. Se tarkoittaa, että pyrimme tuottamaan mahdollisimman paljon terveys-, hyvinvointi- tai turvallisuushyötyä jokaista käyttämäämme euroa kohden.
Kestävyys tarkoittaa vastuuta sekä nykyisten että tulevien sukupolvien hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta. Järjestämme ja uudistamme palveluja sosiaalisesti, ekologisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla. Toimintaamme ohjaavat YK:n Agenda 2030 -ohjelman kestävän kehityksen tavoitteet.
Teemme töitä sen eteen, että asukkaat voivat paremmin, ja laadimme vuonna 2023 hyvinvointikertomuksen yhdessä alueen kuntien kanssa.
Sosiaalinen kestävyys on meille asukkaidemme yhdenvertaista ja oikeudenmukaista kohtelua. Tunnistamme mahdollisuuksia ehkäistä hyvinvoinnin ja turvallisuuden ongelmia. Tarjoamme apua ja tukea myös ihmisille, jotka eivät itse osaa tai pysty hakemaan apua ja tukea. Edistämme tasa-arvoa kaikessa toiminnassamme.
Huomioimme toiminnassamme ekologisen kestävyyden. Edistämme toiminnassamme ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja sopeutumista. Järjestämme palvelut ympäristön kannalta vastuullisesti.
Kulttuurinen kestävyys on väestömme ja työyhteisömme monimuotoisuuden kunnioittamista. Tuotamme palveluita väestölle, joka edustaa monia erilaisia kulttuureja ja kieliä. Edistämme osaltamme hyvinvointialueemme vieraskielisten kotoutumista.
Valtuustokauden tavoitteet:
- Hyvinvointialueen talous on tasapainossa talouden suunnitelmakauden loppuun mennessä.
- Palvelustrategian laatimisen yhteydessä tehdään talouden tasapainottamisohjelma, jossa määritellään vuosittain tehtävät talouden sopeuttamistoimet.
- Pitkän aikavälin talouden tasapainotuksen keskeisiä keinoja ovat monituottajamallin vaikuttava hyödyntäminen, sujuvat hoitopolut, digitalisaation edistäminen, palvelujen rakenteelliset muutokset ja kustannustietoisuus.
- Hyvinvointialue on edelläkävijä digitaalisten sovellusten ja teknologian hyödyntämisessä. Vuonna 2023 laaditaan digipalvelujen tiekartta.
- Osana palvelustrategian toimeenpanoa käynnistetään hyvinvointialueen toimitilasuunnittelu, joka tukee palvelustrategian tavoitteita ja edistää talouden tasapainottamista.
- Vuonna 2023 arvioidaan tuotantotavat ja laaditaan hankintastrategia.
- Laaditaan hyvinvointialueelle ilmasto-ohjelma ja tiekartta toimista, joilla edistetään hiilineutraaliuden saavuttamista.
Teemme yhdessä hyvinvoivan ja halutun työyhteisön
Huolehdimme yhdessä työhyvinvoinnista ja arvostamme henkilöstömme osaamista.
Varmistamme palvelujen laadun riittävällä resursoinnilla ja työntekijöidemme osaamista kehittämällä.
Edistämme työyhteisöä palvelevaa johtamiskulttuuria.
Hyvinvointialueen työntekijät ovat toimintamme tärkein voimavara. Olemme usein elintärkeässä roolissa silloin, kun elämässä sattuu ja tapahtuu – tai turvaamassa ennakolta sitä, ettei ikäviä asioita tapahtuisi.
Hyvinvointialueella tehtävä työ on äärimmäisen merkityksellistä, mutta työstä on tullut vaativampaa kuin aiemmin.
Jotta länsiuusimaalaiset voivat hyvin, meidän tulee työntekijöinä voida hyvin. Siitä haluamme hyvinvointialueella pitää huolta. Työyhteisössämme arvostetaan jokaisen osaamista ja uskalletaan yhdessä ratkoa myös vaikeita tilanteita.
Yhdessä rakennamme nykyaikaista, uudistuvaa ja lämminhenkistä työilmapiiriä, jossa ammattilaisella on hyvä olla. Työhyvinvointimme on yhteinen asiamme, jota ylläpitääksemme teemme töitä toisiamme kannustaen. Panostamme yhteisen organisaatiokulttuurin luomiseen.
Kaikilla työntekijöillä on ammattilaisina tärkeä rooli myös palveluiden kehittäjinä. Ammattitaitomme ja osaamisemme avulla voimme kehittää yhdessä palveluita, jotka ovat asiakaslähtöisiä, yhdenvertaisia ja vastuullisia.
Hyvinvointialueemme kaksikielisyys näkyy työntekijöiden arjessa myönteisenä asiana. Edistämme kannustavaa kieli-ilmapiiriä koko alueella esimerkiksi tukemalla työntekijöiden kielten opiskelua yhteistyössä kumppaneiden kanssa.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluissa työskenteleminen vaatii erityistä osaamista. Haluamme mahdollistaa ja kannustaa kaikkia työntekijöitä osaamisensa jatkuvaan kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Luomme työntekijöillemme urapolkuja ja etenemismahdollisuuksia omassa organisaatiossamme.
Panostamme hyvään, oikeudenmukaiseen ja ammattitaitoiseen johtamiseen. Hyvinvointialueella johdamme johtamista,
eli kehitämme johtamiskulttuuria aktiivisesti. Työn arjessa tavoitteellinen, osallistava ja valmentava kulttuuri korostuvat. Toista arvostava vuoropuhelu ja ammatillisuus koskevat kaikkia työyhteisön jäseniä.
Yhdessä luomme hyvinvoivan ja innostavan työyhteisön: ammattilaisten joukkueen, joka tekee työtä asukkaidemme parhaaksi.
Valtuustokauden tavoitteet:
- Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueesta kehittyy veto- ja pitovoimaltaan kilpailukykyinen työyhteisö.
- Työvoiman saatavuutta parannetaan esimerkiksi hyödyntämällä aktiivisesti kansalainvälistä rekrytointia ja tiivistämällä yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia kouluttavien oppilaitosten kanssa.
- Kehitämme suunnitelmallisesti yhteistä, osallistavaa ja valmentavaa työkulttuuria.
- Panostamme työntekijöidemme osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvointiin.
Saavutamme parhaat tulokset sujuvalla yhteistyöllä
Yhteistyömme on tavoitteellista, ja siitä on hyötyä asiakkaalle.
Haemme myös rohkeasti uusia ja merkityksellisiä kumppaneita.
Luomme yhdessä toimivat rakenteet, kannustimet ja selkeät vastuujaot hyvinvointialueen ja kuntien kesken.
Jotta länsiuusimaalaiset voivat hyvin, teemme yhteistyötä lukuisten kumppaniemme kanssa. Meillä on alueemme kuntien kanssa yhteiset asukkaat ja asiakkaat, minkä vuoksi kunnat ovat tärkein kumppanimme. Yhteistyössä HUS-yhtymän kanssa varmistamme palvelukokonaisuuden saumattomuuden ja kustannustehokkuuden.
Toimimme yhdessä muiden hyvinvointialueiden, järjestöjen, yritysten ja kansallisten toimijoiden kanssa. Kaikki yhteistyömme on tavoitteellista ja siitä on hyötyä asukkaalle tai asiakkaalle.
Hyvinvointialue ja kunnat tekevät saumatonta yhteistyötä panostamalla hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen tukemalla perheitä ja vahvistamalla ikäihmisten toimintakykyä. Järjestöjen ja yritysten palvelutuotanto on tärkeä osa palveluvalikoimaa. Yhteydet tutkimuslaitoksiin, oppilaitoksiin ja alueemme kasvuyrityksiin tuovat Länsi-Uudellemaalle maailmanluokan innovaatioita.
Hyvinvointialueellamme on kansallinen vastuu kehittää ruotsinkielisiä sote-palveluita, mitä teemme tiivisti yhteistyössä kumppaniemme kanssa.
Rakennamme toimivaa yhteistyötä aktiivisesti, ja olemme luotettava ja arvostettu kumppani. Jotta työskentely kanssamme toimisi parhaalla mahdollisella tavalla, määrittelemme yhdessä yhteistyömme selkeät rakenteet.
Samalla kun varmistamme, että nykyinen yhteistyömme toimii, haemme rohkeasti
lisää uusia merkityksellisiä kumppaneita. Näin haluamme varmistaa, että meillä on mahdollisimman paljon työkaluja hyvinvointisi, terveytesi ja turvallisuutesi edistämiseen.
Meille on tärkeää, että toimintamme on luotettavaa, läpinäkyvää ja avointa. Hyvinvointialueen toiminta vahvistaa suomalaista demokratiaa, ja siitä on syytä olla ylpeä. Tämä tarkoittaa, että alueemme asukkailla on erilaisia tapoja vaikuttaa ja osallistua päätösten tekemiseen. Päätöksenteossa korostuu myös läpinäkyvä yhteistyö sekä vuoropuhelu työntekijöiden ja luottamushenkilöiden keskuudessa.
Valtuustokauden tavoitteet:
- Rakennetaan kuntien kanssa vaikuttavat palvelujen yhteistyömallit erityisesti lasten ja nuorten palveluissa, työllisyyden edistämisessä sekä maahanmuuttajapalveluissa.
- Rakennetaan hyvinvointialueen ja HUS-yhtymän yhteistyölle toimivat rakenteet ja asetetaan yhteisille palvelukokonaisuuksille tavoitteet.
- Teemme saumatonta yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden ja kuntien kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä ongelmien ennaltaehkäisemiseksi.
- Yksityisen palvelutuotannon osuutta tuotetuista palveluista nostetaan nykyisestä niissä palveluissa, joissa on saatavissa kustannustehokkuutta ja parempaa laatua monituottajuuden avulla.
- Luomme vuonna 2023 suunnitelman ruotsinkielisten sote-palveluiden kehittämiseksi yhdessä muiden kaksikielisten hyvinvointialueiden kanssa.
Strategia asettaa yhteisen suunnan toiminnallemme
Tämä strategia luo reunaehdot hyvinvointialueen toiminnan ja talouden pitkän aikavälin linjauksille ja periaatteille. Strategiatyö jatkuu palvelustrategian ja pelastustoimen palvelutasopäätöksen sekä strategian mittareiden valmistelulla vuoden 2023 aikana. Näissä tarkennetaan, miten palvelut järjestetään ja tuotetaan.
Strategia pannaan konkreettisesti toimeen palveluissamme, joissa se ohjaa päivittäistä johtamistamme. Viestintä on tärkeä osa strategian toimeenpanoa. Siksi viestimme strategiasta selkeästi useissa kanavissa ja eri kohderyhmille.
Hyvinvointialuestrategian seuranta ja arviointi toteutetaan hyvinvointialueen hallintosäännön mukaan. Meille on tärkeää, että strategia toimii toimintamme yhteisenä peruspilarina, jota kehitetään ja päivitetään tarvittaessa hyvinvointialueen toiminnan käynnistyttyä.