Tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet, omien tietojen tarkastus ja korjausvaatimus

Tietosuojalla tarkoitetaan henkilötietojen suojaamista. EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen tavoitteena on parantaa henkilötietojen suojaa, lisätä henkilötietojen käsittelyn läpinäkyvyyttä sekä antaa rekisteröidyille eli Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen asiakkaille enemmän keinoja hallita henkilötietojensa käsittelyä. Lisäksi tietosuoja-asetus pyrkii vastaamaan digitalisaation ja globalisaation mukanaan tuomiin tietosuojakysymyksiin. Kansallinen tietosuojalaki täydentää ja täsmentää tietosuoja-asetuksen määräyksiä.

• EU:n yleinen tietosuoja-asetus (EU) 2016/679(ulkoinen linkki)
• Tietosuojalaki (1050/2018)(ulkoinen linkki)

Rekisteröitynä sinulla on oikeuksia liittyen omiin henkilötietoihisi ja niiden käsittelyyn Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Sinulla on muun muassa oikeus tietää, käsitelläänkö hyvinvointialueella henkilötietojasi ja mitä henkilötietoja käsitellään sekä pyytää itseäsi koskevat tiedot itsellesi. Sinulla on myös oikeus vaatia virheelliset henkilötiedot oikaistavaksi. 

Henkilötietojen käsittely hyvinvointialueella perustuu suurimmaksi osaksi lakisääteisen velvoitteen toteuttamiseen, yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseen tai julkisen vallan käyttämiseen, eikä hyvinvointialue tällöin tarvitse erillistä suostumusta henkilötietojesi käsittelyyn. Joissakin palveluissa henkilötietojen käsittely kuitenkin perustuu hyvinvointialueelle antamaasi suostumukseen, silloin sinulla on oikeus peruuttaa suostumuksesi koska tahansa. 

Oikeuksia on mahdollista toteuttaa eri tavoin riippuen siitä, mikä on henkilötietojen käsittelyperuste.

Henkilöllä on oikeus tietää, käsitelläänkö hänen henkilötietojaan, ja mitä tietoja hänestä on tallennettu.

Hyvinvointialue toimittaa tiedot ilman aiheetonta viivytystä, viimeistään kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Määräaikaa voidaan tarvittaessa jatkaa enintään kahdella kuukaudella, jos pyyntö on poikkeuksellisen laaja ja monimutkainen. Jos määräaikaa jatketaan, hyvinvointialue ilmoittaa tietojen pyytäjälle asiasta kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta sekä syyt viivästymiselle.

Omat tiedot on oikeus saada maksutta. Jos pyynnöt ovat ilmeisen perusteettomia tai kohtuuttomia, erityisesti jos niitä esitetään toistuvasti, hyvinvointialue voi periä kohtuullisen maksun tai kieltäytyä suorittamasta pyydettyä toimenpidettä. Tällaisissa tapauksissa hyvinvointialue osoittaa pyynnön ilmeisen perusteettomuuden tai kohtuuttomuuden.

Tietojen tarkastusoikeus ei ole rajoittamaton. Rekisteröidyllä ei esimerkiksi ole oikeutta tutustua hänestä kerättyihin tietoihin, jos tiedon antaminen saattaisi vahingoittaa kansallista turvallisuutta, puolustusta tai yleistä järjestystä ja turvallisuutta tai haitata rikosten ehkäisemistä tai selvittämistä. Oikeutta ei myöskään ole siinä tapauksessa, että tiedon antamisesta saattaisi aiheutua vakavaa vaaraa rekisteröidyn terveydelle tai hoidolle, rekisteröidyn oikeuksille tai jonkun muun oikeuksille.

Jos hyvinvointialue ei toimita tietoja pyynnön perusteella, se ilmoittaa viipymättä ja viimeistään kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta syyt siihen, ja kertoo mahdollisuudesta tehdä valitus valvontaviranomaiselle ja käyttää muita oikeussuojakeinoja.

(Tietosuoja-asetus: 12 art., 15 art. ja Tietosuojalaki: 34 §)

Henkilöllä on oikeus vaatia, että hyvinvointialue oikaisee häntä koskevat epätarkat ja virheelliset henkilötiedot ilman aiheetonta viivytystä. Lisäksi puutteelliset tiedot on oikeus saada täydennetyiksi. Tietojen mahdollinen puutteellisuus ratkaistaan ottamalla huomioon rekisterin henkilötietojen käsittelyn tarkoitus.

Jos hyvinvointialue ei hyväksy henkilön vaatimusta tiedon oikaisemisesta, se antaa asiasta kirjallisen todistuksen, jossa mainitaan syyt, joiden vuoksi vaatimusta ei ole hyväksytty. Samassa yhteydessä kerrotaan mahdollisuudesta tehdä valitus valvontaviranomaiselle ja käyttää muita oikeussuojakeinoja.

(Tietosuoja-asetus: 12 art., 16 art.)

Joissakin poikkeustapauksissa, esimerkiksi jos tietojen käsittely on perustunut henkilön suostumukseen ja henkilö peruuttaa suostumuksensa, on henkilöllä oikeus saada tietonsa poistetuiksi eli tulla unohdetuksi.

Jos hyvinvointialue ei hyväksy henkilön vaatimusta tiedon poistamisesta, antaa se asiasta kirjallisen todistuksen, jossa mainitaan syyt, joiden vuoksi vaatimusta ei ole hyväksytty. Samassa yhteydessä kerrotaan mahdollisuudesta tehdä valitus valvontaviranomaiselle ja käyttää muita oikeussuojakeinoja.

Oikeutta tietojen poistamiseen ei ole, jos käsittely perustuu hyvinvointialueen lakisääteisen velvoitteen noudattamiseen, liittyy yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseen tai hyvinvointialueelle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseen.

(Tietosuoja-asetus: 17 art.)

Henkilöllä voi tietyissä tilanteissa olla oikeus pyytää henkilötietojensa käsittelyn rajoittamista siksi aikaa, kunnes hänen tietonsa on asianmukaisesti tarkistettu ja korjattu tai täydennetty. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi, jos henkilö kiistää tietojensa paikkansapitävyyden, jolloin niiden käsittelyä rajataan siksi ajaksi, kun hyvinvointialue tarkistaa niiden paikkansapitävyyden.

(Tietosuoja-asetus: 18 art.)

Henkilöllä on oikeus siirtää henkilötietonsa yhdeltä rekisterinpitäjältä toiselle, jos hän on itse toimittanut rekisterinpitäjälle omia henkilötietojaan ja niiden käsittely perustuu suostumukseen tai sopimukseen ja käsittely suoritetaan automaattisesti.

(Tietosuoja-asetus: 20 art.)

Henkilöllä on oikeus henkilökohtaiseen, erityiseen tilanteeseensa perustuen milloin tahansa vastustaa henkilötietojensa käsittelyä, kun käsittely perustuu yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseen tai hyvinvointialueelle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseen. Tässä tapauksessa tietoja voidaan käsitellä edelleen vain, jos käsittelyyn on olemassa huomattavan tärkeä ja perusteltu syy, jonka hyvinvointialue voi osoittaa. Käsittelyä saa jatkaa myös, jos käsittely on tarpeen oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi.

(Tietosuoja-asetus: 21 art.)

Henkilöllä on oikeus olla joutumatta automaattiseen henkilötietojen käsittelyyn perustuvan päätöksen kohteeksi, jos päätöksestä aiheutuu hänelle oikeudellisia vaikutuksia tai se vaikuttaa häneen muulla vastaavalla tavalla merkittävästi. Automaattisella päätöksenteolla tarkoitetaan sitä, että päätöksentekoon ei osallistu ihminen vaan päätös tehdään pelkästään koneellisesti henkilötietojen perusteella.

(Tietosuoja-asetus: 22 art.)

Henkilöllä on oikeus tehdä valitus valvontaviranomaiselle erityisesti siinä jäsenvaltiossa, jossa hänen vakinainen asuinpaikkansa tai työpaikkansa on tai jossa väitetty rikkominen on tapahtunut, jos hän katsoo, että häntä koskevien henkilötietojen käsittelyssä rikotaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta. Suomessa tämä valvontaviranomainen on tietosuojavaltuutettu. Tämän lisäksi henkilöllä on oikeus käyttää muita hallinnollisia muutoksenhakukeinoja sekä oikeussuojakeinoja.

(Tietosuoja-asetus: 77 art.)

Jos haluat tarkastaa omat henkilötietosi, voit tehdä tarkastuspyynnön Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle.

Kannattaa huomioida, että Kelan Omakanta-palvelussa(ulkoinen linkki) voit nähdä julkisen ja yksityisen terveydenhuollon kirjaamia tietoja potilaskäynneistä ja lääkityksestä.

Sinulla on myös oikeus vaatia omia virheellisiä tietojasi oikaistavaksi ja puutteellisia tietoja täydennettäväksi.

Voit tehdä henkilötietojen tarkastuspyynnön sekä henkilötietojen korjausvaatimuksen hyvinvointialueen sähköisellä lomakkeella:

• Henkilötietojen tarkastuspyyntö(ulkoinen linkki) 
• Henkilötietojen korjausvaatimus(ulkoinen linkki)

Henkilötietojen tarkastuspyynnön ja korjausvaatimuksen voi tehdä myös paikan päällä. Ota tällöin mukaasi henkilöllisyystodistus. Kaikki hyvinvointialuetta koskevat tarkastuspyynnöt ja korjausvaatimukset voi tehdä kirjaamossa.

Paikan päällä asioidessa pyyntö tehdään seuraavilla lomakkeilla:

• Henkilötietojen tarkastuspyyntö (pdf päivitetään pian)
• Henkilötietojen korjausvaatimus (pdf päivitetään pian)

Henkilötietojen tarkastuspyynnön ja korjausvaatimuksen voi tehdä myös valtakirjalla. Asianajajien, lupalakimiesten ja julkisten oikeusavustajien osalta hyväksytään avoin asianajovaltakirja, jossa on päiväys ja valtuuttajan allekirjoitus ja nimenselvennys. Hyvinvointialue todentaa, että kyse on asianajajasta, lupalakimiehestä tai julkisesta oikeusavustajasta.

Muiden kuin edellä mainittujen valtuutettujen osalta valtakirjassa tulee olla:

• tiedot valtuuttajasta ja valtuutetusta
• tieto siitä, mitä valtuutus koskee (valtuuttajan henkilötietojen tarkastuspyyntö tai oikaisuvaatimus)
• valtuuttajan allekirjoitus, nimenselvennys ja päiväys.

Sähköinen asiointi: Valtuutettu tunnistautuu hyvinvointialueen sähköisellä lomakkeella ja tekee siellä valtuuttajan puolesta henkilötietojen tarkastuspyynnön tai korjausvaatimuksen. Valtuutettu liittää pyyntöön valtakirjan.

Asiointi paikan päällä: Valtuutettu esittää valtakirjan kirjaamossa ja todistaa oman henkilöllisyytensä. Valtuutettu täyttää henkilötietojen tarkastuspyyntö -lomakkeen tai henkilötietojen korjausvaatimus -lomakkeen.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on käyttänyt tämän sivun pohjana Helsingin kaupungin vastaavaa ohjesivua.