Tietoa puheterapiasta maahanmuuttajille

Puheterapia auttaa lasta silloin, jos lapsen on vaikea puhua, ymmärtää puhetta tai olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa. Puheterapian tavoite on, että lapsi voi kommunikoida helpommin. Puheterapia voi auttaa myös silloin, jos lapsen on vaikea syödä sellaisia ruokia, joita muut samanikäiset syövät.

Nämä ongelmat voivat johtua monesta erilaisesta syystä, joihin puheterapia voi auttaa. Monet lapset käyvät puheterapiassa ja saavat siitä apua.

Puheterapia voi auttaa silloin, jos lapsen oman äidinkielen kehitys huolestuttaa vanhempaa. Lapsi ei tarvitse puheterapiaa, jos lapsen oma äidinkieli kehittyy normaalisti. Puheterapian tarkoitus ei ole opettaa suomen tai ruotsin kieltä tai oikeaa tapaa puhua näitä kieliä. Jos haasteita on kaikilla kielillä, joita lapsi käyttää, puheterapeutti voi auttaa vanhempia tukemaan lapsen kielen kehittymistä.

Jos lapsen on vaikea ääntää suomen tai ruotsin kielen äänteitä (esimerkiksi R tai L), puheterapeutti voi auttaa harjoittelemaan äänteitä. Puheterapeutti auttaa samalla tavalla kaikkia lapsia, joiden on vaikea ääntää jokin suomen tai ruotsin kielen äänne.

Tärkeä osa puheterapiaa on se, että lapsen ympäristö tukee hänen harjoitteluaan. Puheterapeutti neuvoo perhettä, miten he voivat tukea lapsen kielellistä kehitystä. Hän antaa harjoituksia, joita perhe tekee kotona. Usein puheterapeutti tekee yhteistyötä päiväkodin tai koulun kanssa, jotta myös siellä osataan tukea lasta oikealla tavalla.

Puheterapia on ilmaista kaikille alle 18-vuotiaille lapsille, jotka tarvitsevat puheterapiaa.

Jos neuvolassa, päiväkodissa tai koulussa huomataan, että lapselle voi olla hyötyä puheterapiasta, lapsi saa sieltä lähetteen puheterapiaan. Tämä tarkoittaa, että saatte kutsun puheterapeutin vastaanotolle. Saat kutsun puhelimitse tai kirjeenä. Puheterapiaan ei pääse ilman lähetettä.

Jos olet huolestunut lapsesi kielellisestä kehityksestä, kerro siitä neuvolassa, päiväkodissa tai koulussa. Kerro, jos olet huolestunut seuraavista asioista:

• puheen kehitys
• epäselvä puhe
• kielellinen kehitys
• puheen ymmärtäminen
• vuorovaikutustaidot, eli kyky olla kontaktissa muiden ihmisten kanssa
• änkytys
• virheellinen ääntäminen
• vaikeus syödä niitä ruokia, joita muut samanikäiset syövät
• lapsen ääni on käheä tai muuten epätavallinen

Jos haluat, voit itse ottaa yhteyttä puheterapiaan ja saada neuvoja. Katso oman kuntasi yhteystiedot lasten ja nuorten kuntoutuspalvelujen sivuilta.

Ensimmäinen käynti puheterapeutin vastaanotolla on arviokäynti. Arviokäynnillä puheterapeutti arvioi, tarvitseeko lapsi puheterapiaa, ja kuinka pitkään. Joskus riittää, että puheterapeutti neuvoo perhettä yhden kerran puhelimessa tai vastaanotolla. Joskus puheterapeutti voi auttaa lasta ja perhettä pidempään. Puheterapeutti keskustelee perheen kanssa ja asettaa tavoitteet seuraaville tapaamisille.

Yleensä lapsista on mukavaa käydä puheterapeutin vastaanotolla. Puheterapiassa lapsi harjoittelee kielellisiä taitoja tehtävien, kuvien ja leikin avulla.

Puheterapeutti antaa harjoituksia mukaan kotiin ja neuvoo vanhemmille, kuinka he voivat harjoitella kotona yhdessä lapsen kanssa. On tärkeää, että vanhemmat ovat mukana vastaanotolla ja koko perhe sitoutuu puheterapiaan. Silloin puheterapiasta on lapselle hyötyä ja lapsen taidot kehittyvät.

Jos tarvitset tulkkia, puheterapeutti voi varata vastaanotolle tulkin. 

Jokaiselle lapselle on hyötyä siitä, että vanhemmat juttelevat paljon lapsen kanssa ja lukevat hänelle.  Lapsen puhe ja kieli kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Siksi lapsi tarvitsee paljon keskustelua aikuisten ja muiden lasten kanssa.

On tärkeää, että lapsi oppii hyvin omaa äidinkieltään. Oman äidinkielen osaaminen tukee lapsen kielellistä kehitystä ja auttaa oppimaan myös muita kieliä.

• Puhu paljon lapsen kanssa omalla äidinkielelläsi. On hyvä, jos lapsi voi puhua paljon myös muiden aikuisten ja lasten kanssa.
• Puhu lapselle rauhallisesti. Käytä selkeitä ja yksinkertaisia lauseita. Osoita, käytä ilmeitä ja eleitä.
• Kerro ääneen, mitä lapsi osoittaa tai katsoo (esimerkiksi: ”Onpa iso auto!”)
• Jos lapsi sanoo sanan väärin, toista sana oikein. Älä pyydä lasta toistamaan sanaa, aikuisen malli toimii paremmin. Pakottaminen voi aiheuttaa sen, että lapsi ei enää uskalla tai halua puhua.
• Ota lapsi mukaan tekemään arjen asioita. Kerro mitä lapsi tekee ja mitä sinä teet (esimerkiksi: ”Minä kuorin omenaa, osaatpa sinä hienosti leikata banaania.”)
• Leiki ja pelaa lapsen kanssa niin, että puhutte samalla.
• Lue lapselle tai lapsen kanssa omalla äidinkielelläsi. Jos et löydä sopivia kirjoja omalla äidinkielelläsi, voit näyttää lapselle kuvia ja kertoa niistä äidinkielelläsi.