Palvelujen verkoston kehittäminen

Lähiterveysasemilla tarjottaisiin pysyvästi hoitajien ja lääkärien vastaanottoja sekä tarvittaessa kuntoutuspalveluita, mielenterveys- ja päihdepalveluita, suun terveydenhuollon palveluita ja sosiaalipalveluita.

Lähiterveysasemien ja terveysasemien toiminta sovitettaisiin yhteen niin, että jokainen hyvinvointialueen asukas saa tarvitsemansa palvelut mahdollisimman läheltä. Laboratoriopalveluita tarjottaisiin alueellisesti kattavasti tarvittaessa liikkuvan näytteenoton avulla.

Ennen mahdollista muutosta lähiterveysasemaksi laaditaan toimeenpanosuunnitelma, jossa arvioidaan lähiterveysaseman alueen väestön palvelutarve, kuvataan lähiterveysasemalla tuotettavat palvelut ja arvioidaan, miten niillä ja lähiseudun terveysasemien yhteensovitetuilla palveluilla vastataan väestön palvelutarpeeseen. 

Lähiterveysasema olisi auki päivittäin virka-aikaan tai harvemmin. Palveluita voitaisiin tarjota säännöllisesti tai niitä voidaan tuoda paikalle asiakkaiden tarpeen mukaan. Laajat digitaaliset palvelut täydentäisivät lähipalveluita.

Suun terveydenhuollon palveluita on tarkoitus koota suurempiin yksiköihin. Lisäksi lähiterveysasemilla ja muissa alueen toimipisteissä voitaisiin tarjota esimerkiksi suun terveystarkastuksia. 

Koululaisten suun terveydenhuollon palveluja tarjottaisiin suurempiin yksiköihin kootuissa hammashoitoloissa. Lisäksi koululaisille voitaisiin tarjota palveluja lähiterveysasemilla ja rajatusti myös liikuteltavien yksiköiden avulla. Lähiterveysasemilla ja liikuteltavilla yksiköillä tarjottavat palvelut olisivat suurempia yksiköitä suppeammat. 

Kotihoidon toimintaan ei ehdoteta muutoksia palvelujen verkoston esityksessä. Länsi-Uudellamaalla kehitetään kotihoidon toimintaa jatkuvasti, ja esimerkiksi liikkuvan sairaalan (LiiSa) toimintaa laajennetaan koko alueella.  

Hoidon jatkuvuus on tärkeä osa laadukkaita palveluja. Osalla alueemme terveysasemista on jo käytössä tiimimalli, jossa paljon palveluja tarvitseville asiakkaille nimetään oma yhteyshenkilö. Lisäksi alueellamme käynnistyy pian ammatinharjoittajamallin kokeilu, jossa kokeneet yleislääkärit vastaavat oman väestönsä palveluista. Yksi tämän kokeilun tavoitteista on nimenomaan hoidon jatkuvuuden paraneminen.  

Perustason palvelujen parantaminen on tärkein tavoitteemme, kun uudistamme palvelujen verkostoa. Kehittämisellä tavoitellaan laadukkaita lähipalveluja ja aiempaa nopeampaa palveluihin pääsyä, mikä koskee myös ennaltaehkäiseviä palveluja. 

Vaikutusten arvioinnissa on keskitytty palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen sekä muun muassa henkilöstövaikutuksiin yleisellä tasolla. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella säilytetään alueellisesti kattava palvelujen verkosto, mikä tukee myös kielellisten oikeuksien toteutumista. Palvelutarpeen kasvu edellyttää lähipalveluita kuntakeskusten ulkopuolella myös tulevaisuudessa.  

Takaisinsoittopalvelu ei näkemyksemme mukaan palvele asukkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi takaisinsoittopalvelua on tarkoitus uudistaa tulevaisuudessa. Sote-uudistukseen liittyviä puhelinnumerojen muutoksia on hyvinvointialueella vielä jonkin verran jäljellä. Puhelinpalvelujen toiminnan muutokset on suunniteltava ja toteutettava huolellisesti, jotta voimme varmistaa, että asukkaamme saavat yhteyden palveluihimme.  

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtion rahoitus vuonna 2024 on yhteensä 1,77 miljardia euroa. Hyvinvointialueille kunnista siirtyneiden palvelujen rahoitus ei vastannut niitä kustannuksia, joita palvelujen järjestämisestä syntyi. Samanaikaisesti valtiontalouden tilanne on tiukka, ja hyvinvointialueet joutuvat säästämään. 

Laki velvoittaa hyvinvointialueita tasapainoiseen talouteen. Pyrimme Länsi-Uudellamaalla vähentämään kustannuksia noin 50 miljoonaa euroa vuonna 2024 sellaisilla keinoilla, jotka vaikuttavat mahdollisimman vähän asukkaiden palveluihin. Talouden tasapainon saavuttamisen osalta tilanne on alueellamme yksi maan parhaista.  

Olemme onnistuneet sote-uudistuksen jälkeen parantamaan huomattavasti opiskeluhuollon työtilannetta. Olemme rekrytoineet alueellemme 24 uutta koulupsykologia ja 13 koulukuraattoria omaan henkilöstöömme. Useammalla alueemme nuorella on nyt mahdollisuus tavata koulupsykologi tai -kuraattori kuin aiemmin. 

Meillä on käytössä myös keskitetty psykologipalvelu niille oppilaitoksille, joilla ei ole omaa nimettyä psykologia.  

Palvelutarpeen kasvu edellyttää lähipalveluita kuntakeskusten ulkopuolella myös tulevaisuudessa. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella säilytetään alueellisesti kattava palvelujen verkosto, jota tukevat laajat digitaaliset palvelut. Alueellamme lähipalveluja tukisivat esimerkiksi lähiterveysasemat. 

Valtaosa alueemme palveluista tuodaan asiakkaille kotiin. Esimerkiksi kotihoito tekee vuosittain yli 2,1 miljoonaa käyntiä länsiuusimaalaisiin koteihin.  

Väestönsuojia on Länsi-Uudellamaalla vuoden 2023 selvityksen perusteella 4032 kpl, joissa on yhteensä noin 460 000 suojapaikkaa. Suojapaikkoja riittää siis noin 96 %:lle Länsi-Uudenmaan väestöstä.

Väestönsuojalla tarkoitetaan rakennukseen tai sen yhteyteen tehtyä erillistä tilaa tai erillistä rakennusta, joka on tarkoitettu ensisijaisesti antamaan suojaa väestölle sotilaallista uhkaa vastaan siellä, missä ihmiset asuvat, liikkuvat ja käyvät töissä.

Väestönsuojasta ja sen kunnosta vastaa rakennuksen omistaja. Pelastuslain mukaan väestösuoja pitää tarkastaa 10 vuoden välein. Väestönsuojat on jaettu eri suojaluokkiin niiden rakentamisvuosien mukaan.

Väestönsuoja turvaa räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennusten sortumilta, paineaalloilta, ionisoivalta säteilyltä ja kemiallisilta taisteluaseilta. Väestönsuojia on eri kokoisia: talokohtaisista suojista suuriin kalliosuojiin.

Yleisesti Suomessa on tällä hetkellä noin 52 000 väestönsuojaa, joissa on noin 4,2 miljoonaa väestönsuojapaikkaa. Pääosa suojista, noin 85 %, on asuin- ja liikekiinteistöjen yhteydessä olevia yksityisiä, talokohtaisia teräsbetonisuojia. Myös useamman kiinteistön yhteisiä kalliosuojia on käytössä. 

Olemme päättäneet luopua Kauniaisissa käytössä olevasta asiakas ja potilastietojärjestelmästä Apotista ja samalla digitaalisesta asiointikanavasta Maisasta. Maisa säilyy kuitenkin käytössä HUS:n erikoissairaanhoidossa. 

Hyvinvointialueellamme on yksitoista erillistä asiakas- ja potilastietojärjestelmää, mikä aiheuttaa useita haasteita palveluissa työskentelevälle henkilöstölle ja palvelujen asiakkaille. 

Kilpailutamme yhtenäisen asiakas- ja potilastietojärjestelmien kokonaisuuden vuonna 2024. Toteutamme kilpailutuksen yhteistyössä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa. Asukkaitamme käytössä tulevat jatkossa olemaan entistä laadukkaammat digitaalisen asioinnin palvelut.