Suun terveyden edistäminen
Kannustamme ja ohjaamme kaiken ikäisiä hyvään suun omahoitoon.
Suun terveyden edistämisessä avainasemassa on terveellisiin valintoihin ohjaava elinympäristö. Tärkein työ suun ja hampaiden hyväksi tehdään kotona, hyvällä omahoidolla. Hyvä suuhygienia auttaa pitämään suun raikkaana, terveenä ja kivuttomana. Hyvät suun terveystottumukset omaksutaan jo lapsuudessa ja ne kantavat läpi elämän. Suun terveys on tärkeä osa ihmisen hyvinvointia ja yleisterveyttä. Suun terveydenhuollossa pyritään tukemaan suun omahoitoa internetistä löytyvin ohjeistuksin sekä vastaanotoilla tapahtuvan henkilökohtaisen ohjauksen avulla. Alla olevia ohjeita noudattamalla pääset pitkälle.
Lasta odottavat vanhemmat
Odotusaika on jokaisen perheen yksilöllisesti koettua aikaa. Jo raskausaikana on hyvä tarkastella ja tarvittaessa muuttaa terveystottumuksia ja luoda näin syntyvälle lapselle terveellinen kasvuympäristö.
Terve suu on osa yleisterveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua. Lapsen suun ja hampaiden hoito alkaa jo odotusaikana luomalla perheeseen hyvät ravitsemus- ja suun hoitotottumukset.
On tärkeää, että lapsenne hampaiden hoidosta tulee osa päivittäisiä tapoja. Huoltajina teillä on mahdollisuus vaikuttaa lapsenne tuleviin hampaidenhoitorutiineihin ja asenteisiin hampaiden hoitoa kohtaan.
Raskaudenaikana voi äidin alttius suun sairauksille lisääntyä. Äidin hormonitoiminta muuttuu ja se voi vaikuttaa syljen koostumukseen sekä ikenien tulehtumisherkkyyteen. Raskauspahoinvointi ja tiheä välipalojen syönti saattavat lisätä riskiä hampaiden reikiintymiseen. Jos olet käynyt säännöllisesti hammastarkastuksessa, sinun ei tarvitse hakeutua erityisesti raskauden vuoksi hammashoitoon.
Hampaiden reikiintymisen ja muiden suusairauksien ennaltaehkäisyn avainasemassa olet sinä itse! Yhdessä suun terveydenhuollon henkilökunnan kanssa voitte ylläpitää hyvää ja kokonaisterveyttä edistävää suun terveyttä.
Ensimmäistä lasta odottavan perheen suun terveydentilan ja hoidontarpeen arvio
Ensimmäistä lasta odottavilla vanhemmilla on mahdollisuus osallistua suun terveydenhuollon ammattilaisen tekemään maksuttomaan suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioon. Käynnillä keskustellaan yksilöllisistä suun hoidon tarpeista ja annetaan neuvontaa. Käynti ei sisällä suun kliinistä tarkastusta. Neuvontakäynniltä ohjataan tarvittaessa maksullisiin aikuisten suun terveydenhuollon palveluihin. Uudelleen synnyttäjille hammashoidon käynnit ovat maksullisia.
Noudattamalla suositusten mukaisia suun hoitotottumuksia edistät koko perheen terveyttä
Hampaiden reikiintyminen eli hammaskaries on yksi ihmisen yleisimmistä infektiosairauksista. Karieksen syntymiseen vaikuttavat suussa esiintyvien bakteerien määrä, nautittu ravinto sekä syljen ja hammaskudoksen ominaisuudet. Pystyt itse vaikuttamaan suureen osaan näistä tekijöistä ja näin ennaltaehkäisemään hampaiden reikiintymistä.
Reikiintymistä aiheuttava bakteeri Streptococcus mutans tarttuu lapselle usein vanhemmilta. Bakteeri tarttuu syljen välityksellä esimerkiksi yhteisen lusikan kautta. On tärkeää huomioida, että varhainen kariesbakteeritartunta lisää reikiintymisalttiutta lapsen maitohampaistossa ja edelleen pysyvässä hampaistossa.
Vastasyntyneen suussa ei ole streptococcus mutans-kariesbakteereja, mutta ne voivat tarttua lapseen syljen välityksellä heti ensimmäisen hampaan puhjettua. Kun vanhempien hampaat ja suun terveys ovat hyvässä kunnossa, kariesbakteerin tarttumisriski lapseen vähenee.
Hampaiden reikiintymistä ehkäistään säännöllisellä omahoidolla eli hampaiden ja suun puhdistuksella ja terveellisellä ruokavaliolla. Hampaat reikiintyvät herkemmin, jos ravinto on sokeripitoista ja päivittäinen omahoito ei ole riittävää.
Lähes kaikki ruoat sisältävät sokeria, josta kariesbakteerit muodostavat hampaan kiillettä liuottavaa happoa. Tätä tapahtumaa kutsutaan happohyökkäykseksi. Mikäli happohyökkäyksiä on useita päivän aikana, ei hampaan pinta ehdi uudelleen kovettua ja näin hampaan pinnalle alkaa syntyä reikä.
Ientulehdus eli gingiviitti syntyy, jos hampaan pinnalle kertyy bakteeripeitettä eli plakkia. Hammasplakin aiheuttama ientulehdus on yleistä niin lapsilla kuin aikuisillakin. Raskaudesta johtuvan hormonitoiminnan muutosten vuoksi ikenet saattavat tulehtua herkemmin. On kuitenkin syytä muistaa, että huono suuhygienia lisää ientulehduksen syntymisen riskiä myös raskausaikana, joten hyvän suuhygienian ylläpitäminen ehkäisee myös mahdollisen raskaudenaikaisen ientulehduksen syntymistä.
Käytä fluorihammastahnaa ja suosi ksylitolia
Fluori vähentää hampaiden reikiintymistä, koska se estää bakteerien aiheuttamaa hammaskiilteen mineraalien liukenemista. Tämän lisäksi fluori kovettaa hampaan pintaa. Fluori ehkäisee myös kariesbakteerien aineenvaihduntaa ja happojen tuottoa. Valitse siis itsellesi ja lapsellesi hammastahna, joka sisältää fluoria.
Pikkulapsen äidin ja myöhemmin lapsen oma ksylitolivalmisteiden käyttö näyttää estävän tai ainakin myöhäistävän lapsen Streptococcus mutans-kariesbakteeritartuntaa. Täysksylitolipurukumi tai -pastilli lyhentää happohyökkäystä ja lisää syljen eritystä ja huuhtoo hampaiden pintoja. Esimerkki hyvästä käytänteestä on ksylitolituotteiden käyttö ruokailukertojen päätteeksi. Suositeltu päiväannos on vähintään 5 grammaa. Määrä saadaan 6–10 ksylitolipurukumista tai pastillista. Ksylitoli ei korvaa koskaan hampaiden harjausta.
Pureskeltavien pehmeiden ksylitolipastillien käyttöä voi alkaa harjoitella, kun lapsi osaa pureskella ruokaa ja pastillin. Pikkulasten on hyvä nauttia ksylitolituotteet valvotusti paikallaan ollen. Vatsavaivojen välttämiseksi aloita käyttö vähitellen esimerkiksi yhdellä pastillilla päivässä.
Noudata säännöllistä ateriarytmiä
Kariesta voidaan ehkäistä välttämällä sokeripitoisia ruokia ja juomia ja nauttimalla ateriat säännöllisesti. Tämä tarkoittaa, että vältetään napostelua ja yhdistetään sokeriset herkkuhetket ateriointiin. Janojuomista vesi on paras vaihtoehto.
On tärkeää myös huomioida, että juotavat maitotuotteet kuuluvat ruokailujen yhteyteen.
Perheen kannattaa jo raskausaikana totutella säännöllisiin ateria- ja välipalarytmeihin. Kaikki syöminen ja juominen kannattaa keskittää 5–6 kertaan päivässä happohyökkäyksien vuoksi. Suu tarvitsee lepoaikaa 3–4 tuntia aterioiden välillä, että sylki voi huuhtoa hampaita ja korjata hapon aiheuttamia vaurioita.
Hammaseroosio on hampaan pinnan kemiallista liukenemista happojen vaikutuksesta ilman bakteerien mukana oloa. Hampaan pinnan ollessa pehmeä se on altis kulumiselle esimerkiksi pureskelun takia.
Eroosiota aiheuttaa usein nautitut light-juomat, urheilu- ja energiajuomat, makuvedet, täysmehut, marjamehut, sitrushedelmät sekä etikka.
Harjaa hampaat kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla
Säännöllinen hampaiden ja suun puhdistus ehkäisee reikiintymistä ja ientulehdusta.
Ientulehduksessa ikenet vuotavat verta hampaita puhdistaessa ja suussa voi olla pahaa hajua tai maukua. Tämä johtuu hampaan pinnalle kertyneestä bakteeripeitteestä eli plakista. Ientulehdus paranee tavallisesti tehostamalla omahoitoa.
Suun terveys vaikuttaa kokonaisterveyteen. Suusta leviävät bakteerit voivat lisätä muun muassa valtimokovettumataudin sekä sydän- tai aivoinfarktin riskiä. Lisäksi suuperäiset infektiot voivat heikentää monen kroonisen sairauden, kuten reuman ja diabeteksen hoitotasapainoa.
Hampaiden harjaus fluoritahnalla aamuin illoin antaa puhtauden tunteen suuhun ja samalla hyvän fluorisuojan hampaille. Kaikille suositellaan sähköhammasharjan käyttöä. Aikuisilla hammastahnan fluoripitoisuussuositus on 1450–1500 ppm. Hampaita harjataan vähintään kaksi minuuttia. Huomioi erityisesti ienrajat ja takahampaiden purupinnat. Tässä ajassa fluori ehtii sitoutua hampaaseen vahvistaen hampaan pintaa eli kiillettä. Suuta ei tarvitse huuhtoa vedellä harjauksen aikana eikä sen jälkeen, vaan ylimääräinen sylki-hammastahnaseos sylkäistään pois.
Puhdista hammasvälit
Hampaiden välit on hyvä puhdistaa hammasväliharjalla, harjatikulla tai hammaslangalla.
Imetys ja ravitsemus
Imetyksellä on runsaasti myönteisiä vaikutuksia sekä äidin että lapsen terveyteen. Lapsella on luonnostaan tarve imeä ja imetys stimuloi leukojen kasvua ja purentalihasten ihanteellista kehitystä.
Yli 18kk ikään jatkuva ja usein toistuva imetys tai tuttipulloruokailu ruoka-aikojen väleissä sekä öisin voi altistaa hampaat kariekselle. Syljen puolustusmekanismit ovat heikoimmillaan öisin. Huolellinen päivittäinen suuhygienia on avainasemassa lapsen hyvän suun terveyden ylläpitämisessä.
Säännölliset ruoka-ajat ja vesi janojuomana ovat hyväksi lapsen suun terveydelle. Lapselle ei kannata antaa mehua tai muita sokerisia juomia janojuomaksi. Lapsi ei osaa luonnostaan kaivata makeaa. Lasta ei tule totuttaa sokerin käyttöön ja makean tarjoamista kannattaa lykätä mahdollisimman pitkään. Silloin kun makeaa nautitaan, keskitetään se ruokailun yhteyteen, jolloin sokeri ei aiheuta niin paljon haittaa hampaille.
Tutin ja sormien imeminen
Jos lapsesi kaipaa tuttia, anatominen ”litteän” mallinen tutti on hampaiston kannalta paras vaihtoehto. Tutti on sormen imemistä parempi vaihtoehto purennan kehityksen kannalta.
Tutista on hyvä luopua ennen kuin lapsi täyttää 2 vuotta. Pitkään jatkunut tutin käyttö voi aiheuttaa hampaiston purentavirheitä ja puheenkehityksen hidastumista. Tutti on hyvä olla pois suusta, aina kun lapsi ääntelee ja näin harjoittelee puhetta. Ennen lapsen uhmaikää on tutista luopuminen paljon helpompaa. Lapselle ei kannata opettaa jatkuvaa tutin käyttöä.
Hampaiden puhkeaminen
Ensimmäiset hampaat puhkeavat yleensä n. 4-7 kk iässä. Maitohampaita puhkeaa yhteensä 20 ja ne puhkeavat suuhun yleensä noin 3 ikävuoteen mennessä. Hampaiden puhkeamisjärjestyksessä voi olla yksilöllisiä eroja.
Puhkeamisoireina saattaa ilmetä voimakasta syljen eritystä, ikenen turpoamista, levottomuutta, syömisvaikeuksia ja lapsi saattaa viedä sormia jatkuvasti suuhunsa. Kylmät ruuat ja sormin syötävät saattavat maistua puhkeamisen aikaan paremmin.
Hampaiden puhkeamisvaihe on riskialtis Streptococcus-mutans-kariesbakteerien tarttumiselle. Tartunnan voi saada, kun ensimmäinen hammas on puhjennut. Bakteerin tarttumisen voi ehkäistä välttämällä sylkikontaktia lapsen kanssa. Parhaiten se onnistuu, kun tutti huuhdotaan veden alla ja lapsella on käytössä aina vain omat ruokailuvälineet.
Lapsen hampaiden harjaus
Suun ja hampaiden terveys on perheen yhteinen asia. Vanhemmat toimivat aina esimerkkeinä lapselle.
Harjaus aloitetaan heti ensimmäisen hampaan puhjetessa.
- Bakteeripeite poistetaan harjaamalla hampaat kaksi kertaa päivässä pehmeällä lapsen hammasharjalla
- Fluorihammastahnaa (1000–1100 ppm) käytetään 0–3-vuotiaille lapsille pieni sipaisu kaksi kertaa päivässä. Hammastahnaa ei huuhdota pois.
- Puhkeavat ja juuri puhjenneet hampaat tarvitsevat fluoria, jotta kiille pääsee kovettumaan. Oikein käytettynä fluorihammastahna on turvallista kaikille.
- Sähköhammasharjan käytön lapsella voidaan aloittaa heti kun lapsi on siihen suostuvainen. Vanhempi harjaa lapsen hampaat, jotta harjaaminen sähköhammasharjalla on turvallista.
- Lapsen kasvaessa hän haluaa itse harjoitella hampaidensa harjausta. On tärkeää kuitenkin huomioida, että aikuisen tulee tarkistaa harjauksen lopputulos 10 ikävuoteen saakka.
Lapsen suun terveystarkastukset
Alle kouluikäisille lapsille tehdään suun terveystarkastus useamman kerran ennen kouluikää ja yksilöllisen tarpeen mukaan tarkastuksia tehdään useamminkin. Lapsi saa kehotteen varata aika suun terveystarkastuksiin.
Alle kouluikäisille lapsille tehdään suun terveystarkastus 1-, 3- ja 5-vuoden iässä. Suun terveydenhuollon palvelut ovat maksuttomia alle 18-vuotiailta.
Lataa ohje pdf-muodossa oheisen linkin kautta:
Video löytyy myös arabiaksi(ulkoinen linkki), somaliksi(ulkoinen linkki) ja venäjäksi(ulkoinen linkki) YouTubesta.
0–3-vuotiaan suun terveydenhoito
On tärkeää, että lapsenne hampaiden hoidosta tulee osa päivittäisiä tapoja. Huoltajina vaikutatte lapsenne tuleviin hampaidenhoitorutiineihin ja asenteisiin hampaiden hoitoa kohtaan. Huolellinen päivittäinen suuhygienia on avainasemassa lapsen hyvän suun terveyden ylläpitämisessä.
Tiesitkö, että vastasyntyneen suussa ei ole hampaiden reikiintymistä eli kariesta aiheuttavaa Streptococcus mutans -bakteeria. Bakteerin tarttumisen voi ehkäistä välttämällä sylkikontaktia lapsen kanssa esimerkiksi siten, että lapsella on käytössä omat ruokailuvälineet. Lasta hoitavien aikuisten hyvä suun terveys ja säännöllinen ksylitolin käyttö vähentävät kariesbakteerin tarttumisriskiä lapsen hampaisiin.
Hampaiden puhkeaminen alkaa noin puolivuotiaana. Maitohampaita puhkeaa yhteensä 20 noin kolmeen ikävuoteen mennessä. Maitohampaiden puhkeamisjärjestyksessä on yksilöllisiä eroja.
Imetys
- Imetys stimuloi leukojen kasvua ja purentalihasten ihanteellista kehitystä.
- Yli 18kk jatkuva ja usein toistuva imetys tai tuttipulloruokailu ruoka-aikojen väleissä sekä öisin voi altistaa hampaat kariekselle.
- Erityisen huolellinen päivittäinen suuhygienia on avainasemassa pidempään imetetyn lapsen hyvän suun terveyden ylläpitämisessä.
Säännölliset ruoka-ajat ja vesi janojuomana
- Opeta lapsesi säännöllisiin ruoka-aikoihin. Jatkuva napostelu on huonoksi hampaille.
- Lähes kaikki ruoat ja juomat sisältävät hiilihydraatteja, jotka muodostavat hampaita liuottavia happoja. Hampaat kestävät happohyökkäyksiä 5–6 kertaa päivässä.
- Lasta ei tule totuttaa sokerin käyttöön ja sokerin tarjoamista kannattaa lykätä mahdollisimman pitkään.
- Vesi on paras janojuoma. Huomioithan, että juotavat maitotuotteet kuuluvat ruokailujen yhteyteen. Lapselle ei kannata tarjota mehua tai muita sokerisia juomia janojuomaksi.
- Täysksylitoli lyhentää aterian jälkeisen happohyökkäyksen kestoa ja vähentää kariesbakteerien määrää. Esimerkki hyvästä käytänteestä on ksylitolituotteiden käyttö ruokailukertojen päätteeksi. Suositeltu päiväannos on vähintään 5 grammaa. Määrä saadaan 6–10 ksylitolipurukumista tai pastillista. Pureskeltavien pehmeiden täysksylitolipastillien käyttöä voi alkaa harjoitella, kun lapsi osaa pureskella ruokaa ja pastillin. Pikkulasten on hyvä nauttia pastilli valvotusta paikallaan ollen. Vatsavaivojen välttämiseksi aloita käyttö vähitellen esimerkiksi yhdellä pastillilla päivässä. Ksylitoli ei korvaa hampaiden harjausta.
Tutti ja sormien imeminen
- Jos lapsesi kaipaa tuttia, anatominen ”litteän” mallinen tutti on hampaiston kannalta paras vaihtoehto. Tutti on sormen imemistä parempi vaihtoehto. purennan kehityksen kannalta.
- Tutista on hyvä luopua ennen kuin lapsi täyttää 2 vuotta. Pitkään jatkunut tutin käyttö voi aiheuttaa hampaiston purentavirheitä ja puheenkehityksen hidastumista. Tutti on hyvä olla pois suusta, aina kun lapsi ääntelee ja näin harjoittelee puhetta.
Lapsen hampaiden harjaus
- Aloita hampaiden harjaus ensimmäisen hampaan puhjetessa suuhun pienikokoisella ja pehmeällä lasten hammasharjalla. Sähköhammasharjan käytön voi aloittaa heti kun lapsi on siihen suostuvainen. Vanhempi harjaa lapsen hampaat, jotta harjaaminen sähköhammasharjalla on turvallista.
- Harjaa lapsen hampaat kaksi kertaa päivässä kahden minuutin ajan pienellä sipaisulla fluoritahnaa (fluoripitoisuus 1000–1100 ppm). Huomioi harjatessa erityisesti ienrajat ja purupinnat.
- Lapsen kasvaessa hän haluaa itse harjoitella hampaidensa harjausta. On tärkeää kuitenkin huomioida, että aikuisen tulee harjata lapsen hampaat 10 ikävuoteen saakka
Lataa ohje pdf-muodossa oheisen linkin kautta:
4–6-vuotiaan suun terveydenhoito
Suun ja hampaiden terveys on perheen yhteinen asia. On tärkeää, että lapsenne hampaiden hoidosta tulee osa päivittäisiä tapoja. Huoltajina vaikutatte lapsenne tuleviin hampaidenhoitorutiineihin ja asenteisiin hampaiden hoitoa kohtaan.
Vastuu hampaiden harjauksesta ja puhtaudesta on ensisijaisesti aina aikuisella, lapsen vasta harjoitellessa harjaamista.
Hampaiden puhkeaminen ja maitohampaiden vaihtuminen
- Noin 4-vuotiaalla lapsella on suussaan 20 maitohammasta ja pysyvät hampaat ovat kehittymässä leukaluun suojassa. Maitohampaat alkavat vaihtua pysyviin hampaisiin noin 6–8-vuoden iässä. Vaihdunnan alkamisessa on yksilöllisiä eroja.
- Huomiothan, että on tärkeää seurata viiden vuoden iästä lähtien pysyvien hampaiden puhkeamista. Etenkin ensimmäisen maitoposkihampaan taakse puhkeavaa pysyvää poskihammasta on tärkeää seurata, jotta uusi hammas saadaan pestyä mahdollisimman hyvin heti puhkeamisen alkaessa.
Säännölliset ruoka-ajat ja vesi janojuomana ovat hyväksi suun terveydelle
- Säännölliset ruoka-ajat sekä monipuolinen, pureskelua vaativa ruokavalio suojaavat hampaita reikiintymiseltä. Sokeria sisältävien ruoka-aineiden ja juomien toistuvaa nauttimista on syytä välttää. Jatkuva napostelu on huonoksi hampaille.
- Vesi on paras janojuoma. Huomioithan, että juotavat maitotuotteet kuuluvat myös ruokailujen yhteyteen.
- Lähes kaikki ruoat ja juomat sisältävät hiilihydraatteja, jotka muodostavat hampaita liuottavia happoja. Hampaat kestävät happohyökkäyksiä 5-6 kertaa päivässä. Hampaat tarvitsevat 3-4 tunnin lepoajat aterioiden välillä, että sylki voisi huuhdella hampaita ja korjata hapon aiheuttamia vaurioita.
- Ksylitolin käyttö (pastilli tai purukumi) 3–5 kertaa päivässä (vähintään 5 grammaa päivässä, joka saadaan 6–10 ksylitolipurukumista tai pastillista) aterioiden jälkeen ehkäisee hampaiden reikiintymistä. Suosi täysksylitolituotteita.
Lapsen hampaiden harjaus
- Harjaa lapsen hampaat kaksi kertaa päivässä kahden minuutin ajan lapsen kynnen tai herneen kokoisella nokareella fluoritahnaa (fluoripitoisuus 1000–1100 ppm). Huomio harjatessa erityisesti ienrajat ja purupinnat.
- Hammasharjan tulee olla pienikokoinen, pehmeä lasten harja. Sähköhammasharjan käytön voi aloittaa heti kun lapsi on siihen suostuvainen.
- Lapsillakin voi olla ientulehdusta, joka näkyy ienverenvuotona hampaiden harjauksen yhteydessä.
- Lapsen kasvaessa hän haluaa itse harjoitella hampaidensa harjausta. On tärkeää kuitenkin huomioida, että aikuisen tulee harjata lapsen hampaat 10 ikävuoteen saakka.
Lataa ohje pdf-muodossa oheisen linkin kautta:
Lähteet: www.kaypahoito.fi(ulkoinen linkki), www.terveysportti.fi(ulkoinen linkki)
7-11 -vuotiaan suun terveydenhoito
Koululaisen hampaat harjataan vähintään kahden minuutin ajan aamuin ja illoin. Moni lapsi opettelee vielä harjausta ja tarvitsee siinä vanhempien apua. Aikuisen suositellaan harjaavan lapsen hampaat 10 ikävuoteen saakka.
Kouluikäisille suositellaan ensisijaisesti sähköhammasharjaa. Sähköharjalla puhdistettaessa tekniikka on erilainen kuin käsihammasharjalla harjattaessa. Sähköhammasharjaa kuljetetaan rauhallisesti hampaalta hampaalle. Hammaslangan käytön opettelu on suositeltavaa. Kouluikäisillä käytetään fluorihammastahnaa, jonka fluoripitoisuus on 1450 ppm.
Säännölliset ruoka-ajat ja vesi janojuomana ovat hyväksi suun terveydelle
Koululaiselle on tärkeää tarjota kunnon aamupala ennen koulua sekä terveellinen välipala että lämmin ateria koulupäivän jälkeen. Säännöllisellä ruokarytmillä ja monipuolisella ruokavaliolla voidaan välttää napostelua, joka voi lisätä hampaiden reikiintymistä.
Keskitä kaikki syömiset 5–6 kertaan päivässä. Hampaat tarvitsevat 3–4 tunnin lepoajat aterioiden välillä. Muista, että vesi on paras janojuoma. Makeat herkut ja juomat jätetään juhlapäivien iloksi.
- Suositeltava ruokajuoma on maito tai piimä
- Vesi on janojuomana paras vaihtoehto
- Mehut, virvoitusjuomat sekä light-juomat voivat aiheuttaa hampaiden reikiintymistä ja hammaskiilteen liukenemista
Suosi päivittäistä ksylitolin käyttöä
Täysksylitolituotteet ovat turvallisia vaihtoehtoja sokerimakeisille. Ksylitolin käyttö (pastilli tai purukumi) 3–5 kertaa päivässä (vähintään 5 grammaa päivässä, joka saadaan 6–10 ksylitolipurukumista tai pastillista) aterioiden jälkeen ehkäisee hampaiden reikiintymistä.
Lataa ohje pdf-muodossa oheisen linkin kautta:
12-16 -vuotiaan suun terveydenhoito
Harjaa hampaat kaksi kertaa päivässä.
Vastuu hampaiden puhtaudesta on sinulla itselläsi. Tärkeintä on harjata hampaat fluorihammastahnalla kaksi kertaa päivässä vähintään kahden minuutin ajan.
- Päivittäinen hammaslangan tai harjatikun käyttö ehkäisee hammasvälien reikiintymistä ja ientulehduksen muodostumista
- Sähköhammasharja oikein käytettynä puhdistaa tahmean plakin tehokkaammin kuin käsiharja. Sähköhammasharjaa kuljetetaan rauhallisesti hampaalta hampaalle
Vältä napostelua ja makeita juomia
- Säännölliset ja terveelliset ateriat ja välipalat pitävät sinut virkeänä ja kunnossa, sekä edistävät suun terveyttä. Keskitä syömiset viiteen kertaan päivässä ja karkkihetki yhteen kertaan viikossa
- Happamat juomat, kuten tuoremehut, virvoitus- ja light-juomat sekä urheilu- ja energiajuomat aiheuttavat hampaiden pinnan liukenemista.
- Maitotuotteet ruokajuomana ja vesi janojuomana ovat suositeltavia
Tiesitkö, että…
- 0,5 litran kolalimu sisältää 21 palaa sokeria
- 300 gramman karkkipussi sisältää 70 palaa sokeria
Päivittäinen ksylitolin käyttö on hyväksi suun terveydelle
- Ksylitolin käyttö (pastilli tai purukumi) 3–5 kertaa päivässä (vähintään 5 grammaa päivässä, joka saadaan 6–10 ksylitolipurukumista tai pastillista) aterioiden jälkeen ehkäisee hampaiden reikiintymistä. Suosi täysksylitolituotteita.
Tupakointi, nuuskaaminen ja sähkötupakointi on epäterveellistä
- Tupakka värjää hampaita ja suu ei ole raikas
- Tupakkatuotteet ovat kalliita
- Tupakka heikentää maku- ja hajuaisteja
- Tupakkatuotteet aiheuttavat voimakasta riippuvuutta
Lataa ohje pdf-muodossa oheisen linkin kautta:
Lapsen hampaiden harjauksen ohje
Lataa ohje pdf-muodossa:
Aikuisen suun terveydenhoito
Alla olevia ohjeita noudattamalla pääset pitkälle suusairauksien ehkäisyssä:
- Harjaa hampaat aamulla ja illalla huolellisesti fluorihammastahnalla.
- Puhdista hammasvälit päivittäin.
- Syö säännöllisesti ja terveellisesti. Hampaiden terveyden kannalta 4-6 ateriakertaa päivässä on ihanteellinen.
- Syö aterian päätteeksi ksylitolipastilli tai purukumi.
- Käytä janojuomana vettä. Urheilu-, energia- virvoitus- ja light-juomat sekä tuoremehut ovat happamia ja aiheuttavat hammaseroosiota ja sokeroituna hampaiden reikiintymistä.
- Turvaa terveelliset elintavat kaikissa elämänvaiheissa, erityisesti tupakka ja muut tupakkatuotteet ovat haitallisia suun terveydelle.
- Käy säännöllisesti suun terveydenhuollon ammattilaisen tekemissä tarkastuksissa.