Usein kysytyt kysymykset Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen rakentamisesta

Kunnat järjestävät palvelut vuoden 2022 loppuun asti, sen jälkeen hyvinvointialue ottaa vastuun palvelujen järjestämisestä. Turvaamme palvelut, eikä aluksi varmastikaan näy suurta muutosta. Uudistamme palveluja yhdessä kehittäen siten, että asukkaat eri puolilla Länsi-Uuttamaata saavat yhdenvertaiset, laadukkaat ja oikea-aikaiset palvelut.

Hyvinvointialueiden perustaminen ei suoranaisesti vaikuta pelastustoimen palveluihin. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on ollut toiminnassa jo vuodesta 2004. Sopimuspalokuntien palokuntasopimukset siirtyvät sellaisenaan hyvinvointialueelle; muutos ei vaikuta vapaaehtoisten palokuntien toimintaan, ja ne ovat jatkossakin tärkeä osa pelastustoimen järjestelmää. Hätäkeskustoimintaan ei ole tulossa muutoksia, hätäkeskuslaitos jatkaa edelleen valtion virastona.

Lähipalveluina tulevat jatkossakin säilymään paljon ja usein käytettävät palvelut. Lähipalveluihin ei ole tulossa olennaisia muutoksia. Meille on tärkeää tarjota yhdenvertaiset palvelut koko alueelle. Myös osa erityispalveluista voidaan tuoda lähelle perustason työtä esimerkiksi etäyhteyksien avulla, ja liikkuvia palveluja on tarkoitus hyödyntää nykyistä laajemmin.

Hyvinvointialueella palvelut eivät ole sidoksissa kuntarajoihin, mutta alkuvaiheessa ei käytännön syistä vielä päästä tähän tilanteeseen. Asiaa selvitetään.  

Jo nyt on mahdollista valita terveyspalvelut muualta kuin omasta kotikunnasta, ja valinta on voimassa vähintään vuoden. Vuoden 2023 alussa meillä on vielä käytössä lukuisia eri asiakas- ja potilastietojärjestelmiä. Sen vuoksi esimerkiksi terveysasemilla ei ainakaan aluksi voida tarjota täysin vapaata valintaa. Yhteinen potilastietojärjestelmä voi tuoda tähän tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia. Kiireellistä hoitoa saa kuitenkin kaikilta terveysasemilta.

Yhteispäivystykset säilyvät ennallaan eli Jorvin ja Lohjan sairaalakampuksilla.

HUS Kuvantamisen ja HUSLABin palvelut jatkuvat ennallaan.

Tavoitteena ovat yhdenvertaiset palvelut. Vuodenvaihteessa palveluiden alueelliseen tarjontaan ei kuitenkaan heti tule suuria muutoksia.

Vuodenvaihteessa palvelut jatkuvat kuten tähänkin asti. Pidemmällä aikavälillä hyvinvointialue pyrkii lisäämään etäpalveluita ja liikkuvia palveluita, jotka saattavat parantaa kaupunkikeskusten ulkopuolella asuvien asiakkaiden pääsyä palveluihin.

Psykologi- ja kuraattoripalvelut järjestetään jatkossakin oppilaitoksissa. Sähköisiä palveluita kehitetään myös, jotta palveluja saa helpommin.

Hyvinvointialueen organisaatioon on tulossa kattava ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjauksen organisaatio, joka ohjaa ikääntyneet suoraan oikean palvelun tai avun piiriin. Myös etsivä vanhustyö sisältyy tähän kokonaisuuteen. Asiakas- ja palveluohjauksessa on jatkossakin ensiarvoisen tärkeää paikallisen palvelutarjonnan tuntemus.

Ennaltaehkäisevien palveluiden ja varhaisen tuen palveluiden vahvistaminen on keskeinen tavoite hyvinvointialueen valmistelussa. Kehitämme myös yhteistyötä järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Harvinaissairauksien diagnostiikka ja hoito on Suomessa keskitetty erikoissairaanhoitoon (HUS). Sote-uudistus ei vaikuta työnjakoon ja harvinaissairauksista kärsivien palvelut pysyvät ennallaan. 

Hyvinvointialueella on parempi mahdollisuus ylläpitää erikoisosaamista kuin kunnilla. Pidemmällä aikavälillä on mahdollista, että joitakin erikoissairaanhoidon toimintoja saa jatkossa aiempaa enemmän perusterveydenhuollosta.

Kaikissa muutoksissa tavoitteena on, että ihmisten palvelujen jatkuvuus turvataan. Todennäköisesti asiakkaat osallistuvat jatkossa työtoimintaan samoin kuin tälläkin hetkellä, vaikka työtoiminnan järjestämiseen liittyviä vastuita muutettaisiinkin. Kehitysvammaisten työtoimintaa toteuttavat tällä hetkellä kunnat, kuntayhtymät kuten Eteva sekä yksityiset palveluntuottajat kuten Rinnekoti. Vielä ei ole tiedossa, tuleeko työtoiminta jatkossakin lain mukaan olemaan osa vammaispalvelua vai siirtyykö työtoiminta osaksi työllisyyspalveluja. Uuden vammaispalvelulainsäädännön on tarkoitus tulla lausunnoille alkuvuonna 2022.

Kunnat järjestävät apuvälinepalvelut vielä vuoden 2022 ajan. Tällä hetkellä osa Länsi-Uudenmaan kunnista tuottaa apuvälinepalvelut itse ja osa kunnista on ulkoistanut toiminnan HUSille. On luontevaa, että hyvinvointialue järjestää nämä palvelut jatkossa yhtenäisellä tavalla, joko omana toimintana tai HUSin kautta. Asia on selvityksessä.

Palvelusetelit tulevat säilymään vaihtoehtona hyvinvointialueen palveluiden hankkimisessa. Palvelusetelien käytöstä päättävät aikanaan aluehallitus ja aluevaltuusto.

Monituottajamalli tarkoittaa sitä, että yksityiset toimijat ovat mukana tuottamassa julkisia palveluja. Länsi-Uudenmaan alueella tulee jatkumaan vahva monituottajamalli. Palvelutuotannon rakenteeseen ei ole tulossa nopeita muutoksia.

Lähtökohta on se, että hoitotakuu ei ylity. Valvovat viranomaiset valvovat hoitoonpääsyn toteutumista. Joissakin palveluissa on mahdollista myöntää palveluseteleitä, mikäli palvelut ovat ruuhkautuneet.

Alkuvaiheessa käytössä on useita potilastietojärjestelmiä, mutta varmistamme, että tieto kulkee riittävästi järjestelmien välillä. Tulevaisuudessa tavoitteena on yhteinen potilastietojärjestelmä.

Kukin hyvinvointialue on lähtökohtaisesti vastuussa omista järjestelmistään. Joitakin järjestelmiä saatetaan hankkia yhdessä muiden hyvinvointialueiden kanssa.

Valmisteluvaiheessa rakennetaan perustietotekniikan ratkaisut sekä keskeiset puuttuvat tietojärjestelmät mm. hallintoon. Kunnissa nyt olevat asiakas- ja potilastietojärjestelmiin tehdään vain välttämättömimmät muutostyöt. Valmisteluvaiheenkin laajuus on merkittävä, kustannusarvion ollessa 61M€. 

Kun hyvinvointialueen toiminta pääsee käyntiin, alkaa jatkokehitys, jonka tavoitteena on yhtenäistää asiakas- ja potilastietojärjestelmiä toiminnan sujuvoittamiseksi ja digitaalisten palveluiden mahdollistamiseksi. Jatkokehitysvaihe kestää useita vuosia.

Hyvinvointialueen osalta Sarastian palvelujen käyttöönottoa on valmisteltu jo alkuvuodesta lähtien. Hyvinvointialue hankkii palkanlaskentapalvelut ulkoistettuna palveluna Sarastialta eikä ohjelmistona, kuten Helsinki. Lisäksi vuoden vaihteessa noin 65 % henkilöstöstä on jo Sarastian järjestelmässä, koska Espoossa ja Kauniaisissa on jo vastaava järjestelmä käytössä. Näiden lisäksi hyvinvointialue ja Sarastia ovat varautuneet vuoden vaihteen käyttöönottoon lisäresurssein

Hyvinvointialueelle siirtyvät nykyiset asiakas- ja potilastietojärjestelmät ja muut kliiniset järjestelmät sekä pelastustoimen käytössä olevat johtamis-, hälytys- ja asiakasjärjestelmät. Niihin toki pitää tehdä melko tavalla muutoksia, mutta järjestelmät eivät vaihdu vuodenvaihteessa. Uusia tietojärjestelmiä tulee hallintoon ja perustietotekniikkaan, koska kunnat tarvitset ratkaisuja itse eivätkä ne siirry hyvinvointialueelle. Isoin haaste on talous- ja henkilöstöhallinnon kokonaisuus, joka linkittyy tiiviisti kaikkiin muihin järjestelmiin. Urakka on valtava, mutta uskomme onnistuvamme tärkeimmissä siirroissa. Paljon tehtävää jää kuitenkin vuodelle 2023.

Valtio kerää osana ansiotuloverotusta ja pääomaverotusta.

Pitemmällä aikavälillä tietojärjestelmien karsinta, yhtenäistäminen ja optimointi tuo tehokkuutta, vaikka lyhyellä aikavälillä vaatiikin investointeja. Toisaalta yhtenäinen rakenne mahdollistaa myös kattavammat sähköiset palvelut täydentämään perinteisiä palveluita.

Tässä vaiheessa emme vielä tiedä, mitä mahdollisia järjestöavustuksia tulevaisuudessa jakaa hyvinvointialue ja mikä on kuntien rooli. Tätä selvitetään, kun sovitaan hyvinvointialueen ja kuntien välisestä työnjaosta. On tärkeää, että järjestöjen toimintaedellytykset pystytään turvaamaan myös tulevaisuudessa.

Tässä vaiheessa ei ole vielä varmuutta omaishoidon palkkioiden tulevasta tasosta. Se on kuitenkin selvää, että koko alueella tason pitää olla sama. Valmistelussa on tarkasteltu erilaisia vaihtoehtoja sekä kustannusten että yksilövaikutusten näkökulmasta suhteessa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kuntien nykyisiin palkkioihin. Ehdotukset viedään päätettäväksi aluevaltuustolle lokakuussa.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue tekee jatkuvasti edunvalvontaa, jotta voisimme varmistaa hyvinvointialueemme erityispiirteet huomioivan rahoituksen. Osa rahoitusvajeesta on kaikille hyvinvointialueille yhteistä ja osa aiheutuu siitä, että nykymuodossaan valtion rahoitus ei huomioi riittävällä tavalla alueiden välisiä eroja. Pyrimme itsenäisesti ja yhdessä muiden hyvinvointialueiden kanssa vaikuttamaan rahoituksen määräytymiseen. Osana turvallista siirtymää hyvinvointialueen tehtävänä on taata, että peruspalvelut pyörivät.

Aluevaltuusto on vastuussa koko alueen palveluista ja valtuutettujen tulee edustaa koko hyvinvointialuetta, ei yksittäistä kuntaa. Tavoitteena on rakentaa yhdenvertaiset palvelut kaikille hyvinvointialueen asukkaille.

Aluevaltuuston ensimmäinen kokous järjestettiin Espoon Dipolissa 7.3.2022. Aluevaltuusto voi päättää, missä kokoukset jatkossa järjestetään.

Hyvinvointialueelle tehdään osallisuusohjelma. Olemme jo vuoden 2021 aikana hyödyntäneet kokemusasiantuntijoita ja tehneet asukaskyselyjä. Asukkaat, asiakkaat ja kokemusasiantuntijat ovat jatkossakin tärkeitä osa palvelujen kehittämisessä samoin kuin järjestöt sekä vammais- ja vanhusneuvostot. Asukkaille on tarjolla myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen yhteisö, jossa voi osallistua kehittämiseen.

Kuljetuspalvelujen kehittämiseen on juuri nimetty kymmenen hengen asiakasedustajaryhmä. Ryhmään on kutsuttu henkilöitä, jotka ovat aiemmin toimineet Kulkukeskuksen kehittäjäasiakkaina. Ryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran tammikuussa 2022. Myös vammais- ja vanhusneuvostot otetaan mukaan.

Valmistelun aikana käymme paljon alueellista keskustelua parhaista toimintamalleista. Niitä voidaan vähitellen laajentaa koko hyvinvointialueelle. Alussa on tärkeintä varmistaa turvallinen haltuunotto.

Voit tilata uutiskirjeemme ja seurata some-kanaviamme Twitterissä(ulkoinen linkki), Facebookissa(ulkoinen linkki) ja LinkedInissä(ulkoinen linkki). Voit myös tilata medialle lähettämämme tiedotteet suoraan sähköpostiisi(ulkoinen linkki). Järjestämme myös asukastilaisuuksia ja seuraava on 22.9.2022.

Vuodenvaihteessa 2023 vastuu kuljetuspalveluista siirtyy Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueella on oltava yhteiset kuljetuspalvelut. 

Ei syrjitty. Markkinaoikeus totesi, että kilpailutuksessa ei oltu riittävällä tarkkuudella määritelty kaikkia arviointiperusteita. Tästä johtuen markkinaoikeus määräsi, että hankinta on toteutettava uudelleen. Hankinnan aikana kohdeltiin tarjouksen tehneitä tasapuolisesti. Hankinnassa painotettiin tilausjärjestelmän helppokäyttöisyyttä ja laatua.  

Nyt rakennetaan toimiva kuljetusten malli ja kehitetään palvelua yhdessä sekä hyvinvointialueen kuntien että asiakkaiden kanssa. Luomme uuden, toimivan liikkumisen palvelun niille länsiuusimaalaisille, joille arjen liikkuminen on vaikeaa.   

Kuljetusten saapumisessa on ollut ajoittain haasteita koko Länsi-Uudenmaan alueella. Joissain tilanteissa koko Länsi-Uudellamaalla kuljetuksen saapuminen on kestänyt huomattavan kauan ja joskus kuljetus on jäänyt saapumatta. Tällaisten ikävien tilanteiden syntyminen halutaan estää tulevassa palvelussa. 

Tällä hetkellä esimerkiksi Espoossa asiakas voi tilata kuljetuksen joko ennakkoon tai heti-tilauksena. Käytännössä tällä hetkellä Espoon alueella heti-tilauksena tilattu auto saapuu keskimäärin kahdeksan (8) minuutin kuluessa tilauksesta.

Ennakkotilaus saapuu asiakkaan toivomana ajankohtana. Heti-tilauksien osalta esimerkiksi Espoossa on määritelty, että auton on saavuttava viimeistään 60 minuutin kuluessa tilauksen teosta. Saatuihin palautteisiin on tartuttu ja ongelmia on korjattu. Nykyisen kuljetuspalvelun rinnalle on esimerkiksi otettu täydentävä palvelu.  

Palvelun järjestämisestä vastaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. Toiminta käynnistyy ensi vuonna Espoossa, ja muut kunnat liittyvät vaiheittain vuoden 2023 aikana osaksi yhteistä palvelua. Tavoitteena on yhdessä kehittäen luoda toimiva palvelu palvelemaan kaikkien kuntien asukkaita.   

Länsi-Uudenmaan aluehallitus päättää kuljetuspalvelujen järjestämisen toimintamallista.   

Tarkastelussa esillä olleet vaihtoehtoiset mallit ovat:

• useamman palveluntuottajan malli
• yhden palveluntuottajan malli
• malli, jossa on yksi palveluntuottaja ja kuljetukset on kilpailutettu erikseen.
  

Asiakkaat on otettu mukaan hankinnan valmisteluun. He ovat kertoneet, että heille on tärkeintä, että tilaaminen on helppoa ja toimivaa, ja että kuljetukset saapuvat ajallaan ja ovat turvallisia.

Hyödynnämme aiemmasta palvelusta käyttäjiltä, järjestöiltä ja kuljettajilta saatuja arvokkaita palautteita suoraan tulevassa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kuljetuspalvelun hankinnassa ja sen rakentamisessa. Korjaamme aiemmin esille tulleet haasteet mahdollisuuksien mukaan. Olemme jo tehneet muutoksia moniin sopimusehtoihin, jotta voimme tarkemmin varmistaa palvelun laadun. Parhaiden käytäntöjen löytämiseksi haluamme jatkaa palvelun kehittämistyötä kuunnellen palvelun käyttäjien, kuljettajien ja muiden sidosryhmien kokemuksia.   

Palvelu itsessään perustuu sosiaalihuoltolakiin (SHL) ja vammaispalvelulakiin (VPL), joten lait antavat tärkeät raamit myös kilpailutukselle. Palvelun järjestämisessä noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Länsi-Uudellemaalle luodaan yhteinen toimintatapa järjestää sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaisia kuljetuksia. Palvelun järjestämisen periaatteista päättää aluehallitus.   

Seuraamme vammaispalvelulain uudistusta. Lakiin voi esimerkiksi tulla täsmennyksiä oikeuksista kuljetuspalveluihin. Lakiuudistuksen myötä tullee myös uusia tapoja järjestää ihmisille tukea liikkumiseen.  

Ei yhdistetä.        

Tavoitteena on, että jatkossa asiakas ei tarvitse kuljetuspalvelukorttia. Kuljettajalle näytetään kuvallista henkilökorttia, vammaiskorttia, passia tai jotain muuta kuvan, nimen ja syntymävuoden sisältävää todistusta. Syy tähän on, että kuljetuspalvelukorteissa on ollut ajoittain vikoja, jolloin asiakkaat eivät ole päässeet liikkumaan. Uusi asiakas on myös joutunut odottamaan kortin saapumista ennen kuin on voinut matkustaa. Tällä tavalla myös kuljettaja pystyy varmistamaan, että oikea asiakas on kyydissä. 

Kun kuljettaja saa kuljetustilauksen, on tilauksessa vain kuljetuksen kannalta välttämättömät tiedot. Tietoja ei luovuteta eteenpäin kenellekään. Kuljettaja saa asiakkaan tiedot vain siinä tilanteessa, kun hänelle tulee kuljetustilaus. 

Kuljettaja näkee tilauksen tiedoissa asiakkaan nimen, syntymävuoden, kuljetuksen nouto- ja kohdeosoitteet, apuvälineet sekä mahdolliset tiedot avustamistarpeista.  

Palvelun turvallisuuteen liittyy moni asia, jotka huomioidaan muun muassa kuljetuspalvelun hankinnassa. Asiakkaiden tietojen tulee olla oikein, niitä tulee käsitellä tietoturva ja tietosuoja huomioiden, asiakaspalvelua tulee saada asiakkaan omalla kielellä (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi) ja sen tulee olla sujuvaa. Kuljettajan tulee tulla ajoissa oikeaan paikkaan ja olla ammattitaitoinen. Nämä määritellään palvelun ehdoissa ja niiden toteutumista seurataan mm. asiakaspalautteen perusteella.

Esimerkiksi Espoon asiakastyytyväisyyskyselyn(ulkoinen linkki) mukaan 80 % asiakkaista tuntee olonsa turvalliseksi tilaamillaan matkoilla.

Asiakas saa palvelua suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Kuljetustilaus välitetään sellaiselle kuljettajalle, joka pystyy palvelemaan asiakasta asiakkaan valitsemalla asiointikielellä. Kuljettajan kielitaito tallennetaan kuljetusoperaattorin järjestelmään. Kuljettajan kielitaito voidaan tarvittaessa todentaa kielitodistuksella.

Asiakaspalvelua tarjotaan vuoden jokaisena päivänä ja vuorokauden ympäri. Puhelinpalvelun lisäksi kuljetuksen voi tilata internetsovelluksella, soittamalla tai tekstiviestillä ja sähköpostilla. Tilauspalvelun puhelinpalvelulle on yhteinen puhelinnumero suomen ja englannin kielellä sekä omansa ruotsin kielellä. Puhelimeen tulisi vastata keskimäärin 1 minuutin kuluessa. Palvelutasoa mitataan ja seurataan säännöllisesti.

Tällä hetkellä moni Länsi-Uudenmaan asiakas joutuu odottamaan kyytiään hyvin pitkään. Haluamme määritellä ajan, jonka puitteissa kyyti on viimeistään perillä jokaisella asiakkaalla. Asiakas voi tilata kuljetuksen joko ennakkotilauksena tai heti-tilauksena. Ennakkotilaus täytyy tehdä yli tunti ennen toivottua noutoaikaa. Ennakkoon tilatun auton tulee saapua sovittuna ajankohtana. Heti-tilauksessa kuljetus saapuu asiakkaalle mahdollisimman pian, mutta viimeistään 60 minuutin kuluttua tehdystä tilauksesta. Esimerkiksi Espoossa kuljetus saapuu tällä hetkellä keskimäärin 8 minuutissa, mutta kauempana auton saapuminen voi kestää pidempään pitkien välimatkojen vuoksi. Tästä syystä olemme määritelleet, että kuljetuksen tulee saapua 60 minuutin kuluessa tilauksesta.

Asiakkaiden antamat kuljettaja-arviot huomioidaan kuljetusten välitysperusteena.

Hinnoittelumalli laaditaan huomioiden mm. kuljetusten erityispiirteitä, jotta toiminta on kuljetusyrityksille kannattavaa.

Länsi-Uudenmaan alueella on rajallisesti saatavilla takseja, etenkin inva-autoja. Yhdistelemällä voimme varmistaa autojen riittämisen kaikkien tarpeisiin eli auton saa varmemmin ja nopeammin. Pitkät kuljetuspalvelumatkat ovat myös kalliita. Yhdistely on tapa saada kuljetusten kustannuksia pienemmiksi. Kyse on yhteisten rahojemme käytöstä tarkoituksenmukaisella tavalla. Kuljetuspalvelut vertautuvat julkiseen joukkoliikenteeseen, jossa kuljemme aina muiden ihmisten kanssa. Yhdistelyllä pienennetään myös kuljetuspalvelun päästöjä.

Kaikkia matkoja ei aiota yhdistellä, sillä se ei ole järkevää. Vain noin 25–30 % matkoista voidaan yhdistellä: kun ihmiset liikkuvat samaan suuntaan on heidän matkansa järkevää yhdistää.

Espoon tekemässä asiakaskyselyssä(ulkoinen linkki) kysyttiin myös asiakkaiden mielipidettä kuljetusten yhdistelystä toisen asiakkaan kanssa. 50 % vastanneista kokee, että heidän kuljetuksiaan ei voi yhdistellä. Matkojen yhdistelyn näkee mahdollisena kuitenkin 29 % vastaajista ja 21 % ei osannut vastata.

Tavoitteena on, että palveluntuottajan järjestelmän ilmoittaa välittömästi asiakkaalle, mikäli kuljetus ei toteudu ja ottaa tilauksen uudelleen käsiteltäväksi

Palvelun järjestämisessä huomioidaan mm. eri alueiden asiakkaiden kieli ja palveluiden välimatkat.

Esteettömien autojen riittävä määrä arvioidaan asiakkaiden käyttämien esteettömien autojen tekemien matkojen perusteella.

Kuljettajilta edellytetään Taksiliikenteen erityisryhmien kuljettajakoulutusta.

Esimerkiksi Espoon asiakastyytyväisyyskyselyn(ulkoinen linkki) mukaan kuljettajia koskevat arviot olivat positiivisia. Asiakkaiden mielestä heidän henkilötietojaan käsitellään luottamuksellisesti, autot ovat hyväkuntoisia ja siistejä sekä kuljettajat ystävällisiä ja asiallisia. Kuljettajien kielitaidossa ja paikallistuntemuksessa on kuitenkin jonkin verran puutteita.

Lähtökohtaisesti hyvinvointialue vastaa siitä, että alueella on yhdenvertaiset ja toimivat tavat järjestää palveluita. Kuljetuspalvelujen osalta aluehallitus päättää, mikä toimintamalli on tarkoituksenmukaisin Länsi-Uudellamaalla. Kuljetuspalvelujen järjestämistapa ei saa kuitenkaan estää vammaiselle henkilölle kuuluvaa oikeutta kuljetuspalveluun. ​Näissä tilanteissa asiakkaalle tulee järjestää palvelu toisella tavalla esimerkiksi suorahankintana tutun kuljettajan kautta.

Kuljetuspalveluyritykset kilpailutetaan. Mikäli jokainen asiakas valitsee itselleen kuljettajan, rikkoo hyvinvointialue hankintalakia ja kuljetusyritysten kanssa tehtyjä sopimuksia. Laaja vakiotaksien käyttö vaikeuttaa myös palvelun saatavuuden turvaamista, koska tällöin paitsi asiakkaat valitsevat kuljettajia, käytännössä myös kuljettajat valitsevat keille asiakkaille he toimivat vakiotakseina.

Hyvinvointialueen on myös tärkeää järjestää palvelut kustannustehokkaalla tavalla. Vakiotaksikuljetukset ovat tilastojen perusteella pidempiä ja selvästi kalliimpia kuin muut kuljetukset.

Vammaispalvelujen viranhaltijat arvioivat vaikeavammaisen henkilön oikeutta vakiotaksiin. Arviointi perustuu hakijan toimittamiin tietoihin, hyvinvointialueen järjestämisen periaatteisiin sekä vammaispalvelulakia koskevaan oikeuskäytäntöön.

Jokaisella kuljetuspalveluasiakkaalla on ns. asiakasprofiili, johon kirjataan tiedot esimerkiksi asiakkaan apuvälineistä ja kielestä. Profiilin perusteella asiakas saa juuri tarvitsemansa kuljetuspalvelun. Profiili sisältää asiakkuuden hoitamiseen liittyvät välttämättömät tiedot, jotka tallennetaan sähköiseen järjestelmään. Kuljetus järjestetään näiden tietojen perusteella.

Tarkoitus on, että kaikki kuljetukset tilataan tulevassa asiakasohjeessa kuvatulla tavalla. Jatkossakin asiakkaalla on mahdollisuus tilata kuljetus suoraan kuljettajalta tai taksitolpalta palvelun virhetilanteissa, joissa esim. puhelinpalvelu ei toimi tai kuljetus on peruuntunut tai viivästynyt kohtuuttomasti.

Sovellus auditoidaan ennen käyttöönottoa ja saavutettavuus pitää olla hyväksytty ennen toiminnan aloittamista.

Edellytämme, että asiakaspalvelu, tilaaminen, asiakasneuvonta, kuljettajaneuvonta sekä palautteiden käsittelyä tapahtuu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Seuraamme palvelun laatua mm. asiakaspalautteiden perusteella.

Kunnat järjestävät kuljetuspalvelut vuoden 2022 loppuun asti, sen jälkeen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ottaa vastuun palvelujen järjestämisestä. Hyvinvointialueen on valmisteltava hankintoja hyvissä ajoin, koska julkisten palvelujen hankintaprosessi on pitkä ja asukkaita sekä käyttäjiä halutaan kuulla. Julkisen hankinnan kannalta vuoden vaihde 2023 on jo lähellä. Siksi olemme jo koonneet kuljetuspalvelujen hankinnan valmistelua varten ryhmän kuljetuspalvelun asiakkaista Länsi-Uudenmaan alueelta. Olemme järjestäneet kaksi asiakastilaisuutta. Käynnissä on myös verkkokysely, joka on avoinna länsiuusimaalaisille. Asiakkaita kutsutaan myös käyttäjätestaukseen, jossa asiakkaat arvioivat ja pisteyttävät tilaussovelluksen.

Hyvinvointialueen asukkaalla on mahdollisuus valita mikä tahansa alueen terveysasemista omaksi terveysasemakseen. Tällöin kaikki kiireetön asiointi keskitetään kyseiselle terveysasemalle. Päivystystilanteissa voi hakeutua lähimmälle terveysasemalle.

Kysymys: Monet terveyskeskuksissa hoidettavista asioista ovat yksinkertaisia, jopa rutiininomaisia. Tällaiset asiakkaat eivät tarvitse erityislääkäriä, usein ei lääkäriä lainkaan. Voisiko siis lähellä asukkaita, esim. pari kertaa viikossa olla esimerkiksi terveydenhoitajan vastaanotto, josta tarvittaessa ohjattaisiin lääkärille?

Lähtökohtaisesti nykyinen terveysasemaverkosto säilytetään. Hyvinvointialueella on lisäksi tarkoitus tarjota nykyistä enemmän liikkuvia palveluita. Hoitajan vastaanotolla voidaan selvittää monia asioita tarvittaessa lääkäriä konsultoiden. Otamme ehdotuksen huomioon suunnitellessamme hyvinvointialueen terveyspalveluita.

Hyvinvointialue vastaa terveyspalveluista 2023 alkaen, ja hoitoon pääsyä on tarkoitus parantaa monin toimenpitein. Alueella on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi tiimiterveysasemamallista, joka on parantanut hoitoon pääsyä. Hyviä toimintamalleja voidaan levittää hyvinvointialueen sisällä tehokkaammin kuin yli kuntarajojen.

Lähtökohtaisesti nykyinen terveysasemaverkosto säilytetään hyvinvointialueelle siirryttäessä. On tärkeää, että koko hyvinvointialueella tarjotaan riittävät lähipalvelut paikallinen palvelutarve huomioiden.

Tavoite on, että potilasta voidaan hoitaa terveysasemalla niin pitkään kuin mahdollista. Tietyissä tilanteissa erikoissairaanhoidon osaamista voidaan tuoda osaksi perusterveydenhuoltoa esimerkiksi erikoislääkärikonsultaation muodossa joko paikan päällä tai etänä. Vastaanotolla tarvittavia tietoja kannattaa kerätä esimerkiksi verkkolomakkeen avulla silloin kun se on potilaalle mahdollista. Etäpalveluja kehittämällä voidaan vähentää tarvetta vastaanotolla asioimiseen.

Kysymys: Jos käyttää tällä hetkellä Terveysasema-palveluseteliä Espoon Keskuksen alueella eli on valinnut terveysasemakseen yksityisen palveluntuottajan aseman alueelta, säilyykö Terveysasema-palvelusetelin käyttö myös vuoden vaihteen jälkeen, kun hyvinvointialue aloittaa? Jos tulee muutos, millä aikataululla muutos tulee?

Yksityisen palvelutuotannon osuus säilyy ainakin alkuvaiheessa ennallaan, myös Espoon keskuksen alueella. Suunnitelmissa on, että Espoon keskuksen yksityisesti tuotettu palvelu kilpailutetaan uudelleen vuoden 2023 alkuun mennessä. Mahdollisesta muutoksesta tiedotetaan palvelun käyttäjiä hyvissä ajoin.

HUS:n sairaalat tuottavat jatkossakin erikoissairaanhoidon palvelut sekä virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen Länsi-Uudellamaalla. Yhteistyötä HUS:n kanssa tiivistetään siten, että hoitoketjut ovat tulevaisuudessa entistäkin sujuvampia.

Hoitovajeen suuruudesta on esitetty erilaisia arvioita, sen tarkka määrittäminen on mahdotonta. Hyvinvointialueella pyritään eri tavoin parantamaan työn tuottavuutta ja vaikuttavuutta.

Lähtökohta on se, että työntekijöiden työnkuviin ei tule muutoksia vuodenvaihteessa.

Kysymys: Miksi palvelutarpeiden arvioinnissa on jo kiristetty kriteerejä? Miksi oletetaan, että iäkkäällä yksin asuvalla vanhuksella on omaisia tai he ovat valmiudessa hoitamaan hänen asioitaan? Entä jos ei ole ketään ja digitalisaatio on kasvava tuen muoto?

Vielä tällä hetkellä palveluiden järjestämisvastuu on kullakin alueen kunnalla, joten mahdolliset muutokset palvelujen myöntämisen perusteissa on tehty kunkin kunnan päätöksenteossa.

Neuvonta, ohjaus ja arviointi ovat keskeinen osa ikääntyvien palveluissa ja sitä kehitetään voimakkaasti hyvinvointialuevalmistelussa. Oletus ei ole, että jokaisella ikääntyneellä on omaisia tukemassa heidän asioiden hoitamista. Haluamme vahvistaa juuri neuvonnan ja ohjauksen toimintaa siten, että sen palveluita on saatavissa riittävästi koko alueella. Jokaiselle ikääntyvälle turvataan heidän tarvitsemansa palvelut riippumatta siitä, onko heillä omaisia tai ei.

Digipalvelut kasvavat, mutta ne eivät ole koskaan ainoa tapa tuottaa palveluita. Digipalveluita tarjotaan heille, joilla on valmiudet käyttää niitä. Aina on mahdollisuus myös muihin palveluihin. Esimerkiksi muistisairaille digipalvelut eivät ole yleensä toimiva vaihtoehto.

Kysymys: Kuinka omaishoitajien palveluiden ja palkkioiden käy uudella alueella? Otetaanko huomioon paikallisolot ja kuka/minkälainen konklaavi esittelee asian ja päätösehdotuksen päättäjille? Onko siellä otettu huomioon omaishoitajien/kokemusasiantuntijoiden ja esimerkiksi järjestöjen ja yhdistysten ääni?

Omaishoitajien palvelut ja palkkiot tullaan yhtenäistämään siten, että ne ovat samat koko Länsi-Uudenmaan alueella. Palkkiotasojen määrittelyä varten on luotu erilaisia tulevaisuuden skenaarioita, joiden tarkoituksena on tuottaa näkymää talous- ja asiakasvaikutuksista suhteessa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kuntien nykyisiin palkkioihin.  Yhteisiä omaishoidon tuen myöntämisperusteita ja muita kaiken ikäisten omaishoitoon liittyviä asioita valmistellaan työryhmässä, jossa on edustajat alueen jokaisesta kunnasta ja omaishoitoyhdistyksistä. Lisäksi työryhmään kuuluu neljä omaishoidon kokemusasiantuntijaa, jotka ovat entisiä tai nykyisiä omaishoitajia ja edustavat omaishoidon tuen eri asiakasryhmiä. Ehdotukset palkkioista ja omaishoidon tuen myöntämisperusteista viedään päätettäväksi aluevaltuustolle lokakuussa.

Hyvinvointialueen valmistelussa on tunnistettu, että palliatiivisen hoidon palvelut ja niiden taso vaihtelevat suuresti eri puolilla hyvinvointialuetta. Työ nykytilanteen tunnistamiseksi on käynnissä ja samalla suunnitellaan, miten tilannetta voidaan koko alueella parantaa. Muutokset eivät kaikilta osin tapahdu nopeasti, mutta kehittämistyö on käynnistynyt.

Etsivää työtä tehdään muun muassa ns. jalkautuvan sosiaalityön osalta. Sosiaalialan ammattilaisia on mahdollisuus tavata matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa asukastaloissa, ruoka-aputoiminnan yhteydessä ja erilaisten Pop Up -neuvontojen yhteydessä. Myös erilaiset digitaaliset verkkoympäristöt ovat jatkossa yhä merkittävämmässä roolissa etsivässä työssä.

Kaikille sosiaalihuollon palveluissa olleille tehdään palvelutarpeen arviointi ja tarvittaessa asiakassuunnitelma. Mikäli tällainen tilanne tulisi eteen, sovitaan aina yksilöllisesti yhdessä asiakkaan kanssa jatkosta.

Kysymys: Kuinka Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue alkaa rakentaa erityislasten tukea ja perheiden jaksamista paremmin? Olen havainnut, että meille nepsy-lasten perheille ei ole sellaisia palveluita tarjolla, jotka tukisivat koko perheen jaksamista. Myöskään osaamista ei tällä hetkellä löydy riittävästi.

Vastaus: Nepsy -palvelupolku on tällä hetkellä yksi keskeisimmistä lasten, nuorten ja perheiden kehittämiskohteista. Työskentelyssä on kiinnitetty erityistä huomiota vanhemmuuden tuen tarpeen kartoittamiseen ja monialaiseen yhteistyöhön eri toimijoiden kesken. Hyvinvointialue tarjoaa tulevaisuudessa laveammat ja tasalaatuisemmat mahdollisuudet etenkin ensivaiheen ohjauksen, neuvonnan ja vertaistuen järjestämiseen.

Kysymys: Miten tässä uudessa sote-mallissa on otettu huomioon lapset, nuoret ja mielenterveyspalvelut? Tällä hetkellä kouluissa ainakin suurimmassa osassa on omat koulupsykologit, kuraattorit ja terveydenhoitajat. Miten nämä palvelut jatkossa turvataan? Säilyykö sama käytäntö jatkossakin?

Vastaus: Kouluissa tarjottavat opiskeluhuollon palvelut ovat lasten ja nuorten mielenterveystyön ja palvelujen kivijalka. Jatkossakin on tarkoituksenmukaista tarjota nämä palvelut mahdollisimman lähellä lapsen, nuoren ja perheen arkiympäristöä. Mielenterveyden palvelupolun kehittäminen on yksi keskeisistä kehitettävistä asioista lasten ja nuorten palveluissa.

Koulujen lukuvuosi jakaantuu perinteisesti kahdelle kalenterivuodelle. Palveluiden turvaamisen näkökulmasta ostopalvelusopimuksia tulee jatkaa kunnissa lukuvuoden loppuun asti. Rekrytointeja tulee jatkaa myös kunnissa myös kevätlukukaudeksi kuten tähänkin asti. Järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueelle vuodenvaihteessa.

Hyvinvointialueelle rakennetaan uusi Länsi Uudenmaan yhteinen kuljetusten malli, jolla pyritään vastaamaan haasteisiin, joita kuljetuksissa on ollut eri kunnissa. Osallisuus on tärkeää valmistelussa ja sitä järjestetään aktiivisesti.

Hyvinvointialueelle rakennetaan uusi Länsi Uudenmaan yhteinen kuljetusten malli, joka ei perustu minkään yksittäisen kunnan nykyiseen malliin.

Kysymys: Tuleeko erittäin vaikeavammaiset samaan oma/omat lääkärit, jotka ymmärtävät esimerkiksi vaikeavammaisen usein vaikeaselkoista puhetta? Tuleeko LiiSaan omat lääkärit, jottei tarvitse sairaanhoitajan välityksellä konsultoida lääkäriä? LiiSa on loistava, mutta joskus olisi hyvä tavata ihan kasvokkain elävän lääkärin.

Vastaus: Tällainen järjestely voisi varmasti olla toimiva. Alkuvaiheessa lääkäripalvelut jatkuvat entisenlaisina. Yhtenä hyvinvointialueen etuna on palvelujen yhdenmukaistuminen, ja osana tätä työtä käyttöön valikoituu parhaita mahdollisia tapoja järjestää palveluita.

Kiitos tärkeästä huomiosta! Palvelupisteiden esteettömyydestä on huolehdittava hyvin. Otamme mainitut puutteet tarkasteluun arvioidessamme palvelupisteiden esteettömyyttä.

Lasten, nuorten ja perheiden valmistelutyössä järjestötoimijat ovat mukana esim. eri toimijoiden yhdessä toteuttaman kohtaamispaikkatoiminnan kehittämisessä ja toteuttamisessa. Järjestöjä on lisäksi ollut mukana esim. eroauttamisen palvelujen kehittämisessä. Jatkossakin järjestöjä tullaan kutsumaan mukaan yhteiskehittämiseen. Lisäksi järjestöjä on ollut mukana monessa muussa palvelujen kehittämistyössä, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön ja yhdyspintatyön kehittämisessä.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen strategia antaa suunnan hyvinvointialueen suunnalle ja kuvaa hyvinvointialueen ensimmäisen valtuustokauden 2023–2025 päämäärät. Kun palveluja kehitetään ja strategisia valintoja suunnitellaan, kuunnellaan ja osallistetaan eri sidosryhmiä - järjestöt ovat myös tärkeitä kumppaneitamme. Kuuntelu ja osallisuus isolla hyvinvointialueella mahdollistuu eri keinoin. Strategiakyselyn mukaan mieluisimpia osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja olivat kyselyihin vastaaminen, demokraattinen äänestäminen vaaleissa sekä palautteenanto palveluista. Asukasinfoihin ja -tilaisuuksiin osallistuminen, asukasraatityöskentely ja järjestötoiminnassa mukana oleminen ja sitä kautta vaikuttaminen saivat myös kannatusta.

Asukkaat näissä hyvinvointialueen 10:ssä kunnassa ovat aiemminkin osallistuneet kotikuntansa sote- ja pela-asioiden päätöksentekoon vaikuttamiseen esimerkiksi asukasilloissa, vaaleissa äänestämällä, kyselyihin vastaamalla, osallisuustyöpajoissa, järjestöilloissa, vuoropuhelulla päätöksentekijöiden, vaikuttamistoimielinten jäsenten tai viranhaltijoiden kanssa tai vaikkapa osallistumalla hoitonsa kehittämiseen.

Hyvinvointialueen vaaleilla valittu aluevaltuuston, vaikuttamistoimielinten: nuorisovaltuuston, vammais- ja vanhusneuvoston jäsenet ovat kaikki asukkaiden valitsemia alueemme asukkaita. Haluamme jatkossakin mahdollistaa sujuvan vuoropuhelun ja osallisuuden hyvinvointialueen asukkaille. Nyt katseemme on turvallisessa siirtymässä, tulevaisuudessa kehitämme yhdessä osallisuuden eri muotoja ja uusiakin tapoja mahdollistaa osallistaminen.

Säilytämme asukasinfon tallenteen kaksi viikkoa hyvinvointialueen Youtube-kanavalla. Infot ovat ajankohtaiskatsauksia ja hyvinvointialueen valmistelussa asiat etenevät ja materiaalit vanhenevat nopeasti. Kun loppuvuonna kerromme palvelujen siirrosta, tallenteet jäävät verkkoon ja ne tekstitetään. Asukasinfon kirjallinen materiaali julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla osoitteessa luvn.fi.

Hyvinvointialueen hallinnollisessa rakennusvaiheessa eli tämän vuoden ajan kunnat vastaavat ja tuottavat palvelut asukkaille. Seuraamme tallenteiden avausprosentteja. Käytännössä viikon jälkeen tallenteilla ei ole ollut katsojia. Tieto on tuoretta vain hetken. Tallenteet tullaan marraskuun asukasinfosta alkaen tekstittämään.

Kysymys: Milloin järjestätte avoimen fyysisen tilaisuuden asukkaille, jotta yhdenvertainen demokraattinen oikeudenmukaisuus toteutuu? Kaikkien taidot eivät riitä digitilaisuuksiin osallistumiseen, huomioikaa digivammaiset. Älkää piiloutuko digimaailmaan. Kohdatkaa meitä "tavallisia ihmisiä" rohkeudella, kysymyksiinne vastaukset löytyvät meiltä, ne tuhannet ratkaisut päätöksiin, joita teette.

Vastaus: Turvallisessa siirtymässä tavoittelemme sitä, että vuodenvaihteessa palvelut jatkuvat kuten tähänkin asti. Kerromme muutoksista, kuten esimerkiksi puhelinnumeron muutoksista mm. julkisin tiedottein, verkkosivuilla, medioissa ja asukastilaisuuksissa. Meitä asukkaita on hyvinvointialueella liki puoli miljoonaa. Olemme korona-ajan oppien mukaisesti järjestäneet asukkaille hyvinvointialueen rakentumisesta Teams Live –tilaisuuksia, jotka ovat mahdollistaneet asukkaiden osallistumisen ja kysymysten esittämisen riippumatta siitä, asuuko Hangossa, Vihdissä tai vaikkapa Kirkkonummella. Eri toimijoiden, kuten järjestöjen tai vaikuttamistoimielinten kanssa järjestetään myös kokouksia ja infotilaisuuksia. Lisäksi aluevaltuuston ryhmät järjestävät alueella eri kunnissa läsnätilaisuuksia, joihin voi myös osallistua.

Yksityiset palvelutuottajat ovat myös hyvinvointialueelle siirtymisen jälkeen tärkeä yhteistyökumppani ja täydentävät hyvinvointialueellamme tuotettuja palveluita.

Yksityisten palvelutuottajien tapaan myös järjestöt ovat tärkeä yhteistyökumppani ja palvelutarjonnan täydentäjä. Esimerkiksi pelastustoimen osalta ei tule muutosta: alueen 40 sopimuspalokuntaa jatkavat normaalisti osana hyvinvointialueen pelastustoimen järjestelmää, samoin alueelliset pelastusliitot (Uudenmaan pelastusliitto, Finlands Svenska Brand och Räddningsförbund) mm. koulutuspalvelujen tuottajina.