Uusi vammaispalvelulaki lisää palveluja ja tuo valinnan vapautta

Uuden vammaispalvelulain piti astua voimaan 1.1.2023, mutta lain voimaantulo on siirtynyt.  

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on kuitenkin tehty jo pitkään paljon töitä uuden lain sisällön tarkastelussa.    

- Vammaissosiaalityön päällikkönä olin koko edeltävän vuoden 2022 mukana työryhmissä uuteen lakiin perehtymässä. Lain odotettiin tulevan voimaan 1.1.2023, joten siihen valmistauduttiin vahvasti joulukuun puoleen väliin saakka, kunnes tuli tieto, että laki ei astukaan voimaan, Teija Motturi kertoo.  

Uuden vammaispalvelulain pitäisi tulla voimaan 1.10.2023 alkaen, mutta hallitus valmistelee tällä hetkellä lain voimaantulon siirtämistä 1.10.2024 alkaen. Uuden lain voimaantulosta ei ole tällä hetkellä varmuutta.   

- On myös mahdollista, että kun voimaantuloa siirretään, hallitus ottaa lakia muiltakin osin valmisteltavaksi, sekä kokonaan tai joiltain osin muutettavaksi.  

Uusi vammaispalvelulaki on kuitenkin Motturin mielestään tärkeä saada voimaan. Nykyinen laki on vuodelta 1987 ja se on auttamatta aikaansa jäljessä.  

- Maailma on vuosikymmenten aikana muuttunut paljon ja jo nyt lain soveltamisessa noudatetaan oikeuskäytäntöä, mikä voi poiketa pykälään kirjatusta paljonkin, Motturi sanoo.  

Uusi laki mahdollistaa Motturin mukaan palvelujen järjestämisen moninaisemmin tavoin. Samoin ihmisten osallisuuden ja osallistumisen huomioiminen on uudessa lainsäädännössä vahvemmin esillä.  

Kaiken kaikkiaan asiakkaan oma aktiivinen rooli korostuu palvelujen arvioinnissa, suunnittelussa ja toteuttamisen tavoissa.  

- Laissa on paljon hyvää. Se tuo uusia palveluja ja laajentaa asiakkaan valinnanvapautta. Tavoitteena on, että asiakkaille myönnetään niin sanottuja palvelukokonaisuuksia, jolloin mukana on sekä muun lainsäädännön perusteella myönnettyjä palveluja, että vammaispalvelulain perusteella myönnettyjä palveluja, Motturi kertoo.  

Hänen mukaansa uusi vammaispalvelulaki on tavallaan yhteiskunnallisten muutostarpeiden ”viestijä-lähettäjä”. 

- Yhteiskunnan tulisi olla kaikille esteetön ja peruspalvelujen sen laajuisia, ettei erityislainsäädännön palveluja tarvittaisi.  

Tämä tarkoittaisi käytännössä esimerkiksi julkisen liikenteen valtakunnallista esteettömyyttä, työllisyyspalvelujen käytettävyyttä myös erityistarpeisille henkilöille ja osatyökykyisille, sekä asumisen esteettömyyttä.  

- Asuntoyhtiöillä tulisi olla tahto tarjota vuokralaisille ja ostajille asuntoja, joissa on jo valmiina luiskat pyörätuoleja käyttäville, sekä oven avaamisen mekanismeja.  

Motturi seuraa mielenkiinnolla, mihin suuntaan uusi laki lähtee kehittymään.  

- On jo tunnistettu, että laissa on tarkentamisen varaa ja muutostarpeita. Kun kokonaisuus saadaan käyttöön, niin pykäläkohtaisia muutoksia voidaan tehdä myös tulevaisuudessa. Uusi laki on kuitenkin kaiken uuden alku ja muutos on toivottava.