Tukea, apua ja ohjausta itsenäiseen asumiseen

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vammaispalvelujen palveluyksikköpäällikkö Sanna Mohsen kertoo, että tuettu asuminen on itsenäisesti vuokra- tai omistusasunnossa asuville vammaispalvelujen asiakkaille tarkoitettua sosiaalipalvelua ja asumisen tukipalvelua. 

– Esimerkiksi Espoossa tuettua asumista toteuttaa kolme tiimiä. Yksi tiimi tuottaa käyntiperusteista palvelua koko Espoon alueelle, ja lisäksi on Matinniityn ja Kauklahden yksiköt. 

Tuetun asumisen yksiköt ovat integroitu tavallisiin kerrostaloihin, joissa on asiakkaiden vuokra-asunnot ja yhteistila sekä henkilökunnan toimisto. 

– Espoon kolmella tiimillä on tuetun asumisen asiakkaita yhteensä noin 120, Mohsen jatkaa.

Tuetun asumisen palvelussa toteutetaan asiakkaan toimintakykyä tukevaa työotetta. Lähtökohtana on tukea, auttaa ja ohjata asiakasta toimimaan mahdollisimman itsenäisesti. 

– Asiakkaita tuetaan itsenäiseen päätöksentekoon sekä osallisuuteen ja pyritään ennaltaehkäisemään syrjäytymistä. Tärkeitä toimintaperiaatteita ovat voimavarakeskeinen lähestyminen ja positiivinen riskinotto. Asiakkaita tuetaan myös keskinäiseen vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen järjestämällä yhteisiä tapaamisia, Mohsen jatkaa. 

Tuetun asumismuodon asiakkaat ohjautuvat palvelun piiriin vammaispalvelujen sosiaalityön kautta. 

– Asiakas ottaa yhteyttä sosiaalityöhön, missä palvelutarpeen arvio määritellään yhdessä. Palvelu räätälöidään aina asiakkaan tarpeen mukaisesti. Tuetussa asumisessa tarjotaan asumisen tukipalveluja, mutta asiakkaalla saattaa olla samanaikaisesti myös muita tukipalveluja, kuten kotihoidon käyntejä.

Se, mitä tuetun asumisen palveluun kuuluu, riippuu asiakkaan yksilöllisestä suunnitelmasta.

– Yleensä suunnitelma sisältää sen, että asiakas saa tarvitsemansa yksilöllisen tuen ja ohjauksen kotiympäristössä sekä apua asiointiin kodin ulkopuolella. Palveluesihenkilö ja asiakkaan vastuutyöntekijät varmistavat säännöllisesti, että suunnitelmaa toteutetaan. 

Ympärivuorokautisten asumisyksikköjen pihapiirissä on rivitaloja, joissa asuu tuetun asumisen palvelua saavia asiakkaita. Asiakkaat saavat asumisyksiköstä tuen, joka on usein päivittäistä.

Tuetun asumisen asiakkaat voivat saada apua ja tukea esimerkiksi viranomaisasioiden hoidossa, hyvinvoinnin säännöllisessä seuraamisessa, terveydenhuollossa, uusissa kontakteissa ja/tai sosiaalisissa suhteissa, liikkumisessa uusilla reiteillä, kaupassakäynnissä tai talouden- ja hygienianhoidossa.

Tuetun asumisen yksiköissä järjestetään myös monenlaista toimintaa, kuten yhteisruokailuja, asukasiltoja, liikuntailtoja, retkiä ja Nepsy-kokoontumisia. 

Esimerkiksi Raaseporissa Nåvis stödboendessa tuetun asumisen asiakkaat muodostavat naapurustoverkoston ja heillä on yhteinen kohtaamispaikka. 

– Lisäksi Nåviksessa on oma sosiaalinen isännöitsijä, joka on asukkaiden käytettävissä. Yhteistyö on aloitettu hyvinvointialueen tuetun asumisen hyvien käytäntöjen kartoittamiseksi ja palvelun kehittämiseksi, Mohsen kertoo.

Tuettu asumismuoto sopii itsenäisesti asuvalle henkilölle, joka selviää päivittäisestä arjestaan lähes itsenäisesti, mutta tarvitsee säännöllistä tukea esimerkiksi kerran pari viikossa. 

– Mutta mikäli tarvitsee päivittäistä ohjausta, niin silloin Matinniityn tai Kauklahden kaltaiset yksikkömuotoiset paikat ovat toimivampia. Niissä asiakas voi tulla yhteistilaan tai käymään toimistolla, ja ohjaajat ovat tavattavissa joka päivä, paitsi yöaikaan.
 

• Espoossa: Hansakallion, Matinniityn ja Kauklahden asumisyksiköt sekä tuetun asumisen tiimi
• Hangossa: Fyrens serviceenhet
• Karkkilassa: Karhunkorven erillisasunnot
• Kauniaisissa: Grani, Granboets ja Grankulla stödboende
• Kirkkonummella: Unelma ja Ystävyyden koti, Kyrkslätts stödboende
• Lohjalla: Neilikka
• Raaseporissa: Flemingsgatans serviceenhet (Flemingsgatans boende, Ladugårdsgatans boende), Nåvis boendeståd, Kvarnens boende, Lakkamaan asumisyksikkö 
• Vihdissä: Enärannan erillisasunnot

Yksiköiden yhteystiedot