Älylaitteet ja lasten mielenterveys

Suomi on poikkeuksellinen valtio siinä, että meillä monella päiväkoti-ikäisellä on älylaite, vaikka tutkimustiedon valossa pienet lapset eivät hyödy älylaitteista, päinvastoin. Kellopuhelin tai peruspuhelin riittää päiväkoti-ikäiselle ja alakoululaiselle, eivät he tarvitse älypuhelinta. Lapsen ruutuajalla(ulkoinen linkki) onkin todettu olevan yhteys pienten lasten psykososiaaliseen oireiluun.

Monesti älylaite ja ruutu on lapsen ja vanhemman välissä rikkoen läsnäolon ja vuorovaikutuksen. Fyysinen vuorovaikutus ja katsekontakti ovat elintärkeitä vauvan ja pienen lapsen terveelle kehitykselle. Yksinkertaisuudessaan vauvat, lapset, nuoret ja ihan me kaikki tarvitsemme rakastavaa, aidosti läsnä olevaa sosiaalista kontaktia toistemme kanssa, ravintorikasta ravintoa, unta, lepoa, lämpöä, raitista ilmaa ja liikettä. Mikään laite ei koskaan korvaa sitä.

THL uutisoi nettisivuillaan 20.8.2024 tutkimuksesta(ulkoinen linkki), jossa osoitettiin nuorten liiallisen netinkäytön olevan yhteydessä mielenterveyden ongelmiin, vähäiseen liikuntaan, nukkumiseen ja oppimisen sekä keskittymiskyvyn vaikeuksiin, etenkin tytöillä. Lääkärilehden artikkeli(ulkoinen linkki) puolestaan kertoo karua kieltään psyykkisen ja somaattisen oireilun yhteydestä älylaitteisiin. 

Liiallinen netinkäyttö ei ole tietenkään ainoa syy mielenterveyden ja keskittymiskyvyn ongelmiin, syy-yhteydet ovat aina monisyisiä kompleksisessa maailmassa. Esimerkiksi tehokkuutta painottava suoritusyhteiskunta, yksilökeskeisyys, laajaan valintaan perustuva opetussuunnitelma ja median ruokkima tulevaisuuden epävarmuus vaikuttavat osaltaan nuorten hyvinvointiin.

Tutkimusmaailma alkaa kuitenkin olemaan yksimielinen siitä, että liian aikaisin saatu älylaite, liika ruutuaika ja some pahentavat mielenterveysoireilua, heikentävät oppimista ja keskittymiskykyä. Kouluterveyskyselyn mukaan nuoret ovat itsekin huolissaan omasta netin käytöstään, eivät pysty rajaamaan sitä ja jättävät aterioita ja unta väliin netin vuoksi. Kannattaakin lukea neuropsykologi Kaisu Paulannon loistava juttu Nurmijärven uutisista(ulkoinen linkki), jossa hän käsittelee somea ja älylaiteteemaa monesta näkövinkkelistä.

Moni vanhempi on huolissaan lasten ja nuorten fyysisen maailman uhista, huoli on joskus jopa ylimitoitettua. Samaan aikaan moni ei ole huolissaan lapsen älylaitteen sisällöstä. Netti, some ja pelit ovat pullollaan kiusaamista, väkivaltaa, filtteröimätöntä sotamateriaalia, pornoa, koukuttavia pelejä ja muuta lapsen silmille ja aivoille soveltumatonta materiaalia. Olethan siis kartalla siitä, missä lapsesi luuraa puhelimellaan, jos hänellä on älylaite.

Kun moni nuori on netissä keskimäärin 4–6 tuntia päivässä, on se aina pois jostain muusta. Se muu on usein unta, ravintoa, liikkumista, oppimista, fyysisiä sosiaalisia kontakteja, jotka kaikki ovat tärkeämpiä kuin ruudun tuijottamisen 4–6 tuntia päivässä. Nuorten kypsymättömät aivot eivät ole valmiita siihen, että he itse pystyvät vähentämään ruutuaikaa. Se vastuu kuuluu aikuisille. Moni nuori toivookin, että aikuiset rajoittaisivat heidän laitteilla oloaan niin kotona kuin koulussa.

”Mitä aikuiset edellä, sitä pienet perässä” sanonta pätee yllä olevaan kappaleeseen. Jos vanhemman esimerkkinä on olla iso osa perhearjesta luurilla, tietokoneella tai tabletilla, lapsi tekee sen perässä. Muista siis vanhempi rajoittaa omaa ruutuaikaasi, se on itsesi ja perheen etu.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on meneillään asukkaille suunnattua viestintää yhteistyössä alueen kuntien kanssa älylaitteiden ja liiallisen ruutuajan haitoista. Aiempi blogikirjoitukseni käsitteli teemaa huoltajien ja koulujen näkökulmista käytännön toimintavinkkeineen, käy tsekkaamassa se täältä. Hyvinvointialueemme tutkimusjohtaja, nuorilääketieteen dosentti Silja Kosolan vanhemmille suunnatun älylaitetietoiskun(ulkoinen linkki) pitäisi kuulua jokaisen 0–18-vuotiaan vanhemman katselulistalle, tsekkaa se täältä(ulkoinen linkki). 

Onneksi me aikuiset olemme vihdoin heränneet digihypen aikakaudella digin haittoihin. Olen innoissani, että opetusministeriössä valmistellaan keinoja puuttua älypuhelinten käytön rajoittamiseen kouluissa, tässä moni Suomen kunta ja kaupunki on onneksi etukenossa(ulkoinen linkki), ei takakenossa. Aivoliitto ja Lappeenrannan kaupunki(ulkoinen linkki) tekevät parhaillaan suosituksia älylaitteiden käytöstä perheissä ja kouluissa. Puskaradioni laulaa ilosanomaa siitä, että osa pienten lasten vanhemmista on hankkinut lapselleen ensipuhelimeksi kellopuhelimen tai peruspuhelimen. Tämä on esimerkin ja tutkitun tiedon voimaa, hienoa te vanhemmat!

Kannustan vanhempien puskaradioissa ja wappiryhmissä keskustelemaan siitä, että lapsen ensipuhelin olisi peruspuhelin tai kellopuhelin. Se on helppo ja halpa tapa edistää oman lapsesi hyvinvointia. 

Tuija Tuormaa

Kirjoittaja työskentelee Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella ehkäisevän työn asiantuntijana ja toivottaa hyvää Mielenterveyspäivää lukijoille