Vanhusneuvosto pitää ikääntyneiden puolia

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vanhusneuvoston puheenjohtaja Olli Männikkö kertoo, että vanhusneuvosto on lakisääteinen vaikuttamistoimielin, joka osallistuu suunnitteluun asioissa, jotka koskevat hyvinvointialueen ikääntyneitä asukkaita.

– Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vanhusneuvoston tehtävä on huolehtia siitä, että ikääntyneiden näkökulma otetaan huomioon, kun tehdään päätöksiä ja suunnitelmia. Vanhusneuvostossa jokaisella Länsi-Uudenmaan kunnalla on vähintään yksi edustaja. Jokaisessa kokouksessa vanhusneuvostolle esitellään ajankohtainen tilannekatsaus ikääntyneitä koskevista asioista, joista käydään keskustelu ja evästetään viranhaltijoita, Männikkö kertoo.

Vanhusneuvoston rooli on yhteiskunnallisesti merkittävä, vaikka sillä ei ole varsinaista päätöksenteko-oikeutta.

– Vaikka ei ole päätösvaltaa, on sananvaltaa. Vanhusneuvosto on ikään kuin moraalinen kompassi, Se kannustaa, patistaa ja edistää hyvinvointialueen viranhaltijoita ja poliittisia päättäjiä huomioimaan ikääntyneiden aseman ja toimimaan niin, että palveluissa turvataan jokaisen ikääntyneen oikeus terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan, muihin palveluihin sekä oman näköiseen elämään.

Sen, mikä on merkityksellistä ikääntyneiden näkökulmasta, harkitsee vanhusneuvosto itse.

– Tällä hetkellä keskeistä on se, että vanhusten palveluita saa silloin, kun niitä tarvitaan, ja että palvelut ovat laadukkaita. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen muodostivat kaksi vuotta sitten kymmenen erilaista paikkakuntaa. On ymmärrettävää, että vielä on jäljellä paljon tehtävää ja hiottavaa. Kun ottaa huomioon hankkeen suuruuden, on pärjätty kohtalaisen hyvin, Männikkö toteaa.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vammais- ja vanhusneuvostojen hallinnon asiantuntija Kalle-Pekka Hietala kertoo, että Länsi-Uudenmaan vanhusneuvosto on antanut toimikautensa aikana jo 16 lausuntoa.

– Kuluneen kahden vuoden aikana vanhusneuvosto on ottanut kantaa esimerkiksi hyvinvointialueen palvelustrategiaan, ikääntyneiden palvelujen myöntämisen perusteisiin ja ehtoihin, kuljetuspalveluihin sekä hyvinvointialueen talousarvioon vuodelle 2024 ja taloussuunnitelmaan vuosille 2024–2026.  Neuvosto on antanut lausuntonsa alueellisesta hyvinvointisuunnitelmasta sekä ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelmasta, hyvinvointialueen ilmasto-ohjelmasta ja hiilineutraaliustiekartasta, Hietala kertoo.

Vanhusneuvosto on myös ottanut kantaa digitalisaation nopeaan kehitykseen. Neuvoston mukaan ikääntyneille on tärkeää turvata mahdollisuus asioida kasvokkain, sillä ikääntyneillä voi olla puutteita tietoteknisissä taidoissa, toimintakyvyssä tai esimerkiksi muistisairaus.

–  Nykyaikana palveluja tarjotaan lähes kaikkialla myös digitaalisesti. Siitä me emme pääse eroon eikä tarvitsekaan. Meidän pitää vain huolehtia siitä, että ne, jotka eri syistä eivät voi hyötyä digitaalisista palveluista, saavat palvelunsa muulla tavalla. Mitä useampi kykenee hyödyntämään digitaalisia palveluja, sitä enemmän jää resursseja niitä varten, jotka eivät voi digipalveluja käyttää. Digipalvelut kannattaa ja pitää nähdä mahdollisuutena, ei vain haittana, Männikkö muistuttaa.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vanhusneuvoston edustajat ovat kaikki yli 65-vuotiaita. Kalle Hietalan mukaan vanhusneuvoston vaikuttaminen pohjaakin vahvasti kokemusasiantuntijuuteen.

– Monet edustajat ovat aktiivisia myös alueensa eläkeläisjärjestöissä. Tästä syystä he ovat hyvin kartalla ikäihmisiä koskettavista kysymyksistä. Lisäksi he ovat usein monella tapaa taitavia hyödyntämään työelämätaustaansa, hän kertoo.

Vanhusneuvoston toiminta on Männikön mukaan tärkeää paitsi hyvinvointialueen, myös koko yhteiskunnan kannalta.  

– Ikääntyneiden määrä Länsi-Uudellamaalla kasvaa nopeasti. Esimerkiksi yksinomaan Espoossa on noin 40 000 yli 65-vuotiasta, Männikkö muistuttaa.

Vanhusneuvostolle voi lähettää sähköpostilla näkemyksiään ja toivomuksiaan siitä, miten Länsi-Uusimaata tulisi ikäihmisten näkökulmasta kehittää: vanhusneuvosto@luvn.fi