Yhteisellä matkalla - Perhehoito tukee kotoutumista

9.6.2025 10.31

Kun pakolaistaustainen lapsi tai nuori saapuu Suomeen ilman huoltajaa, hän tarvitsee muutakin kuin katon päänsä päälle. Hän tarvitsee turvaa, arkea ja aikuisen, joka on läsnä. Kotoutumista tukeva perhehoito tarjoaa juuri tätä – ja paljon enemmän.

Perhehoito on vaihtoehto perheryhmäkodille. Siinä nuori sijoittuu sijaisperheeseen, jossa hän saa hoivaa, huolenpitoa ja arjen taitoja – niitä, joita tarvitaan kotoutumisen tueksi uudessa maassa. Useimmat perhehoidon asiakkaista ovat 13–17-vuotiaita, juuri siinä iässä, kun turvallinen arki ja luotettavat aikuiset ovat erityisen tärkeitä.
– Perheessä eläminen mahdollistaa kiintymyssuhteiden syntymisen ja antaa mahdollisuuden kotoutua osaksi suomalaista arkea, kertoo kotoutumista tukevien sosiaalipalveluiden johtava sosiaalityöntekijä Annika Front.

Perhehoidosta eväät elämään

Perheessä lapsi tai nuori pääsee tutustumaan perhe-elämään käytännön kautta: miten arkea vietetään, mitä suomalainen yhteisöllisyys voi tarkoittaa ja millaisia mahdollisuuksia elämä voi täällä tarjota. Hän saa olla mukana tavallisissa asioissa – harrastuksissa, arjen keskusteluissa ja luonnossa liikkumisessa. 

– Perhehoidossa arki on tavallista, lapsen iän mukaista ja yhdessä suunniteltua tekemistä. Nuoret saavat yksilöllistä tukea ja oppivat hoitamaan asioitaan itse – taitoja, joita he tarvitsevat tulevaisuudessa, kertoo perhehoitajana useita vuosia toiminut Riikka Otava.

– Tämä on välietappi, josta lapsi kerää eväät itsenäiseen elämään. On tärkeää tukea, mutta ei tehdä liikaa puolesta.

Otava uskoo, että suhteista nuoriin tulee elämän mittaisia.

– Tämä on koko kylän hommaa. Oma perheeni, sukulaiset ja naapurit – kaikki ovat ottaneet nuoret omikseen. Se on ollut kaunista, Otava sanoo.

Riikka Otavan omien lapsien Ellenin ja Adamin (edessä) lisäksi perheessä asuu myös alaikäisenä Suomeen saapunut Naima Ali Mumin ja poikansa Ali Ali Mumin (sylissä).

Perhehoito rikastuttaa molempia osapuolia

Perhehoito ei ole yksisuuntainen prosessi. Se avartaa myös perhehoitajien maailmaa.

– Perhe saa arkeensa uudenlaista rikkautta, kun siihen liittyy myös toisenlaista kulttuuritaustaa, elämäntarinaa ja tapoja. Siksi pyrimme valmentamaan mahdollisimman monimuotoisia perheitä perhehoitajiksi, Front kertoo.

Otava puolestaan pohtii, että Suomessa ei aina ymmärretä, miten hyvin meillä asiat ovat. Hän kertoo, että tehtävä on tuonut valtavasti kiitollisuutta ja perspektiiviä.

– Nuoret saapuvat usein ujoina ja hämmentyneinä, mutta ajan myötä oppivat kieltä, pääsevät kouluun ja alkavat kukoistaa, Otava kuvaa.

Vahva tukiverkko perhehoitajalle

Otavan mielestä perhehoitajana toimiminen vaatii avarakatseisuutta, joustavuutta ja luottoa siihen, että arki asettuu uomiinsa. Arkeen saa kuitenkin tukea hyvinvointialueen ammattilaisilta.

– Meillä on vahvat tukiverkot hyvinvointialueelta. Saan koulutusta, työnohjausta ja virkistyspäiviä. En ole yksin, Otava kiittää.

– Perhehoitajat pitävät erittäin tärkeänä tukena meidän säännöllisiä tapaamisiamme. Tuen tavoitteena on turvata sekä lapsen hyvinvointi että perhehoitajan jaksaminen, Front kertoo.

Hyvinvointialue maksaa perhehoitajalle tehtävästä palkkion ja kulukorvaukset

Haluatko sinä olla osa tätä tarinaa?

Kototumista tukeva perhehoito voi olla käännekohta – sekä lapselle että perheelle. Se on mahdollisuus tehdä arjesta merkityksellistä.

Ota yhteyttä ja kysy lisää kotoutumista tukevan perhehoidon sosiaalityöntekijöiltä numeroista
 040 636 8673 ja 040 646 6167
Tavallinen perhe voi olla poikkeuksellisen tärkeä!

Lue lisää: Ryhdy sijaisperheeksi ilman huoltajaa maahan tulleelle lapselle tai nuorelle – tarjoa turvaa ja tulevaisuutta!
 

Koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue