Ikääntyneiden palvelujen myöntämisen perusteet

Palvelujen myöntämisessä noudatetaan voimassa olevaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä.

Palvelujen myöntämistä ohjaavia keskeisiä lakeja ovat:

• Sosiaalihuoltolaki (1301/2014)
• Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
• Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)
• Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992)
• Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (ns. Vanhuspalvelulaki 980/2012)
• Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992)
• Laki hyvinvointialueesta (611/2021)
• Laki omaishoidon tuesta (937/2005)
• Perhehoitolaki (263/2015)
• Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021)
• Kotikuntalaki (201/1994)
• Vammaispalvelulaki 675/2023

Palvelujen myöntäminen perustuu palvelutarpeen arviointiin ja asiakassuunnitelmaan. Palveluja myönnetään palvelutarpeen arvioinnin perusteella esimerkiksi sairauden, vamman, alentuneen toimintakyvyn ja erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella niille henkilöille, jotka tarvitsevat apua asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitoon, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamiseen.

Palveluihin hakeutuminen tapahtuu uutena asiakkaana ottamalla yhteyttä Seniori-infoon. Jos asiakas on jo ikääntyneiden palvelujen asiakkaana, tulee ottaa yhteyttä omatyöntekijään tai palvelua toteuttavaan tahoon.

Asiakkaan palvelutarve arvioidaan laaja-alaisesti. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Yli 75-vuotiailla arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun asiakas, asiakkaan omainen tai muu henkilö on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluihin palvelujen saamiseksi. 

Palvelutarpeen arviointi on asiakkaalle maksutonta. Kokonaisarvioinnissa kiinnitetään huomiota henkilön arjessa suoriutumiseen, fyysiseen toimintakykyyn, psykososiaaliseen hyvinvointiin, asuinympäristön toimintakyvylle asettamiin esteisiin, taloudellisiin mahdollisuuksiin sekä läheisten ja vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuuksiin olla tukena henkilön arjessa.

Palvelutarpeen arvioinnissa käytetään RAI-arviointivälineistöä sekä muita luotettavia toimintakykyä ja hoidon tarvetta kuvaavia mittareita. Yksittäisen toimintakykymittarin tulos ei ole palvelun myöntämisen peruste avun, tuen tai palvelun saamiselle. Palvelutarpeen arvioinnissa tarkastellaan aina ensisijaisesti teknologisten ratkaisujen mahdollisuuksia vastata asiakkaan tarpeisiin, ja vasta tämän jälkeen arvioidaan muiden palvelumuotojen soveltuvuutta. Päätös palvelujen myöntämisestä tehdään asiakkaan kokonaistilanteen arvioinnin perusteella. Arviointi tehdään yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaistensa ja muiden läheisten kanssa. 

Asiakkaalle myönnettyjä palveluja voidaan lisätä, vähentää tai palvelut voidaan päättää kokonaan asiakkaan toimintakyvyn ja/tai palvelutarpeen muuttuessa. Palveluja voidaan myöntää määräaikaisena tai jatkuvana.

Kotona asumisen tuen palveluista tukipalvelut, etäpalvelut ja kuntouttavat palvelut ovat ensisijaisia palveluja tukemaan asiakasta arjessa suoriutumisessa ja oman toimintakyvyn ylläpitämisessä. Kotihoidon palveluista viimesijaisin vaihtoehto on säännöllinen kotihoito.

Tukipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joilla tuetaan asiakkaan mahdollisuuksia suoriutua jokapäiväiseen elämään kuuluvista toiminnoista mahdollisimman itsenäisesti, sekä palveluja, joiden avulla henkilö voi saada hyvinvointia tuottavaa sisältöä elämäänsä.

Sosiaalihuoltolain 19 §:n mukaisina tukipalveluina järjestetään henkilön yksilöllisen tarpeen mukaan: 1) ateriapalvelua; 2) vaatehuoltopalvelua; 3) siivouspalvelua; 4) asiointipalvelua; 5) osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävää tai tukevaa palvelua. 

Sosiaalihuoltolain 19 §:n mukaisten tukipalveluiden lisäksi tukipalveluna voidaan myöntää turva-auttamispalvelua. Tukipalveluja järjestetään henkilölle, joka tarvitsee niitä sillä perusteella, että hänen toimintakykynsä on alentunut korkean iän, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lisäksi tukipalveluja järjestetään henkilölle, joka tarvitsee niitä erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella.

Ateriapalvelu koostuu kotiin kuljetetuista pakasteaterioista. Tarjottavat ateriat ovat ikääntyneiden ravitsemussuositusten mukaisia. Palvelu sisältää tarvittaessa erityisruokavaliot. 

Ateriapalvelua voidaan myöntää ainoana palveluna tai muiden palveluiden ohella perustuen palvelutarpeen ja tarvittaessa ravitsemustilan arviointiin.

Kotiin kuljetetut ateriat on tarkoitettu asiakkaalle, jonka kohdalla toimintakyky on alentunut niin, että yksi tai useampi ehdoista toteutuu

• Asiakas ei pysty huolehtimaan itse tai omaisten turvin aterioistaan (hankkiminen, ruoan valmistus, liikkuminen).
• Asiakas ei pysty käymään kodin ulkopuolella aterioimassa.
• Asiakas on sairauden toipilasvaiheessa, jossa hän tarvitsee kuntoutumisen tukemiseksi hyvän ravitsemuksen. 
• Asiakkaalla on todennettu huono ravitsemustila, joka vaatii korjaamista. 

Ateriapalvelua voidaan myöntää myös turvaamaan iänmukaista tehostettua ravitsemusta erityisruokavaliot huomioon ottaen. Ravitsemustilaa arvioidaan siihen soveltuvalla mittarilla (RAI, MNA).

Siivouspalvelu voi sisältää kodin ylläpitosiivouksena esimerkiksi imurointia, pölyjen pyyhintää, lattian ja wc:n pesua. Siivouspalveluun ei sisälly suursiivousta, ikkunoiden pesua eikä mattojen tamppausta. Palvelu tuotetaan ensisijaisesti palvelusetelillä. Palvelua on mahdollista saada arkisin (ma-pe) klo 07–18 väliselle ajalle. 

Siivouspalvelua voivat saada henkilöt, joiden toimintakyky on alentunut pitkäkestoisesti ja jotka eivät pysty itsemaksavana ostamaan tai muuten järjestämään palvelua kotiinsa. 

Siivous-, vaatehuolto- ja asiointipalvelu ovat harkinnanvaraisia ja myönnetään palvelutarpeenarvion perusteella. Palvelut suunnataan taloudellisesti heikommassa asemassa oleville, joten arvioinnissa selvitetään ja huomioidaan asiakkaan taloudellinen tilanne. Ohjaavina tulorajoina käytetään Kansaneläkkeen myöntämisen tulorajoja.

Taloudellisen tilanteen selvittämiseksi asiakas toimittaa viimeisimmän verotuspäätöksen. Päätöstä ei tehdä pelkästään asiakkaan tulojen perusteella, tulorajan ylittyminen ei yksin ole peruste kielteiselle palvelupäätökselle. Palvelu voidaan myöntää ainoana palveluna. Tuloraja tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin mukaisesti. Rintamasotilastunnuksen, rintamapalvelus- tunnuksen tai rintamatunnuksen omaaville rintamaveteraaneille myönnetään tukipalveluja asiakassuunnitelmaan perustuen tuloista ja varoista riippumatta.

Palvelu on tarkoitettu pääosin yli 65-vuotiaille asiakkaille ja toteutetaan ensisijaisesti palvelusetelillä. Palveluseteliä myönnetään pääsääntöisesti kaksi (2) tuntia kuukaudessa. Siivoussetelin arvo määräytyy Länsi Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallituksen vahvistaman arvon mukaisesti. Mikäli asiakkaalla ei ole mahdollisuutta käyttää palveluseteliä, järjestetään palvelu ostopalveluna. Ostopalveluna ja palvelusetelillä järjestettäviä tukipalveluja (siivous-, vaatehuolto- ja asiointipalvelu) voidaan myöntää yhteensä enintään kahdeksan (8) tuntia.

Vaatehuollolla tarkoitetaan pyykinpesua ja jatkokäsittelyä kodin ulkopuolella. Vaatehuolto sisältää käyttövaatteiden ja liinavaatteiden pesun ja ripustamisen asiakkaan kotona tai taloyhtiön pesutuvassa. Vaatehuoltoon voi sisältyä myös vaatteiden viikkaamista ja paikoilleen asettamista. Vaatehuoltoon ei sisälly käsin pestävien tekstiilien pesu eikä liinavaatteiden mankelointi.

Palvelu järjestetään ostopalveluna. Palvelua on mahdollista saada arkisin (ma-pe) klo 07–18 väliselle ajalle.

Siivous-, vaatehuolto- ja asiointipalvelu ovat harkinnanvaraisia ja myönnetään palvelutarpeenarvion perusteella. Palvelut suunnataan taloudellisesti heikommassa asemassa oleville, joten arvioinnissa selvitetään ja huomioidaan asiakkaan taloudellinen tilanne. Ohjaavina tulorajoina käytetään Kansaneläkkeen myöntämisen tulorajoja.

Taloudellisen tilanteen selvittämiseksi asiakas toimittaa viimeisimmän verotuspäätöksen. Päätöstä ei tehdä pelkästään asiakkaan tulojen perusteella, tulorajan ylittyminen ei yksin ole peruste kielteiselle palvelupäätökselle. Palvelu voidaan myöntää ainoana palveluna. Tuloraja tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin mukaisesti. Rintamasotilastunnuksen, rintamapalvelus- tunnuksen tai rintamatunnuksen omaaville rintamaveteraaneille myönnetään tukipalveluja asiakassuunnitelmaan perustuen tuloista ja varoista riippumatta. Palvelu on tarkoitettu käyttövaatteiden ja liinavaatteiden pesuun, kun asiakas ei pysty itse tai autettuna huolehtimaan pyykinpesusta.

Vaatehuolto voidaan järjestää poikkeustapauksissa myös kodin ulkopuolella silloin, kun asuntoon ei mahdu pesukonetta eikä taloyhtiöllä ole käytössä pesutupaa ja asiakas ei kykene käyttämään pesulapalveluita avustettuna.

Palvelu järjestetään asiakkaalle ostopalveluna. Ostopalveluna järjestettäviä tukipalveluja (siivous-, vaatehuolto- ja asiointipalvelu) voidaan myöntää yhteensä enintään kahdeksan (8) tuntia kuukaudessa.

Turva-auttamispalvelun avulla saa apua äkillisessä tilanteessa. Turva-auttamispalvelun käyttö mahdollistaa ei-kiireellisen avun saannin kotiin vuorokauden ympäri. Turva-auttamispalvelu ei vastaa ennalta suunnitelluista avustamistehtävistä. Turva-auttamispalvelun on tarkoitus lisätä turvallisuutta ja vähentää huolta, kun asiakkaan toimintakyky on alentunut, ja hänellä on riski kaatumisille, sairaskohtauksille, tai asiakkaalla on muistisairaus. 

Turva-auttamispalvelulla tarkoitetaan palvelua, johon kuuluvat asiakkaan käytössä oleva tarkoitukseen soveltuva turvalaitteisto, laitteiston kautta tulevien hälytysten ympärivuorokautinen vastaanotto, hälytyksen johdosta tehtävä avun tarpeen arviointi sekä huolehtiminen siitä, että asiakas saa tarvitsemansa avun vuorokauden ajasta riippumatta. Turvalaitteistoon kuuluu turvapuhelin, joka koostuu kahdesta osasta: kiinteästä keskusyksiköstä ja käyttäjän mukana (ranteessa tai kaulanauhassa) kulkevasta hälytyspainikkeesta.

Asiointipalvelulla tarkoitetaan pääsääntöisesti asiakkaan kanssa tapahtuvaa asiointia ja asioimisessa avustamista kotona ja kodin ulkopuolella, esimerkiksi ruoka- ja päivittäistavaroiden ja lääkkeiden hankkimisessa sekä asiointiapuna toimimista esimerkiksi virastoissa tai palveluissa asioidessa.

Tehtäviä voivat olla esimerkiksi sähköisen kauppatilauksen tekeminen asiakkaan kanssa yhdessä, kaupassa käyminen asiakkaan puolesta, lääkkeiden hakeminen apteekista, ostosten laittaminen kaappiin tai avustaminen yhteydenotossa virastoihin tai saattajana oleminen terveydenhuollossa asioidessa. Asiointipalveluun voi sisältyä saattamista erilaisiin tapahtumiin tai harrastuksiin kuten palvelukeskukseen tai uimahalliin.

Asiointipalvelussa avustaja ei hoida asiakkaan raha-asioita, ei käsittele käteistä rahaa, eikä käytä asiakkaan pankkikorttia. Pankki- ja raha asioiden hoito järjestetään omaisten tai lähipiirin turvin. Palveluntuottaja voi kuitenkin toimia asiakkaan saattajana pankkipalveluissa tai kauppa asioilla. Palvelu järjestetään ostopalveluna. Palvelua on mahdollista saada arkisin (ma-pe) klo 07–18 väliselle ajalle.

Palvelu on tarkoitettu asiakkaalle, jonka toimintakyky on heikentynyt siten, että hän tarvitsee toisen henkilön apua tehtävien suorittamisessa. Siivous-, vaatehuolto- ja asiointipalvelu ovat harkinnanvaraisia ja myönnetään palvelutarpeenarvion perusteella. Palvelut suunnataan taloudellisesti heikommassa asemassa oleville, joten arvioinnissa selvitetään ja huomioidaan asiakkaan taloudellinen tilanne. Ohjaavina tulorajoina käytetään Kansaneläkkeen myöntämisen tulorajoja. 

Taloudellisen tilanteen selvittämiseksi asiakas toimittaa viimeisimmän verotuspäätöksen. Päätöstä ei tehdä pelkästään asiakkaan tulojen perusteella, tulorajan ylittyminen ei yksin ole peruste kielteiselle palvelupäätökselle. Palvelu voidaan myöntää ainoana palveluna. Tuloraja tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin mukaisesti. Rintamasotilastunnuksen, rintamapalvelus- tunnuksen tai rintamatunnuksen omaaville rintamaveteraaneille myönnetään tukipalveluja asiakassuunnitelmaan perustuen tuloista ja varoista riippumatta.

Asiakkaalla ei ole mahdollisuutta käyttää omarahoitteisia palveluja tai vapaaehtoistoimijoita. Asiakkaalla ei ole omaisia/läheisiä, jotka voisivat auttaa.

Asiakas on velvollinen järjestämään mahdollisen kuljetuksen omakustanteisesti. Asiakkaan saattaminen ei voi toteutua avustajan autokuljetuksella. Palvelu järjestetään asiakkaalle ostopalveluna. Ostopalveluna järjestettäviä tukipalveluja (siivous-, vaatehuolto- ja asiointipalvelu) voidaan myöntää yhteensä enintään kahdeksan (8) tuntia kuukaudessa.

Asiakkaat ohjautuvat kotihoitoon palvelutarpeen arvioinnin kautta. Kotihoidon palveluja voidaan myöntää henkilöille, jotka eivät selviydy kotona arkielämän toiminnoista itsenäisesti tai omaistensa turvin ilman hoitoa ja huolenpitoa. Lähtökohtana on, että asiakkaan hoito ja huolenpito vaatii sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammattiosaamista, eikä asiakas pysty itse tai saattajan turvin hakeutumaan avoterveydenhuollon palveluihin.

Kotihoidon asiakkaan toimintakykyä ja palveluntarvetta arvioidaan säännöllisesti. Toimintakyvyn arvioinnissa käytetään RAI arviointivälineistöä, kun asiakkaalla todetaan säännöllisen kotihoidon tarve tai kun säännöllisen kotihoidon asiakkaan toimintakyvyssä tai olosuhteissa tapahtuu olennaisia muutoksia. Arvioinnin perusteella asiakkaalle myönnettyjä palveluja voidaan lisätä, vähentää tai palvelut voidaan lopettaa.

Kotihoidon palvelut toteutetaan Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain (612/2021) mukaisesti joko hyvinvointialueen omana toimintana, ostopalveluna tai palvelusetelinä. Kotihoito voi olla tilapäistä tai säännöllistä. Kotihoitoa toteutetaan kuntouttavalla työotteella asiakkaan toimintakykyä tukien.

Kotihoidon palvelu toteutetaan ensisijaisesti etäkotihoidon ja lääkeautomaatin avulla, mikäli ne on arvioitu tarkoituksenmukaisiksi ja soveltuviksi tavoiksi järjestää palvelut. Etäkotihoidon ja lääkeautomaatin avulla tuetaan asiakkaan omatoimisuutta ja kotona pärjäämistä. Kotihoidon asiakkaille, jotka tarvitsevat apua lääkehoidon toteuttamiseen, lääkkeiden jako toteutetaan apteekin koneellisena annosjakeluna ja lääkehoidon toteutus ensisijaisesti lääkeautomaatin avulla. Kotihoidon käynnit sisältävät aina suunnitellun palvelun lisäksi asiakkaan kokonaistilanteen seurannan ja arvioinnin sekä kirjaamisen.

Laadukas ja turvallinen kotihoito edellyttää sitoutumista yhdessä laadittuun hoito- ja palvelusuunnitelmaan sekä seuraaviin palvelun toteuttamisen periaatteisiin:

Asiakas sitoutuu käyttämään hoitoon tarvittavia apuvälineitä, mikäli niiden käyttäminen on asiakkaan hoidon kannalta oleellista ja niiden käyttö on edellytys asiakkaan ja työntekijän turvallisuuden takaamiselle hoitotilanteissa. Näitä välineitä ovat esimerkiksi sähkösäätöinen hoitosänky, nosto- ja siirtolaite, avaimeton ovenavaus, erilaiset turva- ja etäyhteyslaitteet.

Mikäli asiakas saa käyttöönsä teknologisia laitteita, kuten lääkeautomaatin tai etälaitteen, sitoutuu asiakas huolehtimaan laitteiden asianmukaisesta käytöstä. 

Työntekijällä on oikeus savuttomaan työympäristöön. Asiakas ja hänen läheisensä sitoutuvat olemaan tupakoimatta työntekijän läsnä ollessa. 

Asiakkaan tai hänen läheistensä päihteiden käyttö ei saa vaarantaa henkilöstön turvallisuutta. Päihteiden vaikutuksenalaisena olevan asiakkaan yleistila tarkistetaan ja suunnitellut hoitotoimet toteutetaan vasta kun asiakas ei ole päihtynyt. Tarvittaessa konsultoidaan hoitavaa lääkäriä. 

Arvaamattomasti käyttäytyvät tai hoitotyötä häiritsevät lemmikkieläimet pidetään käyntien aikana kytkettyinä tai toisessa huoneessa. Toisinaan tuttukin lemmikki voi reagoida hoitotoimenpiteisiin ennalta arvaamattomasti. Lemmikkieläinten hoito ei kuulu kotihoidon työtehtäviin. Henkilökunnalla on velvollisuus tehdä tarvittaessa eläinsuojeluilmoitus.

Työntekijän työturvallisuuden takaamiseksi huomioidaan, että hänen koskemattomuutensa ja syrjimättömyytensä turvataan. Häntä kohdellaan asiallisesti riippumatta hänen sukupuolestaan, uskonnostaan, etnisestä taustastaan tai muista vastaavista asioista.

Asiakas ei voi valikoida häntä hoitavaa hoitohenkilöstöä. Kotihoidon henkilöstö on pätevää ja ammattitaitoista ja heidän soveltuvuutensa työhön on työnantajan toimesta tarkistettu.

Mikäli kotikäynnin aikana asiakkaan luona on vierailijoita, sitoutuvat he antamaan henkilöstölle työrauhan kotikäynnin toteuttamiseen. Vierailijoiden läsnäolo ei saa vaarantaa henkilöstön turvallisuutta. Kotihoidon tehtäviin ei kuulu esimerkiksi vierailijoiden tiskeistä, roskista tai pyykeistä huolehtiminen.

Uhka- ja vaarakäyttäytymisen ilmetessä kotikäynti keskeytetään. Asiakkaan hoidon toteuttamissuunnitelma arvioidaan uudelleen ja käynnit toteutetaan tarvittaessa muiden toimijoiden, kuten esimerkiksi vartijan kanssa.

Hoitotilanteiden videokuvaaminen tai muu tallentaminen asiakkaan, läheisten tai hoitajan toimesta on mahdollista vain asiakkaan pätevällä suostumuksella. 

Videomateriaalin tai muiden tallenteiden julkaiseminen ilman kaikkien osallisten suostumusta on kiellettyä.

Asiakkaiden ja läheisten vastuulla on huolehtia asunnon ja piha-alueen esteettömyydestä (esim. lumityöt ja hiekoitus, kulkeminen asunnossa).

Asiakkaiden ja läheisten vastuulla on huolehtia kodin paloturvallisuudesta ja sähkölaitteiden toimintakunnosta. Kotihoidon työntekijällä on ilmoitusvelvollisuus tilanteessa, jossa hän havaitsee turvallisuusriskejä.

Kotihoidon tehtäviin ei kuulu asunnon tai saunan lämmittäminen.

Kotihoito ei hoida asiakkaan raha-asioita, ei käsittele käteistä rahaa, eikä käytä asiakkaan pankkikorttia. Pankki- ja raha-asioiden hoito järjestetään omaisten tai lähipiirin turvin.

Pyykki- ja astianpesukoneet voidaan laittaa päälle kotihoidon toimesta, mikäli asiakas pystyy valvomaan koneiden käyttöä. Mikäli konetta ei voida jättää päälle kotikäynnin jälkeen, ei kotihoito huolehdi pyykki- ja astianpesukoneiden käytöstä.

Kotihoidon tarvetta arvioidaan säännöllisesti. Mikäli kotihoidon palvelut ollaan päättämässä, kuullaan asiassa asiakasta ja tarvittaessa hänen läheistään tai laillista edustajaansa. Asiakkaan palveluntarve ja palvelun järjestämistapa arvioidaan yhdessä. Asiakas ohjataan tarvittaessa hänen tarpeitaan vastaavien muiden palveluiden piiriin ja tilanteissa, jossa hoitovastuu siirtyy toisaalle, turvataan hoidon jatkuvuus.

Kotihoidon palvelut voidaan päättää seuraavista syistä

• Asiakkaalla ei ole enää kotihoidon tarvetta (myöntämisen perusteet eivät täyty) tai palvelu järjestyy muulla tavoin.
• Asiakas on oikeustoimikelpoinen ja ymmärtää hoidon tarpeen merkityksen, mutta ei itse halua tai toistuvasti kieltäytyy vastaanottamasta palveluja.
• Asiakas on oikeustoimikelpoinen, mutta ei sitoudu yhteistyöhön, vaikka ymmärtää sen merkityksen hoitonsa ja hyvinvointinsa kannalta (esim. asiakas ei ole toistuvasti tavoitettavissa).
• Asiakkaan elinympäristössä ei voida turvata kotihoidon työntekijöiden turvallisia työskentelyolosuhteita eikä työntekijöiden koskemattomuutta (työturvallisuuslaki (738/2002).

Asiakkaan palveluntarpeen kasvaessa pysyvästi yli 55 tuntia kuukaudessa ja/tai asiakkaan hoito ei ole enää riittävää tai turvallista toteuttaa kotiympäristössä, arvioidaan asiakkaan kokonaistilanne moniammatillisesti. Moniammatillisen arvioinnin perusteella tehdään asiakkaan tarvitsemista palveluista päätös, jota noudatetaan. Tilanteessa, jossa moniammatillisen arvioinnin perusteella asiakkaan hoito kotona ei ole enää riittävää ja turvallista, mutta asiakas haluaa jatkaa kotona asumista kotihoidon turvin, runsaista avuista huolimatta (yli 55 tuntia), asiakas ostaa lisäpalvelut omakustanteisesti.

Tilapäinen kotisairaanhoito on kotona toteutettavaa sairaanhoitoa.  Tilapäistä kotisairaanhoitoa on esimerkiksi ompeleiden poisto, haavanhoito, avanteen ja dreenien hoito kotona, injektioiden anto sekä silmätippahoidon toteuttaminen operaation jälkeen. Hoito toteutetaan, kunnes asiakas pystyy menemään itsenäisesti tai saatettuna esim. terveysasemalle.

Hoito vaatii terveydenhuollon ammattihenkilöstön osaamista ja asiakas ei kykene hakeutumaan avoterveydenhuollon palveluihin avustettunakaan. Sairaanhoidon tarve on pääsääntöisesti kertaluonteinen muutaman kerran toistuvaa tai harvemmin kuin kerran viikossa toistuva sairaanhoidollinen käynti.

Jos asiakkaan avuntarve liittyy yksinomaan lääkinnällisten tukisidosten tai tukisukkien laittoon, palvelu käynnistetään tilapäisenä kotisairaanhoitona. Kotihoidon työntekijät harjoittelevat asiakkaan kanssa aktiivisesti tukisukkien pukemista ja riisumista helpottavien apuvälineiden käyttöä. Tavoitteena on, että asiakas pystyisi suoriutumaan itsenäisesti sukkien käytöstä tai ainakin niiden riisumisesta. Palveluntarvetta arvioidaan säännöllisesti.

Palvelu on tarkoitettu asiakkaalle, jolla on alentunut toimintakyky sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn perusteella. Asiakkaan toimintakyky on tilapäisesti alentunut, esimerkiksi leikkauksen jälkeen. Palveluntarve voi myös johtua omaishoitajan tilapäisestä esteestä hoitaa asiakasta.

Tilapäinen kotihoito on mahdollista saada palvelutarpeen mukaan käyntiluonteisesti ympäri vuorokauden. Yöaikainen käynti on ennalta sovittu, suunniteltu kotikäynti. Yöaikaiset käynnit toteutetaan kotona asumisen tueksi osana säännöllistä ja tilapäistä kotihoitoa.

Palveluntarve on tilapäinen ja kestoltaan korkeintaan 2 kuukautta. Hoitojakson aikana kotihoito arvioi asiakkaan palvelun tarvetta. 

Hoito vaatii sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön osaamista, eikä asiakas kykene hakeutumaan avoterveydenhuollon palveluihin avustettunakaan. Yksittäinen mittarin tulos ei ole kriteeri avun, tuen tai palvelun saamiselle tai epäämiselle.

Lääkehoidon palvelut on tarkoitettu asiakkaalle, joka tarvitsee apua lääkehoidon toteuttamisessa. Lääkehoidon palveluita ovat lääkkeiden annosjakelu ja lääkeautomaatti. Lääkkeidenjako toteutetaan ensisijaisesti annosjakelulla ja lääkehoidon toteutus lääkeautomaatilla palvelutarpeen arvioinnin perusteella, asiakkaan tilanteeseen soveltuvalla tavalla.

Turvallisen lääkehoidon vastuu on kotihoidolla, lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Vastuu sisältää yhteistyön apteekin ja lääkärin kanssa, asiakkaan lääkelistan ylläpidon ja lääkemuutoksiin reagoimisen sekä lääkehoidon toteutumisen ja vaikuttavuuden seurannan ja arvioinnin. Turvallisen lääkehoidon toteuttaminen tarkoittaa, että asiakkaan lääkkeet jaetaan kotihoidon toimesta lääkeautomaattiin tai että lääkkeet ovat soveltuvin osin lääkkeiden annosjakelun piirissä.

• Kun asiakas tarvitsee apua lääkehoidon toteuttamisessa osittain tai kokonaan. 
• Osittainen tarve voi johtua esimerkiksi siitä, että asiakas jakaa ja ottaa lääkkeet itsenäisesti, mutta tarvitsee apua esimerkiksi pistosten kanssa.
• Lääkehoidon toteutuminen edellyttää valvontaa, seurantaa ja arviointia.

Lääkehoidon palvelua myönnettäessä arvioidaan kotihoidon mahdollisuudet toteuttaa lääkehoitoa turvallisesti. Mikäli kotihoito vastaa asiakkaan lääkityksestä ja todetaan, että asiakkaan sairaudesta johtuvista syistä lääkkeiden säilyttäminen kotona ilman lukittua säilytystä ei ole turvallista, voidaan asiakaan lääkkeitä säilyttää kotona lukitussa lääkekaapissa tai -laatikossa. Lukollisesta lääkelaatikosta tehdään kirjaus asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan.

Lääkeautomaatti annostelee lääkkeet asiakkaalle oikea-aikaisesti ja turvallisesti. Automaatti täytetään annosjakelupusseilla tai siihen annostellaan asiakkaan lääkkeet valmiiksi lääkekuppeihin. Asiakas saa lääkeautomaatista lääkkeet omatoimisesti kotihoidon kotikäynnin sijaan. Vaihtoehtoisesti lääkeautomaatti voi siirtää kotihoidon kotikäynnin ajankohtaa päivän aikana tai mahdollistaa käynnin toteuttamisen etäyhteydellä.

Kotihoito vastaa lääkeautomaatin täyttämisestä, lääkehoidon toteutumisen seurannasta kotihoidon asiakkaille sekä tekee tarvittaessa käynnin, jos asiakkaan lääke jää ottamatta automaatista. Tarvittaessa lääkehoidon toteuttamistapa arvioidaan uudelleen.

Lääkkeiden annosjakelulla tarkoitetaan palvelua, jossa apteekki toimittaa asiakkaan säännöllisesti käyttämät lääkkeet jaettuina annoskohtaisiin pusseihin.  Kotihoito toimittaa lääkkeet asiakkaalle suunnitelman mukaisesti.  

Säännöllinen kotihoito on tarkoitettu asiakkaalle, jolla on alentunut toimintakyky ikääntymisen, sairauden tai vamman perusteella ja pärjääminen arjessa itsenäisesti, omaisten tai muiden palveluiden turvin ei ole mahdollista. Säännöllisen kotihoidon tarve on jatkuvaa (viikoittaista tai päivittäistä) kestoltaan yli 2 kuukautta. Palvelua on mahdollista saada käyntiluonteisesti palvelutarpeen mukaan ympäri vuorokauden.

Kotihoidon palvelutarpeen arvioinnissa tarkastellaan aina ensisijaisesti teknologisten ratkaisujen mahdollisuuksia vastata asiakkaan tarpeisiin, ja vasta tämän jälkeen arvioidaan muiden palvelumuotojen soveltuvuutta.

Yöaikainen käynti on ennalta sovittu, suunniteltu kotikäynti. Yöaikaiset käynnit toteutetaan kotona asumisen tueksi osana säännöllistä tai tilapäistä kotihoitoa. 

Palveluiden myöntäminen perustuu laaja-alaiseen palvelutarpeen arvioon. Asiakkaan elämäntilannetta ja toimintakykyä tarkastellaan kokonaisuutena. Palvelujen kokonaisuuden suunnittelussa huomioidaan asiakkaan asuinympäristö, hoitoon osallistuvaa verkostoa sekä muut myönnetyt palvelut.  Hoito vaatii sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön osaamista, eikä asiakas kykene hakeutumaan avoterveydenhuollon palveluihin avustettunakaan. Palvelun myöntämisessä hyödynnetään RAI toimintakykymittaria. Yksittäinen mittarin tulos ei ole peruste avun, tuen tai palvelun saamiselle tai epäämiselle.

Arkitoiminnot: ADL-H≥2. Asiakas tarvitsee rajoitetusti toisen henkilön apua arkisuoriutumisen päivittäisissä toiminnoissa. Avuntarve ilmenee syömisessä, sängystä ja tuolista siirtymisessä, liikkumisessa, WC käynneissä tai henkilökohtaisen hygienian hoitamisessa. ADL0=1 ohjauksen tai avuntarve ruokailussa, henkilökohtaisessa hygieniassa tai liikkumisessa kotona tai wc-käynneissä ja/tai 

Kognitiivinen toimintakyky: CPS ≥2 tai MMSE≥24/30.   Lievä kognitiivinen heikentyminen. Asiakkaan lähimuisti ja päivittäinen päätöksentekokyky on heikentynyt esimerkiksi lääkehoidon, ravitsemuksen tai muilla arkisuoriutumisen osa-alueilla ja/tai 

Palveluntarve: MAPLe5 ≥3. Asiakkaalla on päivittäinen avuntarve hoitoon ja huolenpitoon ja/tai

Mieliala: GDS-15 tulos on ≥ 5/15 optimaalisesta hoidosta huolimatta (lievä depressio). Asiakkaalla on psyykkinen sairaus, joka vaatii jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa.

Yö-kotikäyntien osalta on lisäksi tarve erityishoidolle, lääkinnälliselle hoidolle, perushoidolle, asentohoidolle tai/ja on osana kotona selviytymisen arviointia.

Etäkotihoidolla tarkoitetaan palvelua, jossa kotikäynti suoritetaan kuvallisen etäyhteyden avulla. Etäkotihoitoa myönnetään palveluntarpeen arvioinnin perusteella, jossa tarkastellaan aina ensisijaisesti teknologisten ratkaisujen mahdollisuuksia vastata asiakkaan tarpeisiin, ja vasta tämän jälkeen arvioidaan muiden palvelumuotojen soveltuvuutta.

Etäkotihoito myönnetään osana muuta kotihoitoa, kun asiakkaan hoidon tarve edellyttää myös fyysisen kotihoidon käynnin vähintään joka toinen viikko.

Etäkotihoidon toteutuksen ehtona on, että asiakas kykenee siirtymään laitteen äärelle ja toimimaan annetun ohjeistuksen mukaan. Etäkotihoidon palvelun soveltuvuutta arvioidaan myös asiakkuuden aikana. Toimintakyvyn arvioinnissa pääasiassa käytetyt mittarit ovat samat kuin tilapäisessä ja säännöllisessä kotihoidossa.

Etäkontakti tukipalveluna tarkoittaa tukipalvelua, jossa kotikäynti suoritetaan kuvallisen etäyhteyden avulla. Etäkontakti tukipalveluna voidaan myöntää ainoana palveluna palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Palvelu myönnetään määräaikaisena 2 kuukaudeksi kerrallaan. Palvelun soveltuvuutta arvioidaan asiakkuuden aikana.

Palvelu on tarkoitettu ensisijaisesti yksinasuvalle henkilölle, jolla on toimintakyvyn heikkenemisen, sairauden, korkean iän, vamman tai muun vastaavan syyn vuoksi yksinäisyyden tai turvattomuuden tunnetta.

Sovittujen tukisoittojen avulla voidaan esimerkiksi tarjota psykososiaalista tukea ja lisätä kotona asumiseen liittyvää turvallisuuden tunnetta.

Tukisoiton hintaan sisältyy tarvittavien laitteiden käyttö. Palvelun aloituksen yhteydessä asiakkaan kotiin asennetaan tablet-laite ja asiakkaalle opastetaan laitteen käyttö. Palvelun myöntämisen perusteet Ammattilaisen arviossa on todettu, ettei tarvetta säännöllisen tai tilapäisen kotihoidon asiakkuudelle ole, mutta asiakkaalla on yhä tuen tarve esimerkiksi kuntouttavan arviointijakson päätteeksi.

Tuen tarve ei edellytä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön osaamista. Ensisijaisesti asiakas ohjataan 3. sektorin tai hyvinvointialueen järjestämään hyvinvointia edistävään toimintaan (Olkkaritoiminta, etäolkkariryhmä).

Asiakkaan tulee pystyä siirtymään laitteen äärelle ja toimimaan annetun ohjeistuksen mukaan.

Tukisoiton hintaan sisältyy tarvittavien laitteiden käyttö. Palvelun aloituksen yhteydessä asiakkaan kotiin asennetaan tablet-laite ja asiakkaalle opastetaan laitteen käyttö.

Asiakkaat ohjautuvat kotikuntoutukseen ja kuntouttavaan päivätoimintaan ammattilaisen arvioinnin kautta. Asiakkaalla arvioidaan olevan kuntoutumisen potentiaalia. Palvelulla pyritään toimintakyvyn palauttamiseen, edistämiseen tai toimintakyvyn laskun hidastamiseen. Heräte palvelun tarpeesta voi tulla monesta eri paikasta esim. sairaalasta, kotiutustiimistä, kotihoidosta, Seniori-infosta tai yhteisistä sosiaali- ja terveyspalveluista.

Palveluja voidaan myöntää asiakkaille, jotka eivät selviydy kotona arkielämän toiminnoista itsenäisesti tai omaistensa/läheistensä tuella.

Kotikuntoutuksen ja pääsääntöisesti myös kuntouttavan päivätoiminnan palvelut tuotetaan hyvinvointialueen omana toimintana. Sekä kotikuntoutuksen että kuntouttavan päivätoiminnan palveluiden tuottamisessa hyödynnetään ensisijaisesti etäpalveluja. Etäpalvelun soveltuvuus arvioidaan asiakaskohtaisesti.

Kotikuntoutus on pääsääntöisesti jaksomuotoista, mutta se voi myös olla yksittäisiä arvio- ja ohjauskäyntejä. 

Palvelun tarkoituksena on varmistaa asiakkaan turvallinen kotiutuminen sairaalasta ja kotona pärjääminen.

Palvelu sisältää moniammatillisen aktiivisen kuntoutusjakson, jolla mahdollistetaan asiakkaan kotona asuminen itsenäisesti tai palveluiden tukemana. Palvelu vastaa sekä hoidolliseen että kuntoutustarpeeseen. Palvelu voidaan tuottaa kokonaan tai osittain etäpalveluna.

Palvelun tavoitteena on asiakkaan pärjääminen itsenäisesti tai mahdollisimman kevyin palveluin. Palvelu vastaa asiakkaan fysioterapian ja/tai toimintaterapian tarpeeseen. Palvelu voidaan tuottaa kokonaan tai osittain etäpalveluna. Palvelun sisältää asiakkaan yksilöllistä kuntoutusta kotiympäristössä arjen toimintakyvyn vahvistamiseksi sekä tarvittaessa läheisen/omaisen ohjausta asiakkaan toimintakyvyn tukemiseen. 

Kuntouttava päivätoiminta on aina jaksomuotoista. Kuntoutusjaksolla on yksilölliset tavoitteet, joiden saavuttamista arvioidaan jakson alussa ja lopussa. Jakson päätteeksi arvioidaan jatkokuntoutuksen tarve ja ohjataan tarvittaessa palvelun piiriin.

Etäpäivätoiminta on ensisijainen tapa tuottaa kuntouttavaa päivätoimintaa. Palvelu on tarkoitettu erityisesti asiakkaille, joilla muutos huonompaan on tapahtunut psykososiaalisessa toimintakyvyssä tai jotka tarvitsevat tukea toimintakyvyn ylläpitämiseen.

Kuntouttava etäpäivätoiminta on asiakkaalle etäyhteyksin järjestettävää laaja-alaista toimintakykyä edistävää ryhmämuotoista toimintaa/kuntoutusta. Kuntouttavan etäpäivätoiminnan ja kuntouttavan päivätoiminnan jakso voidaan toteuttaa myös näiden kahden yhdistelmänä.

Asiakkaalle järjestettävää laaja-alaista toimintakykyä edistävää ryhmätoimintaa. Asiakkaille, joilla on tapahtunut muutos toimintakyvyssä tai jotka tarvitsevat tukea toimintakyvyn ylläpitämiseen. Kuntouttavan lähipäivätoiminnan ja kuntouttavan etäpäivätoiminnan jakso voidaan toteuttaa myös näiden kahden yhdistelmänä. Jakson pituus ja viikkokäynnit arvioidaan yksilöllisesti. 

Omaishoidon tuki muodostuu omaishoitajan hoitopalkkiosta ja palveluista, joiden tarkoituksena on tukea omaisen antamaa hoitoa ja huolenpitoa kotona. Hoitoisuusluokka ja omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio määräytyvät porrastettuna omaishoitajan antaman hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Hoitoisuusluokkien kuvauksista tulee pääsääntöisesti täyttyä kaikki kohdat. 

Omaishoitolain (937/2005 §3) mukaan hyvinvointialue voi myöntää omaishoidon tukea, jos:

• henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa;
• hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla;
• hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia;
• omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää;
• hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva ja tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista.

Omaishoidon tuki on harkinnanvarainen etuus, jota myönnetään hyvinvointialueen talousarviossa varatun määrärahan puitteissa. Hakijan avun ja hoidon tarvetta arvioidaan ja verrataan kokonaisuutena muihin hakijoihin. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella omaishoidon tuki kohdennetaan vaativampaan hoitoon ja hoivaan seuraavien ehtojen ja perusteiden mukaisesti.

Omaishoidon tuen myöntäminen edellyttää aina tavanomaisen läheissuhteen ylittävää, henkilökohtaiseen hoivaan ja hoitoon kohdistuvaa ohjausta, tukea ja/tai avustamista (esim. siirtymisissä, liikkumisessa, WC-käynneissä, peseytymisessä, pukeutumisessa, ruokailussa, lääkehoidossa, hoitotoimenpiteissä, kommunikaatiossa).

Omaishoidon vaativuutta voivat osaltaan lisätä vaikeat hoitoon reagoimattomat psyykkiset oireet, haastavat käytösoireet, sosiaaliset tai turvallisuuteen liittyvät oireet tai vaikeat aistivammat. 

• Asioiden hoito ja kodinhoito eivät ole riittäviä perusteita omaishoidon tuen myöntämiselle. Perheen normaalit sisäiset vastuut, esimerkiksi puolisoiden välinen tavanomainen auttaminen ja vanhempien tavanomainen vanhemmuus (lapsen ikätason mukainen hoito, kasvatus ja huolenpito), ovat omaishoidon tuen ulkopuolella.
• Omaishoidon sitovuuteen vaikuttavat hoidettavan itsenäinen tai ikätasoinen toimintakyky sekä hänen omaishoitajalta tarvitsemansa avun ja valvonnan määrä.
• Omaishoidon sitovuutta ja vaativuutta arvioitaessa huomioidaan omaishoidettavan saamat muut sosiaali- ja terveyspalvelut ja arvioidaan omaishoitajan osuutta hoitokokonaisuudesta. Jos hoitovastuu on pääsääntöisesti muulla kuin omaishoitajalla, voidaan omaishoidon tuen palkkioluokkaa alentaa tai omaishoidon tuki olla kokonaan myöntämättä.
•  Omaishoitajan antaman hoidon sitovuuden tai vaativuuden muuttuessa omaishoidon tuen myöntäminen ja hoitoisuusluokka arvioidaan tarvittaessa uudelleen.

• Omaishoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon vaatimuksia ja hän soveltuu tehtävään ikänsä, voimavarojensa ja elämäntilanteensa osalta. Alle 18-vuotias henkilö tai palkattu työntekijä eivät voi toimia omaishoitajana. Alaikäisen lapsen hoidon ja muun huolenpidon järjestäminen omaishoitona edellyttää hänen kaikkien huoltajiensa suostumusta. 
• Omaishoitaja sitoutuu omaishoitosopimuksella vastaamaan omaishoidosta.
• Omaishoitaja toimii hoidettavan edun mukaisesti ja ottaa hänen toiveensa ja näkemyksensä huomioon.
• Omaishoitajalta edellytetään kykyä toimia yhteistyössä hyvinvointialueen omaishoidosta vastaavan työntekijän ja muiden hoitoon osallistuvien tahojen kanssa. 
• Omaishoito ei vaaranna omaishoitajan terveyttä tai turvallisuutta.
• Omaishoitajalla on ilmoitusvelvollisuus, jos hoidossa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia.

Hoitoisuusluokka ja omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio määräytyvät porrastettuna omaishoitajan antaman hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Hoitoisuusluokkien kuvauksista tulee pääsääntöisesti täyttyä kaikki kohdat.

Tähän hoitoisuusluokkaan kuuluvilla asiakkailla on lyhytaikainen, hoidollisesti raskas siirtymävaihe tai erittäin vaativan ympärivuorokautisen hoidon tarve (esimerkiksi saattohoito). 

• Omaishoito on erittäin sitovaa ja sisältää erityistä osaamista tai opettelua vaativia hoitotoimia tai on muutoin erityisen vaativaa.
• Omaishoidettavan toimintakyky tai terveydentila edellyttävät omaishoitajalta runsaasti fyysistä apua, valvontaa ja huolenpitoa lähes kaikissa päivittäisissä toiminnoissa ympäri vuorokauden, myös useita kertoja yössä. 
• Hoitotyö edellyttää omaishoitajalta ympärivuorokautista läsnäoloa. Omaishoidettavaa ei ole turvallista jättää yksin lainkaan eikä hoitajan läsnäoloa voi korvata teknisin apuvälinein. 
• Omaishoidettava ei ole säännöllisesti osaa päivästä tai viikoittain kodin ulkopuolella.
• Ilman omaishoitoa hoidettava tarvitsisi runsasta ympärivuorokautista hoitoa kodin ulkopuolella, esim. palveluasumista tai osastohoitoa.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti hoitoisuusluokan 3 hoitopalkkiota ei makseta, jos hoitajalla on tältä ajalta vähäistä suurempia työtuloja tai hän olisi samalta ajalta oikeutettu saamaan sairasvakuutuslain 10 luvun mukaista erityishoitorahaa (alle 16-vuotias lapsi) tai vuorotteluvapaalain 13 §:n mukaista vuorottelukorvausta (Laki omaishoidon tuesta 5 §).

Perhehoito on hoidon tai huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa (perhekodissa) tai asiakkaan kotona perhehoitajan avulla. Perhehoito voi olla osa- tai ympärivuorokautista, lyhyt tai pitkäaikaista. Pitkäaikaista perhehoitoa voidaan toteuttaa vain perhekodissa. Perhehoitajat eivät ole hyvinvointialueen työntekijöitä, vaan yhteistyö perustuu toimeksiantosopimukseen.

Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan. Perhehoitajalta edellytetään ennakkovalmennuksen käymistä ja soveltuvuutta tehtävään.

Perhehoidon soveltuvuutta ja tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan suhteessa asiakkaan kokonaistilanteeseen sekä perhehoitajan valmiuksiin. Arvioinnissa huomioidaan asiakkaan avuntarve, toimintakyky ja toiveet sekä perhehoitajan valmiudet vastata niihin. 

Lyhytaikaisen arviointi- ja kuntoutusjakson tavoitteena on tukea kotiin palaamista ja kotona asumista. Palvelu on pääsääntöisesti tarkoitettu ikääntyneille.

Palvelua voidaan myöntää henkilön alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella tai akuuteissa kriisitilanteissa. Päätös tehdään palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Lyhytaikainen arviointi- ja kuntoutusjakson myöntäminen perustuu aina asiakkaan tarpeeseen. 

Yhteisöllinen asuminen on vuokra-asumista, johon sisältyy asunto, asukkaiden yhteisiä tiloja ja toimintaa sekä tarpeen mukainen hoiva- ja huolenpito. Palvelu on pääsääntöisesti tarkoitettu ikääntyneille. 

Yhteisöllinen asuminen on ensisijainen asumismuoto, kun kotiin vietävät palvelut ja kotona asumista tukevat palvelut eivät ole riittäviä vastaamaan asiakkaan palvelun tarpeeseen. Tukipalveluiden tarve arvioidaan osana yhteisöllisen asumisen soveltuvuuden arviointia. Yhteisöllistä asumista voidaan myöntää lyhytaikaisena tai pitkäaikaisena palveluna.

• Asiakkaan toimintakyky on riittävä arkitoimista selviytymiseen avustetusti sekä pystyäkseen tarvittaessa hälyttämään apua itselleen.
• Asiakas pystyy liikkumaan turvallisesti ilman toistuvaa eksymistä, vaikka asiakkaan muisti voi olla alentunut.
• Asiakkaalla ei ole omaa turvallisuutta, asumista tai muiden asiakkaiden turvallisuuteen liittyvää häiritsevää käyttäytymistä.

Ateriapalvelu tarkoittaa sitä, että asiakas saa ateriat yhteisöllisen asumisen yksikössä. Palvelu voi sisältää kaikki päivän ateriat tai osan aterioista. Tarjottavat ateriat ovat ikääntyneiden ravitsemussuositusten mukaisia. Ateriapalvelu sisältää asiakkaan tarvitseman erityisruokavalion. Jos hyvinvointialue on myöntänyt asiakkaalle ateriapalvelut tukipalveluna, palveluntuottaja vastaa asiakkaan ateriapalvelun tuottamisesta myönnetyn palvelun mukaisesti.

Siivouspalvelu sisältää viikkosiivouksen. Siivouspalvelu voi sisältää kodin ylläpitosiivouksena esimerkiksi imurointia, pölyjen pyyhintää, lattian ja wc:n pesua. Siivouspalveluun ei sisälly suursiivousta, ikkunoiden pesua eikä mattojen tamppausta.

Siivouspalvelu on harkinnanvarainen ja myönnetään palvelutarpeenarvion perusteella.

Palvelu järjestetään yksikön palveluntuottajan toimesta tai kotisiivouksen palvelusetelillä. Palvelusetelillä palvelua voidaan myöntää yli 65-vuotiaille pääsääntöisesti kaksi (2) tuntia kuukaudessa. Siivoussetelin arvo määräytyy Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallituksen vahvistaman arvon mukaisesti. Tukipalveluja (siivous-, vaatehuolto- ja asiointipalvelu) voidaan myöntää yhteensä enintään kahdeksan (8) tuntia kuukaudessa.

Vaatehuolto sisältää käyttövaatteiden ja liinavaatteiden pesun ja ripustamisen. Vaatehuoltoon voi sisältyä myös vaatteiden viikkaamista ja paikoilleen asettamista. Vaatehuoltoon ei sisälly käsin pestävien tekstiilien pesu eikä liinavaatteiden mankelointi.

 Siivous-, vaatehuolto- ja asiointipalvelu ovat harkinnanvaraisia ja myönnetään palvelutarpeenarvion perusteella. Palvelu on tarkoitettu käyttövaatteiden ja liinavaatteiden pesuun, kun asiakas ei pysty itse tai autettuna huolehtimaan pyykinpesusta.

Palvelu järjestetään asiakkaalle yhteisöllisen asumisen palveluntuottajan toimesta. Tukipalveluita (siivous-, vaatehuolto- ja asiointipalvelu) voidaan myöntää yhteensä enintään kahdeksan (8) tuntia kuukaudessa.

Turva-auttamispalvelun avulla saa apua äkillisessä tilanteessa. Turva auttamispalvelun käyttö mahdollistaa ei-kiireellisen avun saannin kotiin vuorokauden ympäri. Turva-auttamispalvelun on tarkoitus lisätä turvallisuutta ja vähentää huolta, kun asiakkaan toimintakyky on alentunut, ja hänellä on riski kaatumisille, sairaskohtauksille, tai asiakkaalla on muistisairaus. 

Turva-auttamispalvelulla tarkoitetaan palvelua, johon kuuluvat asiakkaan käytössä oleva tarkoitukseen soveltuva turvalaitteisto, laitteiston kautta tulevien hälytysten ympärivuorokautinen vastaanotto, hälytyksen vuoksi tehtävä avun tarpeen arviointi sekä huolehtiminen siitä, että asiakas saa tarvitsemansa avun vuorokauden ajasta riippumatta. Turvalaitteistoon kuuluu turvapuhelin, joka koostuu kahdesta osasta: kiinteästä keskusyksiköstä ja käyttäjän mukana (ranteessa tai kaulanauhassa) kulkevasta hälytyspainikkeesta.

Asiointipalvelulla tarkoitetaan pääsääntöisesti asiakkaan kanssa tapahtuvaa asiointia ja asioimisessa avustamista kotona ja kodin ulkopuolella, esimerkiksi ruoka- ja päivittäistavaroiden ja lääkkeiden hankkimisessa sekä asiointiapuna toimimista esimerkiksi virastoissa tai palveluissa asioidessa. Palvelu on suunnitelmallista ja kirjattu asiakkaan hoitosuunnitelmaan.

Tehtäviä voivat olla esimerkiksi sähköisen kauppatilauksen tekeminen asiakkaan kanssa yhdessä, kaupassa käyminen asiakkaan puolesta, ostosten laittaminen kaappiin tai avustaminen yhteydenotossa virastoihin tai saattajana oleminen terveydenhuollossa asioidessa. Asiointipalveluun voi sisältyä saattamista erilaisiin tapahtumiin tai harrastuksiin kuten palvelukeskukseen tai uimahalliin.

Asiointipalvelussa avustaja ei hoida asiakkaan raha-asioita, ei käsittele käteistä rahaa, eikä käytä asiakkaan pankkikorttia. Pankki- ja raha asioiden hoito järjestetään omaisten tai lähipiirin turvin. Palveluntuottaja voi kuitenkin toimia asiakkaan saattajana pankkipalveluissa tai kauppa asioilla. Palvelua on mahdollista saada arkisin (ma-pe) klo 07–18 väliselle ajalle. 

Palvelu on tarkoitettu asiakkaalle, jonka toimintakyky on heikentynyt siten, että hän tarvitsee toisen henkilön apua tehtävien suorittamisessa. Asiointipalvelu on harkinnanvarainen ja myönnetään palvelutarpeenarvion perusteella. Myöntämisen perusteena on, että asiakkaalla ei ole mahdollisuutta käyttää omarahoitteisia palveluja tai vapaaehtoistoimijoita eikä asiakkaalla ei ole omaisia tai läheisiä, jotka voisivat auttaa.

Palvelu järjestetään asiakkaalle palveluntuottajan toimesta. Tukipalveluita (siivous-, vaatehuolto- ja asiointipalvelu) voidaan myöntää yhteensä enintään kahdeksan (8) tuntia kuukaudessa. Asiakas on velvollinen järjestämään mahdollisen kuljetuksen omakustanteisesti. Asiakkaan saattaminen ei voi toteutua avustajan autokuljetuksella.

Lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen on suunniteltu hoitojakso hoivakodissa. Jakson tavoitteena on tukea kotona asumista. Palvelu on tarkoitettu pääsääntöisesti tukemaan ikääntyneiden omaishoitoa ja läheishoidon tilanteita. Palvelu sisältää hoidon ja huolenpidon sekä ateriat. 

Ympärivuorokautista palveluasumista järjestetään henkilölle, joka tarvitsee päivittäin vuorokaudenajasta riippumatta jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa tai vaativaa ammatillista hoitoa, joiden järjestäminen kotihoitona, omaishoitona, perhehoitona tai muulla tavalla ei ole mahdollista tai asiakkaan edun mukaista. Palvelu koostuu vuokratusta asunnosta, hoidosta ja huolenpidosta sekä aterioista. Palvelu on pääsääntöisesti tarkoitettu ikääntyneille.