Toimintaterapeutin vinkit aistimuksille herkän lapsen arkitoimien helpottamiseksi

Ärsyttääkö lastasi jokin pukeutumiseen tai vaatteisiin liittyvä asia – esim. saumat ja pesuohjelaput tuntuvat inhottavilta ja häiritsevät, sukat eivät asetu hyvin, alushousut puristavat?

• Kiinnittäkää huomiota vaatteen materiaaliin ja sen mukavuuteen. Keskustele lapsen kanssa millaisista ja minkä tuntuisista vaatteista lapsi tykkää. Milloin epämieluisammat vaatteet ovat ok?
• Valitkaa vaatteiden löysyys / tiukkuus sen mukaan, mikä lapsesta tuntuu parhaimmalta
• Valitkaa seuraavan päivän vaatteet yhdessä lapsen kanssa jo edellisenä iltana
• Leikatkaa pesuohjelaput pois
• Pohtikaa, voisiko sukkia ja alusvaatteita käyttää nurinpäin, eli saumat ulkopuolelle
• Jos löytyy vaatteita, joita lapsi suostuu pitämään ongelmitta, hankkikaa
• Aamujumppa ja kehon hierominen ennen pukemista voivat auttaa tuntoherkkää lasta. Herätetään keho vastaanottamaan vaatteiden tuntemuksia
• Pitääkö lapsi musiikista? Laittakaa mieleinen biisi soimaan pukemismusaksi ja sitten paremmalla fiiliksellä vaatteita kohti (stressitaso laskee, kun on kivaa ja tanssiliikkeet herättelevät kehoa)
• Jos sukkahousut ovat ongelma, voisiko ne korvata leggingseillä?
• Ulkovaatteissa aikuinen varmistaa säänmukaiset vaatteet, mutta muuten vaatteiden valinnasta ei kannata tehdä taistelua
• Jos päähineet tuntuvat pahalta, voisiko lapsi puskea päällä tyynyjä tai sohvaa ennen päähineen sovittamista? Voimakas painetuntemus voi lievittää pään tuntoherkkyyttä. Paras pipo / lippis valitaan käyttöön
• Jos käsineet tuntuvat pahalta, voisiko lapsi istua hetken käsiensä päällä? Voimakas painetuntemus voi lievittää käsien tuntoherkkyyttä
• Jos lapsi ja myös lapsen tunteet kuumenevat pukemisessa, voisiko ulkovaatteet pukea ulkona?
• Jos kausivaatteista toisiin siirtyminen on haasteellista, tuo seuraavan kauden vaatteet ajoissa esittelyyn ja näytille. Sovitelkaa vaatteita yhdessä lapsen kanssa
• JALKINEIDEN suhteen, valitse taistelusi. Valitkaa jalkineet yhdessä ja ennakoikaa säänmukaisiin jalkineisiin siirtyminen. Huomioithan, että lapsi voi suosia myös napakoita nauhakenkiä tarrakenkien sijaan useammat samanlaiset. Näin vaatteita voi välillä pestä.

Hiustenpesussa veden silmiin joutuminen voi pelottaa lasta. Tuntoyliherkät lapset voivat kokea iholle osuvat vesipisarat kipuna.

Hiustenpesun ajankohdan miettiminen on tärkeää. Milloin lapselle olisi paras aika mennä suihkuun? Aamusuihku vs. iltapesut, jolloin lapsi on kuormittunut päivästä?

• Motivoituisiko lapsi pesutilanteisiin paremmin vesilelujen ja leikkimisen avulla?
• Voisiko suihkussa olla mukana kasa pikkupyyhkeitä? Ohjatkaa lasta katsomaan pesuhuoneen kattoon laitettua tarraa, jotta saatte hyvän niskan taakse taivutuksen ja veden valumaan pois kasvoilta. Lapsi voi pitää vielä pyyhettä silmillään ja puristaa sitä käsillään. Kuiva pyyhe vaihdetaan usein
• Voisiko lapsi peruuttaa suihkuun peppu edellä, pää alaspäin roikkuen? Näin lapsi voi itse säädellä, milloin vesi osuu hänen vartaloonsa ja vähitellen siirtyä kokonaan suihkun alle
• Voisiko lapsi itse käyttää käsisuihkua sopivalla voimakkuudella?
• Voisiko suihkusuuttimen säätää pehmeämmälle / kovemmalle veden paineelle? Suuttimen voi myös irrottaa kokonaan pois, jolloin vesi tulee suoraan suihkuletkusta (ei pisaroita)
• Voisiko hiukset huuhdella suihkun sijaan kannusta vettä kaataen?
• Voisiko lapsi istua ammeessa leluilla leikkien. Voisiko pesut tehdä pesusienellä tai kannusta vettä kaataen?
• Voisiko hiustenpesusta tehdä kampaamoleikin? Antakaa lapsen valita kaupasta sopivan tuoksuinen shampoo, jolla hiukset pestään
• Kuunnelkaa lapsen toiveita. Olisiko parempi silitellä shampoo hellästi hiuksiin vai toivooko lapsi napakkaa shampoon hierontaa?
• Voisiko lapsi levittää shampoon hiuksiin itse? Aikuinen huolehtii samalla, ettei shampoo valu silmille
• Auttaisivatko liikunnalliset leikit (eli kehon herättelyt), päällä puskeminen tai päänahan hieronta kestämään paremmin hiuksiin koskemisen ja veden sietämisen iholla pesutilanteessa?
• Joskus uimalasien käyttö auttaa pesutilanteissa. Myös korvatulppia voi käyttää, jos veden meneminen korviin häiritsee
• Auttaisiko suihkusuojapäähine? Hae hakusanalla Suihkusuoja hattu
• Häiritseekö pesuhuoneen valaistus tai kaikuvuus lasta?
• Auttaisiko mieluisan musiikin kuuntelu pesutilanteessa?
• Pesun jälkeen anna lapsen kuivata itse pehmeällä pyyhkeellä

Miettikää, kuinka usein lapsen hiuksia tarvitsee pestä? Lasten hiukset eivät rasvoitu helposti, joten riittävää pesuväliä on hyvä pohtia.

• Käyttäkää suurikokoista harjaa, esim. Tangle teaser harja, Wet hair brush. ANNA LAPSEN VALITA MIELLYTTÄVIN HARJA!
• Suihkuttakaa hiuksiin hoitosuihketta ennen harjaamista
• Auttaisiko päänahan hieronta, päällä puskeminen ennen harjaamista?
• Harjatkaa ensin latvojen takut pois, pidä hiuksista kiinni, jotta et kisko lapsen päänahkaa
• Harjatkaa lyhyitä hetkiä, pitäkää paljon taukoja
• Lapsi voi myös harjata itse, harjatkaa peilin edessä
• Leikkikää kampaamoleikkiä
• Leikkikää liikunnallisia leikkejä ennen harjausta (kts. liite: Lihastyötä vaativat leikit rauhoittavat ja jäsentävät lasta(ulkoinen linkki))
• Auttaisiko huomion siirtäminen musiikkiin, tarinaan, lyhyeen videoon?
• Auttaisiko purkan jauhaminen hiusten harjaamisen aikana?
• Auttaisiko painotyynyn tai vibratyynyn pitäminen hartioilla tai sylissä?
• Auttaisiko hiusten letittäminen yön ajaksi?
• Suosikaa päällystettyjä ”hiusdonitseja”, välttäkää kumisia hiuslenkkejä

Tuntoherkän lapsen suu voi olla erityisen herkkä, kakomisrefleksi voi tulla herkästi hampaiden harjaamisen yhteydessä.

• Voisiko lapsi jauhaa purkkaa, pureskella kovia ruokia (porkkana, näkkäri) tai imeä pillillä smoothieta tai jugurttia ennen hampaiden pesua?  Myös puhallus- ja imemisleikit (esim. pumpulipallo) tai jääpalan imeskely voivat auttaa
• Edellä mainituilla toiminnoilla valmistellaan lapsen suuta vastaanottamaan hammasharjan tuottamia tuntemuksia suussa
• Sietääkö lapsi sähköhammasharjalla harjaamisen paremmin kuin tavallisella hammasharjalla? Usein sähköhammasharjan värinä auttaa lasta sietämään harjan suussaan
• Onnistuisiko hampaiden harjaaminen paremmin, jos lapsi harjaa hampaat ensin itse ja aikuinen tarkistaa lopuksi?
• Auttaisiko musiikin kuunteleminen, hampaiden laskeminen tai loruttelut lasta suuntaamaan huomiotaan pois häiritsevistä tuntemuksista? Sovitaanko, että hampaiden harjaaminen kestää laulun verran? Hakusanalla ”hampaiden harjauslaulu” löytyy esimerkkejä
• Liikunnalliset leikit ennen hampaiden harjaamista valmistavat kehoa sietämään hampaiden harjaamisen tuottamisen aistimuksia
• Auttaisivatko hypistelylelut käsissä suuntaamaan huomiota toisaalle?
• Antakaa lapsen valita mieleinen hammasharja ja -tahna (maku/tuoksu)
• Auttaisiko kasvojen hieronta, ilveilyt tai kasvojumppa ennen hampaiden harjausta?
• Harjatkaa lapsen hampaat peilin edessä, jotta lapsi näkee mitä tapahtuu
• Valitkaa hyvä pesuasento, esim. lapsi aikuisen sylissä, seisten?
• Auttaisiko, jos lapsi puristaa lelua, sylipainoa tai vibratyynyä sylissään? Hakusanalla vibratyyny tai sylipaino löydätte esimerkkejä tuotteista

• Leikatkaa kynnet suihkun, kylvyn tai uimisen jälkeen, jolloin kynnet ovat pehmeät
• Auttaisiko tarinat tai musiikki siirtämään lapsen huomion toisaalle?
• Auttaisiko sormien puristelut, käsien hieronta ja käsien päällä istuminen sietämään kynsien leikkaamisesta aiheutuvia tuntemuksia?
• Auttaisiko karhean materiaalin (esim. matto) raapiminen sietämään kynsien leikkaamisesta aiheutuvia tuntemuksia?
• Innostuisiko lapsi kynsihoitoleikistä? Motivoisiko kynsien lakkaus palkintona leikkauksen jälkeen?

• Käyttäkää lapsi säännöllisesti vessassa
• Tarjotkaa mallia vessassa käymisestä
• Jos vessa tilana pelottaa lasta, voisiko potta olla aluksi olohuoneessa? Voisiko kesällä käydä puskapissalla, kun harjoitellaan vaipattomuutta?
• Käyttäkää jakkaraa jalkojen alla, jos lapsi istuu pöntöllä
• Olisiko pöntön supistajasta apua? Hakusanalla ”wc-istuimen supistaja” löydätte erilaisia vaihtoehtoja
• Tuntuuko istuin epämiellyttävältä? Voisiko lapsen iholle sipaista talkkia, jottei iho tartu istuimeen? Voisiko istuinta suojata, pehmentää jotenkin?
• Motivoisiko lasta tarrataulu palkintona?
• Motivoisivatko lasta vessaleikit (esim. palomies suihkuttaa vessanpönttöön) tai potassa väriä vaihtavaan tarraan tähtääminen? Hakusanalla ”pottatarra” löydätte erilaisia vaihtoehtoja
• Jos lapsella on kova vatsa, huomioikaa ummetuslääkitys, riittävä veden juonti ja lisätkää fyysistä liikuntaa arkeen
• Puhalteluleikit (esim. saippuakuplat, pilliin puhaltaminen) pöntöllä istuessa voivat rentouttaa lapsen lantionpohjan lihaksia, jolloin kakkaaminen helpottuu
• Lisävinkkejä vessa-asioiden harjoitteluun löytyy osoitteesta: http://www.pissarakonpomoksi.fi/(ulkoinen linkki)
• Huomioikaa vessan hajut (kts. hajuherkkyys-osio)
• Auttaisivatko vessakirjat tai lelut lasta pysymään pidempään pöntöllä /  potalla?
• Häiritsevätkö vessan äänet lasta? Pelottaako pesukoneen hurina tai vessan vetämisen ääni? Pöntön pohjalle voi laittaa paperia, jolloin äänet vaimenevat à Tarvittaessa kuulosuojaimet päähän
• Antakaa lapsen poistua vessasta ennen kuin vessa vedetään
• Huomioikaa vessan valaistus

• Tehkää ruokailuhetkestä mahdollisimman rento ja neutraali, tarjotkaa aina lapselle ”turvaruokia”, jotka varmasti maistuvat (esim. näkkäriä). ÄLKÄÄ PAKOTTAKO LASTA SYÖMÄÄN, ÄLKÄÄ SYÖTTÄKÖ VÄKISIN!
• Tarjotkaa ruokaa, kun lapsella on nälkä. Välttäkää ylimääräisiä välipaloja ja energiapitoisia juomia, ja pitäkää ruokarytmi säännöllisenä.
• Millainen ruoan koostumus on? Älkää pakottako lasta syömään sellaista ruokaa, joka tuntuu suussa epämiellyttävältä! Seuratkaa lapsen mieltymyksiä ruoan koostumuksen, hajun, asettelun ja lämpötilan suhteen
• Sallikaa lapsen laittaa kastikkeet ja perunat / pasta / riisi erilleen lautaselle
• Valmistelkaa lapsen suuta tarjoamalla kovia purtavia tai imettäviä ruokia. Voisiko lapsi pureskella purkkaa ennen ruokailua?
• Sallikaa sormiruokailu ja huomioikaa lapselle sopivat ruokailuvälineet (tuntuuko muoviset aterimet lapsen suussa paremmalta kuin metalliset, kylmät ruokailuvälineet?)
• Huomioikaa ruoan lämpötila. Toisinaan lapset suosivat jäähtyneitä ruokia, jolloin ruoka ei tuoksu niin voimakkaasti
• Fyysiset leikit ennen ruokahetkeä valmistelevat koko kehoa
• Arvioikaa, milloin on hyvä hetki tarjota lapselle uusia ruoka-aineita. Antakaa lapsen itse valita uudet maistettavat ruokalajit
• Ottakaa lapsi mukaan kauppareissuille ja keittiöön
• Voisiko lapsi osallistua ruoan valmistukseen - kosketella ja haistella ruoka-aineita ennen syömistä?
• Hyväksykää ruoan koskettaminen sormilla.      Voisiko lapsi tutustua ruokaan haistellen, pusutellen ja lopulta maistaen?
• Olkaa kärsivällisiä, antakaa lapselle aikaa tutustua uuteen ruokaan
• Maistuuko uudet ruoka-aineet paremmalta retkellä?
• Lapset usein suosivat selkeärakenteisia ruokia (lihapullat, kalapuikot, nakit, peruna, ranskalaiset, nugetit, porkkanat). Saisiko lapsi dipata ruoka-aineita mieleiseen kastikkeeseen, esim. ketsuppiin?
• Tutustukaa Syömään! -oppaaseen, katso Liite 1(ulkoinen linkki)

• Sopikaa toistuvista, tutuista iltarutiineista. On tärkeää aloittaa iltatoimet tarpeeksi ajoissa, jotta lapsi ei ole liian väsynyt niiden aikana.
• Kiinnittäkää huomiota siihen, että nukkumishuoneessa on riittävän hämärää. Tuulettakaa huone ennen nukkumaanmenoa
• Valitkaa lapselle mieleiset lakanat ja yöpuku (suosiiko lapsi pehmeää vai napakkaa yöpukua, pehmeitä vai karheampia lakanoita?)
• Sallikaa lapsen nukkua ilman yöpukua, jos hän sitä toivoo
• Helpottaisiko hieronta, satuhieronta tai isot halaukset nukkumaan rauhoittumista? Hakusanalla ”satuhieronta” löydätte esimerkkejä menetelmästä
• Auttaisiko raskaampi peitto tai pehmolelujen alle hakeutuminen?
• Joillekin lapsille avuksi voi olla makuupussi tai peittoon kääriytyminen
• Joitakin lapsia voi rauhoittaa taustamusiikki
• Kokeilkaa kuvatukea iltarutiineja tukemaan, katso Liite 2(ulkoinen linkki).

• On hyvä tiedostaa, että reagoimme hajuihin eri tavoilla. Lapsi voi olla yliherkkä hajuille tai vältellä niitä
• Keskustelkaa hajuista ja tuoksuista lapsen kanssa; mistä ne tulevat ja miltä hajun aiheuttaja näyttää (kuvista tai paikan päällä). Jutelkaa lapsen kanssa siitä, että hän saattaa kokea hajut hieman voimakkaammin kuin muut, mutta yhdessä pyritään löytämään keinoja arkitoimien sujumiseksi
• Ennakoikaa tulevia tilanteita. Lapselle voi esimerkiksi kertoa, että ’tänään on kalaa ruokana ja se tuoksuu voimakkaalta’ tai ’huomenna sinulla on hammashoitajakäynti ja siellä tuoksuu erilaiselta’
• Voisiko lapsi siirtyä toiseen tilaan syömään, jos ruokailu vaikeutuu hajujen vuoksi?
• Jos lapsen on haastavaa käydä yhteisessä vessassa päiväkodissa / koulussa, olisiko lapsen perusteltua saada käydä esim. aikuisten WC-tilassa?
• Voisiko wc-tiloissa käyttää hajusteetonta hajun poistajaa (ns. hajunsyöjää)? Kotioloissa voi kokeilla myös tulitikun raapaisemista ennen vessakäyntiä
• Sipaiskaa lapselle mieleistä tuoksua käteen, nenän alle tai vaikkapa huiviin
• Nenästä kiinni pitäminen tai huivin kasvoille laittaminen on ajoittain sallittavaa
• Huomioikaa pyykinpesuaineen ja huuhteluaineen hajusteettomuus

• Auttaisiko ulkoilussa lippalakki ja / tai aurinkolasien käyttäminen?
• Kiinnittäkää sisätiloissa huomiota siihen, että valaistus olisi mahdollisimman pehmeä. Esimerkiksi loisteputkivalaisimien kirkas valo voi tuntua lapsesta epämukavalta.
• Käyttäkää erityisesti kesällä pimennysverhoja
• Kokeilkaa auton ikkunoihin häikäisysuojia

• Kokeilkaa lapselle kuulosuojaimia tai korvatulppia
• Kiinnittäkää huomiota ympäristön rauhoittamiseen. Tarkistakaa, onko TV tai radio turhaan päällä taustamelua tuottamassa?
• Tarjotkaa lapselle mahdollisuutta hakeutua rauhallisempaan paikkaan, jos ympäristön äänet häiritsevät häntä
• Kiinnittäkää huomiota oman puheäänenne voimakkuuteen
• Käyttäkää harkintaa lapsen viemisessä meluisiin ympäristöihin
• Auttaisiko rauhallisen musiikin kuuntelu kuulokkeiden kautta esim. kauppareissuilla?

Lapsi vie esineitä suuhunsa, koskettelee kaikkea ja ehtii kaikkialle silmän räpäyksessä…

Aistimushakuinen lapsi hakee voimakkaita aistimuksia.  Hän voi olla jatkuvassa liikkeessä, törmäilee, hyppii, tai hän saattaa esim. viedä esineitä tai asioita suuhunsa. Aistimushakuisen lapsen on vaikea säädellä toimintaansa ja hän menee herkästi ylikierroksille.

• Liikehakuinen lapsi hyötyy liikunnasta, fyysisen ja rauhallisen tekemisen vuorottelusta. Voimakas lihastyö ja liikunta jäsentävät ja rauhoittavat aistimushakuista lasta. Katso Liite 3(ulkoinen linkki).
• Napakka kosketus, iso halaus tai hieronta voivat auttaa lasta rauhoittumaan
• Olisiko pureskelutuotteista, vibratyynystä, terapiavahasta tai sylipainosta apua? Hakusanalla ”pureskelutuotteet, vibratyyny, terapiavaha tai sylipaino” löydätte esimerkkejä tuotteista