Kipu, osa elämääni -ryhmä

Pitkäaikaisesta kroonisesta kivusta kärsii noin 5-7 % väestöstä, eli noin joka viides työikäinen. Kroonistunut kipu vaikuttaa suuresti yksilön kykyyn pärjätä arjessaan - kipu aiheuttaa masennusta, ahdistusta sekä monenlaisia arkielämän ongelmia. Kipu, osa elämääni -ryhmätoiminta on arjen tarpeesta syntynyttä toimintaa, jota kehitetään tällä hetkellä osana Paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden (PPT) projektia Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelussa.  

Kipuryhmätoiminta on alkanut Espoossa vuonna 2019 ja ryhmään on valikoitunut perusterveydenhuollon moniongelmaisia asiakkaita, joilla kipu on kroonistunut. ”Ryhmätoiminnan tarkoituksena ei ole lähteä enää selvittämään, mistä kipu johtuu, vaan tavoitteena on löytää selviytymiskeinoja ihmisille pärjätä kipunsa kanssa, sekä auttaa heitä ymmärtämään kroonisen ja akuutin kivun eroavaisuudet, ja mikä tekijät voivat olla kroonisen kivun taustalla. Siellä on aika montakin asiaa, joihin voi myös itsekin vaikuttaa”, kertoo ryhmätoimintaa kehittänyt vastaava fysioterapeutti Sarita Aho.  

Ryhmätoiminnan tarkoituksena on lisätä tietoa ja ymmärrystä krooniseen kipuun liittyvissä tekijöissä, vahvistaa asiakkaan omia selviytymisen keinoja ja etsiä yksilöllisiä mahdollisuuksia lääkkeettömään kivunhallintaan. Ryhmässä käsitellään erilaisia kipuun vaikuttavia tekijöitä ja tavoitteena on vähentää kipuun liittyviä pelkoja - lisäksi ryhmässä on mahdollisuus vertaistukeen. 

Kipuryhmätoiminta on yksi kivunhoidon poluista, joka soveltuu asiakkaalle, jolla kipu on kestänyt yli kolme kuukautta ja joka on halukas käsittelemään kipuun liittyviä asioita ryhmässä sekä on valmis sitoutumaan ryhmän toimintaan. Fysio- ja/tai toimintaterapiakokeilut olisi hyvä olla tehtynä ennen ryhmään osallistumista.  

Ryhmätoimintaan asiakkaita voivat ohjata esimerkiksi lääkäri, psykologi, fysioterapeutti, sairaanhoitaja tai toimintaterapeutti. Ennen ryhmän alkua jokainen asiakas tapaa psykologin. Tapaamisessa keskustellaan ja pohditaan yhdessä asiakkaan kanssa ryhmään soveltuvuudesta ja sen oikea-aikaisuudesta. 

Kipuryhmäläiset työstävät omaa henkilökohtaista kivunhallintasuunnitelmaansa koko ryhmän ajan sekä määrittävät itse omat muutostavoitteensa. Tavoitteena on löytää asiat, jotka ovat kipupotilaalle tärkeitä ja joita he haluavat pystyä tekemään elämässään kroonisesta kivusta huolimatta.  

Ryhmässä käydään läpi kipuun liittyviä tunteita, uskomuksia ja käsityksiä, sekä kipumekanismeja, uni- ja rentoutustekniikoita sekä yleisesti liikkumiseen ja omaan toimintaan vaikuttavia asioita. Ryhmätoiminnan etuja yksilöhoitoon verrattuna on kipukokemuksen ymmärtäminen ja yksinäisyyden kokemuksen väheneminen sekä ryhmän voimaannuttava ja kannatteleva vaikutus. 

Kroonisesta kivusta kärsivän terveyshistoria saattaa olla hyvinkin erilainen, kuin toisella - monet sairaudet aiheuttavat kipuja kuten tuki- ja liikuntaelinvaivat, neurologiset sairaudet tai esimerkiksi leikkauksen jälkeinen hermovaurio. ”Asiakkaat kokevat olevansa ehkä yksin - ryhmätoiminnan kautta saavat ymmärrystä sille, että on muitakin kivusta kärsiviä sekä ammattilaisia ympärillä, ketkä pystyvät auttamaan ja tukemaan” ynnää Aho. 

Kipuryhmätoiminnan vaikuttavuutta pyritään arvioimaan eri menetelmillä. Yksi näkökulma on terveydenhuollon resurssit - krooniset kipupotilaat käyttävät paljon terveyskeskuspalveluita. Kipuryhmätoiminta vapauttaa terveyskeskustyöstä resursseja, sillä ryhmämuotoinen kuntoutus on suhteellisen tehokasta - Espoon ensimmäisillä ryhmäläisillä terveyskeskuskäynnit vähenivät selkeästi ryhmätoiminnan myötä. 

Koska tiedetään, että krooninen kipu heikentää huomattavasti elämänlaatua, niin ryhmän tuloksellisuutta on seurattu elämänlaatumittarilla (WHOQOL), jonka avulla tarkastellaan asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja ympäristön ulottuvuuksia. Kuusi kuukautta ryhmän päättymisen jälkeen tulokset ovat parantuneet fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuksien osalta. ”Kipuryhmätoiminta on erittäin vaikuttava malli, joten haluaisimmekin nyt, että pystyisimme laajemmin auttamaan pitkäaikaisesta kivusta kärsiviä asiakkaita Länsi-Uudellamaalla”, kertoo PPT-projektin projektipäällikkö Satu Meriläinen-Porras.  

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kunnilla on kiinnostusta lähteä kehittämään kipuryhmätoimintaa edelleen, esimerkiksi Kirkkonummi ja Lohja ovat ilmaisseet kiinnostuksensa asiaan. Jatkossa hyvinvointialueen muodostuttua konseptia voitaisiin skaalata useampienkin kuntien käyttöön. ”On tärkeää, että kroonisille kipuasiakkaille on toimintaa ja ehkä voisimme kehittää toimintaa vielä enemmän moniammatilliseen suuntaan LU-hyvinvointialueella”, toivoo Aho. 

Myös etäyhteyksien ja -taitojen parannuttua tiedonjakaminen ja yhteistyön kehittäminen on muuttanut muotoaan sekä mahdollistaa paremmin ryhmien monikuntaisuuden tulevaisuudessa.  

Lue lisää kivun hoidosta ja hallinnasta: Terveyskylä kivunhallintatalo https://www.terveyskyla.fi/kivunhallintatalo(ulkoinen linkki)