Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella kehitetään sosiaalista raportointia palveluiden parantamiseksi

1.6.2022 10.34Päivitetty: 7.6.2022 7.45

Sosiaalinen raportointi osallistaa sosiaalihuollon ammattilaiset hyvinvointialueen yhteiseen palveluiden kehittämiseen

Sosiaalista raportointia ja siihen liittyvää työvälinettä kehitetään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelussa yhteistyössä Espoon kaupungin sekä Länsi- ja Keski-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskuksen Sosiaalitaidon kanssa. Sosiaalinen raportointi on yksi tapa tehdä rakenteellista sosiaalityötä, joka on lakisääteisesti kuntia ja jatkossa myös hyvinvointialuetta velvoittavaa. Espoon kaupungin aikuisten sosiaalipalvelujen asiantuntija Kaisa Palomäen mukaan sosiaalihuoltolain mukaan rakenteellisella sosiaalityöllä on kolme keskeistä tehtävää:

  • Tiedon tuottaminen asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä tarpeisiin vastaavien sosiaalipalvelujen ja muun sosiaalihuollon vaikutuksista.
  • Esittää tavoitteellisia toimia ja toimenpide-ehdotuksia sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä kunnan asukkaiden asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi.
  • Tuoda sosiaalihuollon asiantuntemus osaksi kunnan muiden toimialojen suunnittelua sekä tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa sosiaalityön ja muun palvelu- ja tukivalikoiman kehittämiseksi. 

Sosiaalisen raportoinnin työväline - tärkeitä huomioita arjesta

Sosiaalisen raportoinnin työvälineen avulla sosiaalityön ammattilaiset voivat ilmoittaa tekemiään havaintoja ja ilmiöitä asiakastyössään. Raportoinnin avulla saadaan kerättyä systemaattisesti tietoa, joka tuo esiin muun muassa palveluiden välisiä aukkoja viranomaispalveluissa. Asiakasrajapinnassa työtänsä tekevät usein havaitsevat työssään näitä aukkoja sekä puutteita ja tämä tärkeä tieto saadaan kerättyä systemaattisesti sosiaalisen raportoinnin avulla. ”Siirryttyä koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kattavaan raportointijärjestelmään, saadaan myös tärkeää tietoa alueiden yhteneväisyyksistä ja eroavaisuuksista”, nostaa Palomäki esiin. Lisäksi työvälineen avulla voidaan tuoda hyviä käytänteitä laajemmin esiin.

Espoossa sosiaalisen raportoinnin lomake on otettu käyttöön syksyllä 2021 ja lomakkeita on jo kohtuullisesti saapunutkin perhe- ja sosiaalipalveluihin. Monialaisen yhteistyön kehittäminen ja työn resursointi ovat muun muassa nousseet raporteista esiin. Asioita pystytään huomioimaan palvelujen kehittämisessä ja ottamaan esiin rakenteellisen sosiaalityön verkostossa.

Paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden projektin projektipäällikkö Satu Meriläinen-Porras näkee asian tulevaisuuden kannalta tärkeänä, mitä raportoinnin avulla nostettujen asioiden edistämiseksi voidaan tehdä sekä viedä tietoa kuntalaisille ja hyödyntää raportoinnin tuloksia yhteistyön kehittämisessä. ”Tuloksia voi käyttää myös päätöksenteon valmistelun tukena ja toimenpide-ehdotusten perusteena - työvälineen avulla voi aidosti vaikuttaa oman työnsä kehittymiseen”, toteaa Meriläinen-Porras.

Meriläinen-Porras ottaa esille myös lomakkeen helppokäyttöisyyden ja ketteryyden joihinkin aikaisempiin työvälineisiin verrattuna. Tulevaisuutta ajatellen tarkoituksena on tiivistää muun muassa terveydenhuollon kanssa tehtävää yhteistyötä, myös osana kokonaisvaltaista laadunhallintaa.

Sosiaalisen raportoinnin työväline on otettavissa käyttöön heti

Espoo on aloittanut viime syksynä käyttämään omaa lomaketta - nyt sosiaalisen raportoinnin työväline on tarjolla myös muille kunnille. Länsi- ja Keski-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalitaito tukee kuntia rakenteellisen sosiaalityön kehittämisessä. ”Sosiaalitaito on toteuttanut Länsi- ja Keski-Uudenmaan tulevien hyvinvointialueiden kanssa yhteistyössä sosiaalisen raportoinnin lomakejärjestelmän, joka on kuntien käyttöön otettavissa - juuri nyt”, kertoo Sosiaalitaidon kehittämiskoordinaattori Anu Virtanen.

Vaikkakin työkalua pilotoidaan ammattilaisten keskuudessa ja on tärkeä ammattilaisten työn kehittämisen kannalta, mahdollisesti tulevaisuudessa työkalua voitaisiin kehittää järjestöjen ja asukkaidenkin käyttöön - ”Tämä keskustelu toki tullaan käymään vasta tulevalla LU-hyvinvointialueella”, toteaa sosiaalihuollon tiedonhallinnan erityissuunnittelija Johanna Kuisma.

Lisätietoja: 

Satu Meriläinen-Porras, Paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat (PPT) –projektin projektipäällikkö, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelu, satu.merilainen-porras@luvn..fi  

Kaisa Palomäki, aikuisten sosiaalipalvelujen asiantuntija, Espoon kaupunki, kaisa.m.palomaki@espoo.fi  

Johanna Kuisma, sosiaalihuollon tiedonhallinnan erityissuunnittelija, projektipäällikkö, Espoon kaupunki, johanna2.kuisma@espoo.fi  

Anu Virtanen, kehittämiskoordinaattori, Länsi- ja Keski-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalitaito, anu.virtanen@sosiaalitaito.fi