Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteet: Palvelujen yhdenvertaisen saavutettavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen (osa 1/5)

Julkaistu: 15.8.2022 6.58
Piirros, jossa lääkäri, vauva, äiti, isä ja lapsi.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelussa tehdään vaativaa suunnittelu- ja kehittämistyötä kohti vuodenvaihdetta. Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma on yksi tärkeä työväline valmisteluvaiheissa. Julkaisemme ohjelman tavoitteista juttusarjan, jossa tehdään tilannekatsaus valmisteluvaiheeseen sekä hyvinvointialueen asukkaiden näkemyksiin liittyen tavoitteisiin.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa kehitetään sekä perustason sosiaalipalveluja että terveyspalveluja. Palvelujen saatavuutta parannetaan ja palvelut yhteensovitetaan ihmisen tarpeita vastaavaksi. Ohjelma tähtää sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatapojen uudistamiseen ja ihmislähtöisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä vahvistetaan, jotta asiakkaan tilanne voidaan arvioida kokonaisuutena ja hän saa tarvittavan avun tai tuen yhdellä yhteydenotolla. Ohjelmalla on viisi tavoitetta:

  • Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
  • Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
  • Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
  • Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
  • Kustannusten nousun hillitseminen

(Lähde: https://soteuudistus.fi/tulevaisuuden-sosiaali-ja-terveyskeskus-ohjelma1(ulkoinen linkki))

Palvelujen yhdenvertainen saavutettavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus asukkaiden näkökulmasta

Kysyimme Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen asukkailta, mitä tavoitteet heille tarkoittavat ja minkälaisia odotuksia sekä huolia asiaan liittyy. Hyvinvointialueen valmistelu näyttäytyy asukkaiden suuntaan pitkällisenä prosessina, jonka uutisointia tulee monella seurattua vasta kun asia liittyy jollakin tavalla omaan tai lähipiirin elämään.

Puhuttaessa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteesta liittyen palvelujen yhdenvertaisen saavutettavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantamiseen, asukkaiden ajatusmaailma ja odotukset ovat luonnollisestikin arjen- ja käytännönläheisiä.

Kirkkonummelaisen Petra Vairimaan mukaan saavutettavuudessa korostuvat sekä palveluiden sijainti että aukioloajat - minne mennään, ja miten ja milloin voi olla yhteydessä terveydenhuoltoon. Tällä hetkellä Kirkkonummella aikaa varatessa voi jättää vain soittopyynnön, jolloin voi olla hankalaa vastata terveyskeskuksen takaisin soittoon.

Toki resurssipula on kansallinen ongelma, joka heijastelee tällä hetkellä kaikkialle toimintaan. ”Itselläkin on tiukat aikataulut ja jos ei aina pysty heti vastaamaan takaisinsoittoon, se voi mennä sellaiseksi edes-takaisin soitteluksi, joka turhauttaa”, kertoo Vairimaa.

Oikea-aikaiseen palveluun Vairimaa liittää mm. ennaltaehkäisevän työn - ”Löydetään helposti ja matalalla kynnyksellä se oikea kanava josta saa neuvontaa ja ohjataan tarvittaessa jo varhaisessa vaiheessa eteenpäin tilanteen vaatiman ammattilaisen luokse”, hän kuvailee ajatuksiaan.

Jatkuvuuden kannalta hän näkee haasteita pitkäaikaissairauksien kannalta siinä, että ei aina tiedä kehen olla yhteyksissä - voi joutua soittelukierteeseen terveyskeskusten ja sairaaloiden välillä, etenkin jos ei tunne systeemiä entuudestaan ja hoitaa asioita esimerkiksi ikääntyvien lähimmäistensä puolesta. Lähipalvelut ovat myös tärkeässä roolissa jos joutuu asioimaan usein vaikkapa laboratoriossa.

Kokonaisuutta ajatellessa Vairimaan mielestä ”muutos on uuden alku”, eli hän näkee hyvinvointialueelle siirtymisen hyvänä mahdollisuutena tehdä asioita asiakaslähtöisemmin ja tehokkaammin sekä muuttaa toimintamalleja alan ammattilaisten toimesta.

Kauniaisissa asuvalle Sari Virralle saavutettavuuden kannalta on niinikään hoitoon pääsy tärkeää - tosin hänen kokemuksensa mukaan ero yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välillä voi olla joissain tapauksissa ja paikkakunnilla aika suuri. ”Olen hiukan huolissani ja toivon, että tämä sote-uudistus voisi tuoda ratkaisuja, ettei riippuisi niin paljon siitä, onko työterveyshuoltoa tai vakuutusta, tai onko sinulla tarpeeksi kova ääni ja kyky perustella asioita” pohtii Virta.

Virta nostaa esiin oikea-aikaisuuden kannalta tärkeänä asiana ennakoinnin osana hoidontarpeen arviointia. Hänen mukaansa pitäisi luottaa ammattilaisiin ja että heille pitäisi varmistaa riittävät resurssit ja osaaminen sekä toistensa tuki.

Hoidon jatkuvuuden kannalta Virta nostaa esiin järjestelmätason yhteydet - ”Totta kai joskus hoitava henkilö vaihtuu, mutta sitten ne potilastiedot pitäisi olla käytettävissä - tuntuu hassulta, kun meillä on kuitenkin Omakanta ja Apotti ja muita järjestelmiä, niin tieto ei välttämättä kuitenkaan siirry yksityiseltä puolelta julkiselle ja päinvastoin - vaikka olisi antanut luvatkin!”

Hyvinvointialueelle siirtymän Virta näkee mahdollisuutena saada korkeatasoista palvelua alueen toimipisteissä, sekä mahdollinen henkilöstön liikkuvuus alueen sisällä tuo joustavuutta resurssien käyttämisessä.

Karjalohjalta kotoisin oleva Terhi Haatajalle hoidon saavutettavuus on tärkeää ihan konkreettisena asiana - toki maaseudun asukkaana hän on perheineen tottunut pieniin välimatkoihin saadakseen palveluja, mutta toivoisi, että välimatkat eivät tästä enää pitenisi - tunnin matka neuvolaan tai lääkärin palveluihin on liian pitkä. ”Etäpalveluilla on ehdottomasti paikkansa, mutta eivät kaikkeen käy” kuvaa Haataja ajatuksiaan liittyen digitaalisiin palveluihin.

Palvelujen oikea-aikaisuuden Haataja näkee liittyvän paljolti hoidon saatavuuteen -”Että saa hoitoa heti, kun sitä tarvitsee”. Hänen näkemyksensä mukaan ennaltaehkäisevät ei-lakiin-sidotut palvelut esimerkiksi sosiaalialalla ovat valitettavan alikäytettynä suhteessa siihen, miten paljon ne hyödyttäisivät ihmisiä.

Hoidon jatkuvuuden kannalta Haataja kokee, että potilastietojärjestelmien ratkaisut ovat hieman jälkijunassa suhteessa kaikkeen ympärillä olevaan kehitykseen. Jos järjestelmistä puuttuu tietoja tai kaikki tiedot eivät ole näkyvissä, voi syntyä vakaviakin tilanteita. ”Jos puuttuu sieltä jotain, joka muuttaa tilannekuvaa täysin, voi se aiheuttaa ihan vääriä hoitotoimenpiteitä”.

Hyvinvointialueen valmistelukokonaisuutta ajatellessa Haataja näkee yhdenvertaisuuden näkökulmasta hieman huolettavana toiminnan painottumisen alueen suurimpaan kaupunkiin, Espooseen - niin poliittisella, kuin operatiivisella tasolla. Yhdenvertaisuutta pohtiessa pitäisi hänen mukaansa säilyttää laaja-katseisuus päätöksenteossa, sekä asioita tulisi tarkastella kokonaisuuksina eikä tasapäistettyinä kannattavuuslaskelmina.

Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen hyvinvointialueelle siirtyessä - palvelualuejohtaja Markus Paananen

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman yhtenä tavoitteena on parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta. Uudistuksessa pyritään varmistamaan, että perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat jokaisen saavutettavissa mahdollisimman oikea-aikaisesti. Vaikkakin palvelutuotannon järjestämisvastuu on kunnissa vuodenvaihteeseen saakka, hyvinvointialueen valmisteluvaiheessa päästään jo jakamaan hyviä käytänteitä sekä kehittämään toimivia toimintamalleja.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualuejohtaja Markus Paananen pohtii työssään palveluiden saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta. Hyvinvointialueella on kehitteillä useita projekteja, joilla pyritään parantamaan asiakaskokemusta sekä palvelun laatua. ”Tulevina vuosina tulemme arvioimaan mitä toimintamalleja tulemme hyvinvointialueella priorisoimaan”, kertoo Paananen.

Palvelujen saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus liittyvät kaikki oikeastaan toisiinsa, keskittyminen vain yhteen asiaan vie huomiota toisesta. Palveluiden oikea-aikaisuus liittyy saatavuuteen - saatavuus taas jatkuvuuteen. Saatavuus usein nostetaan ensimmäisenä esiin, mutta esimerkiksi erilaiset potilaiden tarpeet painottavat hoidon oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden tarvetta. Kiireellisyys hoidontarpeenarvioinnissa on merkityksellistä - joissain tapauksissa potilaan oikea-aikainen hoito menee kiireettömän hoidon saatavuuden edelle.

Tiimiterveysasemilla ratkaistaan potilaiden ongelmia tiimityönä

Länsi-Uudellamaalla on useita tiimimallikokeiluita, jotka ovat parantaneet hoidon saatavuutta. Marraskuussa aloitti ensimmäinen tiimiterveysasema Espoossa ja mallin avulla saatiin lyhennettyä lääkärin vastaanoton odotusaikoja tuntuvasti. Tämä luonnollisesti paransi tilannetta myös asiakaspalautteiden kannalta: ”Luultiin, että palautelaatikko on lakannut toimimasta - mutta sinne vain ei tullut enää palautetta samaan malliin, kuin ennen”, kuvaa Paananen parantunutta tilannetta.

Tiimimallilla toimiva terveysasema on kokonaisvaltainen toiminnanohjauksen konsepti, jossa asiakkaan hoidosta vastaa moniammatillinen tiimi. Tiimiin kuuluu tyypillisesti 8-12 ammattilaista - ja mikä merkittävää, asiakkaan tarve pyritään ratkaisemaan jo heti ensimmäisessä kontaktissa. Tarvittaessa hoito jatkuu ammattilaisen kanssa puhelimitse tai vastaanotolla.

Keskeinen tavoite on hoidon saatavuuden parantaminen, sekä hoidon jatkuvuuden ylläpitäminen mielellään tutun ammattilaisen kanssa. Monia asioita pystytään nykyisin hoitamaan myös joustavasti etäpalveluita hyödyntäen, läsnäolovastaanottoa tarvitsevat ohjataan terveysasemalle.

Toimintaa seurataan kiinteästi, jotta pystytään puuttumaan aktiivisesti poikkeamiin ja hoidon järjestämisen ongelmiin. Toiminnan ketteryyttä lisää se, että tiimit voivat kehittää toimintaa itsenäisesti mahdollisimman paljon sekä voivat luoda parhaiten toimivat ratkaisut.

Espoon lisäksi toimintamalli on käytössä Kauniaisissa, sekä Raaseporissa ollaan myös ottamassa tiimimallia käyttöön. Myös jotkut yksityisille palveluntuottajille ulkoistetut terveysasemat Länsi-Uudellamaalla käyttävät samantyyppistä toimintatapaa. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle siirtyessä toimintamallia tullaan mahdollisesti laajentamaan koko alueelle.

Hoidon jatkuvuus tärkeä osa terveydenhuollon ketjua

Tärkein perusterveydenhuollon laadun elementti on Paanasen mukaan kuitenkin hoidon jatkuvuus. Hoidon jatkuvuudella tarkoitetaan käytännössä hoitosuhteen keston määrittelyä. ”Huono hoidon jatkuvuus tarkoittaa sitä, että joka kerta on eri ammattilainen vastassa - hyvä tarkoittaa, että potilas voi asioida saman ammattilaisen kanssa ja hoitosuhde on vakiintunut”, kuvaa Paananen.

On tärkeää tietää, minkälaisesta ympäristöstä ihminen tulee vastaanotolle, minkälainen elämäntilanne ja mitä tapahtumia mahdollisesti liittyy sairauteen - koko kokonaisuus pitää peilata uusien oireiden yhteydessä. Jos taustan selvittäminen tapahtuu joka kerta uudestaan, on se suhteellisen tehotonta toimintaa - ”On tavallaan tärkeämpää tietää minkälaisella potilaalla on sairaus, kuin minkälainen sairaus potilaalla on”, kuvaa Paananen asiaa.

Hoidon jatkuvuuteen kuuluu järjestämisen lisäksi tiedonkulkuun liittyvä näkökulma. Tiedonkulun puutteet voivat aiheuttaa haasteita hoidon järjestämisessä, jos esimerkiksi potilastietojärjestelmä ei ole ajan tasalla potilaan tullessa päivystyksen asiakkaaksi.

Henkilöstö on muutoksen ydin

Hyvinvointialueen valmistelussa on haasteensa kuten myös mahdollisuuksia. Suuri haaste on aikataulu - vuodenvaihde lähestyy vauhdilla ja valmisteluun tarvittaisiin vähitellen kasvava määrä henkilöstöä, jota on vaikea irrottaa alueen kuntien ammattilaisjoukoista. Projektiorganisaation johtaminen on myös paikoin haasteellista, hyvinvointialueen hallinnollinen organisaatio on vasta kehitteillä.

Siirtymä tarjoaa ison mahdollisuuden toimintatapojen kehittämisessä - prosessin aikana tullaan tarkastelemaan ja arvioimaan toimintatapoja sekä kehittämään niitä parempaan suuntaan. Myös konsernipalvelut, jotka tulevat palvelemaan tulevaisuudessa vain sosiaali- ja terveyspalveluja sekä pelastuslaitosta, voi heijastella tehostuneena toimintana asukkaalle saakka.

Digipalveluiden kehittäminen tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia, mutta terveydenhuollossa lähivastaanotto tulee aina säilyttämään merkityksensä - hoitotyötä on joissain tapauksissa mahdotonta suorittaa etäpalveluna.

Asiantunteva henkilöstö on hyvin tärkeä tekijä ja osaajien saamisessa onkin valtakunnallinen kilpailu. ”Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen täytyy pystyä tarjoamaan hyviä työolosuhteita sekä joustavia ja monipuolisia mahdollisuuksia ammattilaisille. Tutkimustyön ja oman työn kehittämisen mahdollistaminen on tärkeää.” muotoilee Paananen hyvinvointialueen vetovoimatekijöistä työnantajana.

Palvelujen keskittäminen on aihe, joka puhuttaa monesta näkökulmasta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Paanasen mielestä ei ole perusteltua, että säännönmukaisesti pienempiä yksiköitä suljettaisiin ja toimintaa keskitettäisiin hyvinvointialueelle siirtyessä. Hänen mukaansa tätä pohtiessa tulisi miettiä erilaisia näkökulmia:

  • mikä palvelu on kohtuullista saada läheltä - palvelun tuottamisen tapoja on erilaisia kuten lähivastaanotto sekä liikkuvat ja sähköiset palvelut
  • tuotannollisen tehokkuuden näkökulma, onko mahdollista tuottaa palvelut kustannustehokkaammin
  • kasautumishyödyt, eli minkälainen synergiaetu syntyy, kun eri palveluja kootaan samaan paikkaan - johtaako tämä jopa resurssien tehokkaampaan käyttöön.

”Tärkeää on, että palvelut säilyvät siirtymäaikana vähintään samanlaatuisina kuin nyt - varsinainen kehittäminen etenee vauhdikkaammin tulevien vuosien aikana.”

 

Lisätietoja:
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualuejohtaja Markus Paananen, markus.paananen@luvn.fi