Etäpalvelut laajentavat palveluvalikoimaa
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella valmistellaan kotona asumista tukevia teknologiaratkaisuja, joilla voidaan tulevaisuudessa palvella Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen asukkaita entistä monipuolisemmin.
Digitaalisten palvelujen luomat mahdollisuudet tulivat konkreettisesti ilmi koronapandemian myötä. Monet palvelut siirtyivät digitaaliseen maailmaan ja monet niistä havaittiin niin toimiviksi, että niitä kannattaa jatkaa.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen eri kunnissa digitaalisia ratkaisuja on hyödynnetty muun muassa etäpäivätoiminnassa, etäkuntoutuksessa ja etäkotihoidossa. Tarkoitus on, että palvelut laajenevat koko hyvinvointialueelle.
Yhteistyö ja tuki auttavat alkuun
Etäpalvelut ovat paikasta riippumattomia eivätkä pitkätkään välimatkat ole esteenä. Tarvitaan vain tablettitietokone tai muu soveltuva laite sekä toimiva verkkoyhteys.
Etäpalveluissa asiakkaalle annetaan lainaksi tablettilaite. Esimerkiksi Espoon kotikuntoutuksessa etäkuntoutuspalvelun asiakas saa tablettitietokoneen ja sen jalustan kotikuntoutuksesta lainaksi. Terveydenhuollon ammattilainen käy asentamassa laitteen asiakkaan kotiin. Hän varmistaa, että etäisyys, kuuluvuus ja näkyvyys toimivat ja tekee testisoiton. Yhteyden muodostamiseksi on olemassa kaksi tapaa: Asiakas voi itse avata videoyhteyden painamalla yhtä nappia tai terapeutti voi avata yhteyden asiakkaan puolesta etäkuntoutukselle varattuna kellonaikana.
Palveluntarjoaja VideoVisit on myös tukena etäpalveluja toteuttavalle henkilöstölle. Henkilöstölle on järjestetty myös koulutuksia.
”Teemme jatkossakin säännöllistä yhteistyötä. Haluamme taklata kaikki tekniset esteet, jotta palvelujen kehittäminen ei tyssää niihin”, sanoo ikääntyneiden kotona asumista tukevan kuntoutuksen projektipäällikkö Viia-Stina Vuorenmaa.
”Teknologiset haasteet ovat monesti osa aloitusprosessia, mutta kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin. Niin esihenkilö kuin etäyhteyksiä jo käyttäneet kollegat tukevat tekniikan haltuunotossa”, ikääntyneiden kotona asumista tukevan kuntoutuksen projektipäällikkö Sini Foxell lupaa.
Henkilöstölle on järjestetty mahdollisuuksia tutustua etäpalveluja jo tuottavien yksiköiden toimintaan ja palvelun toteuttamiseen.
”On tärkeää päästä näkemään, mitä etäpalvelu ihan konkreettisesti on ja miten sitä toteutetaan käytännössä. Henkilöstöllä on kokemusta ja hyvien käytänteiden jakaminen hyödyttää kaikkia”, toteaa ikääntyneiden kotona asumisen tuen kotihoidon projektipäällikkö Yvonne Fiskars.
Etäpäivätoiminta-pilotti Vihdin ja Karkkilan alueelle
Tällä hetkellä etäpäivätoiminnan palvelua on toteutettu Raaseporissa, jossa ryhmämuotoista etäpäivätoimintaa tarjotaan neljänä päivänä viikossa. Vuoden 2023 alusta etäpäivätoiminnan pilotti aloittaa Vihdin ja Karkkilan alueella.
Palvelua toteuttaa pilotin aikana etäkotihoidon henkilökunta ja tukena heillä on terapia-ammattilaisia.
”Hyötynä on, että näin saamme moniammatillisen näkökulman palveluun ja ryhmämuotoiseen harjoitteluun”, kiteyttää Viia-Stina Vuorenmaa.
Karkkilan ja Vihdin alueen etäpäivätoiminnan pilotissa aloittavat työtekijät pääsevät tutustumaan Raaseporissa etäpäivätoiminnan käytännön tekemiseen. Lisäksi Raaseporista on nimetty tukihenkilö, joka auttaa pilotin henkilöstöä eteen tulevissa asioissa. Substanssitukea ammattilaiselta toiselle on siis saatavilla.
Pilotilla halutaan tuoda kuntouttava päivätoiminta etäpäivätoiminnan palvelun muodossa Karkkilan ja Vihdin alueen asiakkaille. Pilotissa kohderyhmänä ovat etäkotihoidon asiakkaat, sillä heillä on etäpalveluun tarvittava tablettilaite valmiina kotonaan.
Etäkuntoutus kotikuntoutuksen tuottamisen tapana
Etäkuntoutusta on tähän saakka ollut tarjolla vain Espoossa. Vuoden 2023 helmi-maaliskuussa palvelu laajenee alkavaksi Kirkkonummella ja Espoossa etäkuntoutusta toteuttava henkilöstö tukee ja sparraa aloituksessa.
Etäkuntoutus on kotikuntoutuksen asiakkaille suunnattua yksilökuntoutusta, ja sitä tekevät terapeutit.
”Etäkuntoutusta voidaan toteuttaa myös hybridimallina eli fyysisten asiakaskäyntien ja etäpalvelun yhdistelmänä, mutta asiakas voi halutessaan valita myös pelkän etäkuntoutuksen”, kertoo Sini Foxell.
Ennen etäkuntoutuksen aloittamista ammattilainen arvioi asiakkaan toimintakykyä tämän kotona ja katsoo tablettilaitteelle sopivan asennuspaikan.
”Etäkuntoutus tuo kotikuntoutukseen vaihtoehtoja ja mahdollistaa kuntoutuksen antamisen turvallisesti myös koronapandemian kaltaisten erilaisten pandemioiden aikana.”
Etäkotihoito jo käytössä lähes koko Länsi-Uudenmaan alueella
Etäkotihoitoa toteutetaan tällä hetkellä lähes kaikkialla Länsi-Uudenmaan alueella. Lokakuussa on alkanut pilotti Hangossa. Siellä etäkotihoidon kohderyhmänä ovat kotihoidon asiakkaat.
”Innostusta etäkotihoitoon on ollut alkuhitauden jälkeen sekä asiakkailla että henkilöstöllä. Ikääntyneen omaisetkin ovat usein havahtuneet huomaamaan, että etäyhteyden mahdollistava laite on hyödyllinen paitsi kotihoidon myös perheen yhteydenpidon välineenä”, kertoo Yvonne Fiskars.
Etäkotihoidon toteutuksessa Länsi-Uudenmaan alueelle on eroavaisuuksia: Joissain paikoissa on oma yksikkö toteuttamassa etäkotihoitoa, osassa se on kotihoidon arkea eli kaikki työntekijät toteuttavat palvelua. Etäpalvelu on voitu myös keskittää joillekin kotihoitajille.
Etäpalveluilla rytmitystä työhön
Yvonne Fiskars näkee etäpalveluissa paljon mahdollisuuksia.
”Meidän on löydettävä uusia tapoja toimia, jotta kasvava määrä asiakkaita saa palvelua. Etäpalvelut ovat hyvä lisä palvelupakettiin. Etäpalvelun avulla on mahdollista hoitaa käyntejä ja aikaa ei mene siirtymiseen. Lisäksi esimerkiksi ruotsinkielisille ikääntyneille avautuu uusia mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi kuntouttavan päivätoiminnan ryhmiin osallistuminen tulevaisuudessa.”
Etäpalvelujen tuottaminen on ajankäytöllisesti järkevää. Aikaa säästyy, kun henkilöstön ei tarvitse siirtyä fyysisesti paikasta toiseen.
Etäpalvelut mahdollistavat myös mukautetun työn. Jos hoitaja ei kykene fyysiseen työhön esimerkiksi kotihoidossa, palvelua voi toteuttaa kuitenkin etänä.
Etäkuntoutuksen henkilöstön kokemukset ovat Sini Foxellin mukaan olleet myönteisiä: Etäpalvelu tuo monipuolisuutta omaan työhön, omaa työviikkoa voi järjestellä enemmän ja jaotella etäpalvelun asiakkaita eri päiville saaden siten rytmitystä ja vaihtelua työntekoon.
Foxell muistuttaa, että ammattilainen voi aina arvioida, tarvitseeko asiakas lähikäynnin etäkäynnin sijaan.
”Asiakkaan luo voi tehdä myös lähikäynnin, vaikka olisi sovittu etäkäynti. Oma asiantuntijuus näyttää suunnan.”
Lisätietoja:
Sini Foxell, sini.foxell@luvn.fi
Viia-Stina Vuorenmaa, viia-stina.vuorenmaa@luvn.fi
Yvonne Fiskars, yvonne.fiskars@luvn.fi
Lue etäkuntoutuksesta: Kuntoutusta kotona videoyhteydellä - ikääntyneiden etäkuntoutus toimii paikasta riippumatta