Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman tavoitteet 4/5: Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa kehitetään sekä perustason sosiaalipalveluja että terveyspalveluja. Palvelujen saatavuutta parannetaan ja palvelut yhteensovitetaan ihmisen tarpeita vastaavaksi. Ohjelma tähtää sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatapojen uudistamiseen ja ihmislähtöisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä vahvistetaan, jotta asiakkaan tilanne voidaan arvioida kokonaisuutena ja hän saa tarvittavan avun tai tuen yhdellä yhteydenotolla. Ohjelmalla on viisi tavoitetta: 

1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön 
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen 
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen 
5. Kustannusten nousun hillitseminen 

(Lähde: https://soteuudistus.fi/tulevaisuuden-sosiaali-ja-terveyskeskus-ohjelma1(ulkoinen linkki)) 

Hallitusohjelma korostaa palvelujen yhteensovittamista sekä hoito- ja palveluketjujen sujuvuutta. Sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon perus- ja erityistasoiset palvelut tullaan yhteensovittamaan ja eri ammattiryhmien saumatonta yhteistyötä varmistetaan. Asukkaiden näkökulmasta asia liittyy hyvin paljon ennaltaehkäisevään sekä monialaiseen palvelutuotantoon, joka onnistuessa sujuvoittaa hoitoon pääsyä sekä turvaa hoidon jatkuvuutta. 

Kauniaisissa asuva opiskelija Jenna Meri on kokemusasiantuntija, kun puhutaan monialaisten palvelujen yhteen toimivuudesta. Hän on käyttänyt, kuten moni muukin nuori, kouluterveydenhuollon palveluja ja kävi säännöllisesti muun muassa koulukuraattorin tapaamisissa - näissä tapaamisissa tai erityissairaanhoidon tarve ei kuitenkaan heijastunut ammattilaiselle asti ennaltaehkäistäkseen tilanteen pahenemista. ”Tuntui, että hän (kuraattori) ei oikein osannut viedä asiaani eteenpäin, vaikka se tilanne oli vakava”, muistelee Meri parin vuoden takaisia kokemuksiaan. 

Myös palvelujen yhteensovittaminen koulun ja erikoissairaanhoidon kanssa ei ole ollut täysin sujuvaa - ”Semmoiset tärkeät tiedot, mitkä pitäisi myös koulun tietää, eivät ole kulkeneet koululle ja se vaikeuttaa asioita, joutuu ikään kuin itse selittelemään asioita” toteaa Meri. 

Erikoissairaanhoidon puolella Meri on ollut tyytyväinen palvelun tasoon ja varsinkin siihen, että sairaanhoitaja on jo pitkään ollut sama henkilö - tämä joustavoittaa palvelun käyttöä, ettei joka tapaamisella tarvitse käydä samoja asioita läpi. Tosin lääkärit vaihtuvat miltei joka kerta, jolloin keskustelut saa aloittaa aina uudestaan uuden henkilön kanssa. ”Minulla on ollut ties kuinka monta lääkäriä ja aina kun täytyy kertoa ne samat asiat, niin se on tuntunut vähän raskaalta”, pohtii Meri. 

Kirkkonummen Veikkolassa asuva Johanna Jäppinen on puolestaan ollut erittäin tyytyväinen paikallisen terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen yhteentoimivuuteen. Kolmen alle 10-vuotiaan lapsen äitinä neuvolapalvelut ovat tulleet kaikista tutuimmaksi ja näiden palvelujen kautta hänen perheensä on saanut sujuvasti apua sekä lähetteen jatkotutkimuksiin tai hoitoon.  

Jäppisen kokemuksen mukaan neuvolan henkilökunta toimii erittäin ammattimaisesti sekä luottaa myös vanhemman tuntemuksiin lapsensa hoidontarpeesta ja tilanteesta. ”Nuorin lapseni on vähän änkyttänyt ja viime viikolla juuri soitin neuvolaan asiasta - sieltä tuli yhdellä puhelinsoitolla ohjaus puheterapiaan”, Jäppinen kertoo esimerkkinä nopeasta arjen avusta.  

Sosiaalipalvelujen puolelta Jäppisellä on kokemusta perhetyön kotipalveluista, joihin hän on ollut erityisen tyytyväinen - ”Luonamme kävi perhetyön kotipalvelu noin kerran viikossa monen vuoden ajan ja se on ehkä paras ikinä ennaltaehkäisevänä palveluna, että en ole edes ehtinyt uupumaan, vaikka lapsia on paljon”, summaa Jäppinen. 

Hankolainen Hanna Koivisto on todella tyytyväinen paikallisiin neuvolapalveluihin, henkilökuntaa on riittävästi ja palveluihin pääsee aina miltei heti tarvittaessa. ”Voit vaikka lähettää asiasi tekstiviestinä suoraan terveydenhoitajalle”, toteaa Koivisto. Pienessä kunnassa saa Koiviston kokemuksen mukaan henkilökohtaista palvelua ja aikaa tuntuu olevan riittävästi keskustelulle - asiat olivat toisin Helsingissä, missä Koivisto asui perheineen ennen muuttoaan Hankoon.  

Palvelujen monialaisuuden ja yhteensovittamisen kanssa vasta pari vuotta Hangossa asunut Koiviston perhe on saanut tuntumaa neuvolapalveluiden ja kouluterveydenhuollon kautta. Esimerkiksi päiväkodin ja neuvolan välinen yhteistyö on tärkeää lasten asioissa ja tässä Koivistolla onkin vain hyviä kokemuksia.  

Terveys- ja sosiaalipalvelujen riittävyys ja pysyvyys huolettavat Hangossa, sillä palveluja on karsittu ja alueelle on haasteellista saada pysyvää henkilökuntaa. Monialaisuutta on vaikea toteuttaa, jos ei ole tekijöitä - Koivisto onkin pohtinut asiaa eri näkökulmista: ”Osa ongelmaa voi olla asuntojen saatavuus tai se, löytyykö puolisolle sopivaa työpaikkaa”, pohtii Koivisto. Tässä olisikin pähkinä purtavaksi hyvinvointialueiden valmisteluun henkilöstöresursseja ja toiminnan monialaisuutta varmistaessa. 

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelualuejohtaja Mari Ahlström kuvaa oman palvelualueensa toimintaa hyvin monitasoiseksi sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistelmäksi. ”Palveluihin kuuluu neuvolaa sekä koulu ja opiskeluterveydenhuoltoa, jotka ovat ihan puhtaasti terveydenhuoltoa ja sitten toisessa ääripäässä on lastensuojelu, joka on sosiaalihuoltoa - ja sitten siinä välillä on erilaisia palveluja, kuten kuntoutuspalveluja, perhe- ja sosiaalityötä perheoikeudellisia palveluja sekä lasten psykiatrisia palveluja”, kuvailee Ahlström. 

Tiivis yhteistyö ammattilaisten kesken on avainasemassa palvelujen monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistamisessa. Verkostomainen yhteistyö kuntiin jäävien palvelujen kanssa on niinikään merkittävää, sillä esimerkiksi varhaiskasvatus, koulut ja harrastukset tulevat olemaan jatkossakin kuntien järjestämää palvelua. 

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toiminnalliset linjaukset antavat suuntaviivoja palvelualueelle hyvinvointialueen siirtymävaiheeseen sekä tulevaisuuden kehittämiseen.  

Toiminnallisia linjauksia ovat:  

• Turvataan sujuva palveluun pääsy ja palveluiden jatkuvuus muutostilanteessa. 
• Lasten, nuorten ja perheiden palvelut muodostavat yhdessä perhekeskuksen toiminnallisen kokonaisuuden, jota tuetaan systeemisellä työotteella. 
• Kehitetään asiakkaaksi tulon sekä matalan kynnyksen ohjauksen ja neuvonnan palvelua mm. toimivan ensilinjan palvelun kautta.  
• Vahvistetaan opiskeluhuollon toimijoiden yhteistyötä.  
• Lasten ja nuorten mielenterveyttä tuetaan kehittämällä ja jalkauttamalla yhtenäisiä palvelupolkuja perustasoa vahvistaen. 
• Perheoikeudelliset palvelut keskitetään ja kehitetään alueen laajuisesti.  
• Lastensuojelun asiakkaille turvataan olemassa olevat palvelut ja asiakasohjausta laajennetaan asteittain koko alueen kattavaksi.   
• Lastensuojelun vastaanottotoiminnan omaa tuotantoa vahvistetaan vastaamaan koko hyvinvointialueen tarvetta. Palvelurakennetta kevennetään sijaishuollossa perhehoitoa vahvistamalla.   
• Hyvinvointi- ja muun yhdyspintatyön rakenteita ja sisältöä kehitetään yhdessä kuntien kanssa.  
• Henkilöstön työtä tuetaan sujuvilla prosesseilla ja valmentavaa johtajuutta vahvistetaan. 

Työ on jo pitkällä, mutta silti on vielä paljon tehtävää. ”Kyllä tässä vielä harjoitellaan Länsi-Uudeksimaaksi tuloa ja tämähän on hyvinkin inhimillistä, koska nämä tarjoamamme palvelut asiakkaille ovat monesti paikallisia - tällöinhän on luontevaa miettiä ns. oman kylän juttua, eikä siirtymässä halutakaan rikkoa mitään toimivaa”, pohtii Ahlström kokonaisuudesta. Hyvinvointialue tuo myös paljon mahdollisuuksia, esimerkiksi voidaan hyödyntää erikoispalveluja koko alueen laajuisesti sielläkin, missä niitä on ollut ehkä vaikeampi saada.  

Esimerkiksi sosiaalipalveluissa tuki- ja sijaisperheiden etsimiseen ja kouluttamiseen toimiminen isolla alueella tuo joustavuutta. Hankintojen kannalta hyvinvointialueella toimiminen tuo erilaisia vaihtoehtoja - joskus on järkevää käyttää paikallisia palveluntarjoajia, toisaalta joskus isompien kokonaisuuksien yhdistäminen tuo selkeitä taloudellisia etuja. 

”Ja sitten on myös joitakin asioita, joissa edes tämän kokoinen hyvinvointialue ei ole riittävän iso - tällöin teemme yhteistyötä esimerkiksi Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kanssa”, toteaa Ahlström.  

Henkilöstöä on mietityttänyt valmistelun eri vaiheissa, mikä on kunkin tuleva sijainti uudessa organisaatiossa ja tullaanko tehtävänkuvia muokkaamaan jollain tavoin. ”Olemme lähteneet tässä siirtymävaiheessa siitä, että kunnissa on paikallisesti mietitty tarvetta vastaava palvelutarjonta, niin turvallisen siirtymän varmistamiseksi ei sitä ole järkevä tässä kohdassa ehdoin tahdoin muuttaa. Sitten ajan kanssa ensi vuonna katsotaan, mitä olisi tarpeen tehdä toisin”, pohtii Ahlström. 

Hyvinvointialueelle siirtymisessä on tärkeää henkilöstön verkostomaisen yhteistyön kehittäminen, yli kunta- ja ammattikuntarajojen. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut muodostavat yhdessä ns. perhekeskuksen, jossa palvelut sovitetaan asiakkaan tarpeiden mukaiseksi. Perhekeskus -toimintamalli mahdollistaa eri toimijoiden yhteistyön, oli sitten kyseessä yhteinen fyysinen toimipaikka tai verkostomainen työtapa. Kun toisen ammattilaisen mahdollisuudet auttaa yhteistä asiakasta tunnetaan, on helppo sovittaa omakin toiminta perheen hyväksi. Apu kohdentuu silloin oikein.   

Länsi-Uudenmaan laajuinen alue mahdollistaa osaltaan myös resurssien hyödyntämisen laajemmin, toisaalta antaa mahdollisuuksia myös uran kannalta laajentaa omaa osaamista ja työskentelyaluettaan. ”Palveluista tulee hyvinvointialueen palveluita eikä enää jonkun kunnan palveluita - sitähän tällä uudistuksella tavoitellaan, että pystyttäisiin resurssia käyttämään koko alueen sisällä. Tärkeää on, että asiakkaat saavat tarvitsemansa hoidon ja palvelut”, toteaa Ahlström. 

Digitaaliset palvelut kehittyvät kovaa vauhtia ja tässä kehityksessä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue haluaa pysyä mukana. Digitaalisilla palveluilla voidaan palvella tänä päivänä jo kasvavaa määrää asukkaita, toki huomioiden että digi- ja etäpalvelut eivät kuitenkaan sovi kaikille. Palveluiden järjestämisessä tarvitaan monia tapoja saada yhteys ammattilaiseen. Hyvinvointialue mahdollistaa yhteisen kehittämisen ja hankinnat siten, ettei jokaisen kunnan tai ammattiryhmän tarvitse itsekseen pohtia eri vaihtoehtoja.  

Osa hyvinvointialueen onnistumista muodostuu siitä, miten pystymme kohdentamaan palveluita niille, jotka eniten niitä tarvitsevat tai niistä hyötyvät. Tässä meidän tulee kehittyä tiedolla johtamisessa. Isolla alueella voimme myös kokeilla vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa palveluja ja vertailla onnistumisia. ”Pystymme ehkä paremmin näkemään tiedolla johtamisen keinoin, millä meidän tekemisillä on aidosti vaikuttavuutta ja säätää toimintaa sen mukaan”, pohtii Ahlström. 

Suurin haaste valmistelun kannalta on ollut aika, sillä isoon muutokseen on ollut hyvin vähän aikaa.  ”Tässä saattaa tulla sisällölliseen kehittämiseen ja palveluihin pienimuotoinen notkahdus, josta kyllä tullaan pääsemään pikaisesti yli - ehkä se juuri tässä hetkessä korostuu”, toteaa Ahlström. Hyvinvointialueen siirtymään liittyy valtava määrä hallinnollista työtä koko organisaation rakentamisessa - tämä ei voi olla vaikuttamatta myös sisällölliseen kehittämistyöhön, varsinkin kun muutosta rakentamassa olevat henkilöt ovat usein samoja, joiden tehtävä on myös pyörittää palvelutuotantoa.  

Tulevaa hyvinvointialuetta haastaa kansallinen pula sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä. Yhtä viisastenkiveä tilanteeseen on vaikea löytää, miten saada houkutteleva ja vetovoimainen työnantajakuva rakennettua. ”Lähtökohtaisesti alalle tulevat ihmiset ovat valinneet alansa sitä varten, että he haluavat tehdä merkityksellistä työtä. Meidän täytyy organisaationa auttaa, jotta he voivat tehdä tuon työnsä mahdollisimman hyvin”, summaa Ahlström.   

 Lisätietoja: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelualuejohtaja Mari Ahlström, mari.ahlstrom@luvn.fi