Vaikuttavaa osallisuuden kokemusta edistämässä

Julkaistu: 24.11.2022 12.11Päivitetty: 25.11.2022 13.28
Kaksi nuorta.

Miltä vammaisten lasten ja nuorten palvelut tällä hetkellä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella palvelujen käyttäjän silmin näyttävät? Entä miltä niiden tulevaisuudessa tulisi näyttää ja minkälaisia vaikutuksia niillä tulisi olla?

Näitä asioita pohdimme syksyllä neljän työpajan verran yhdessä palvelujen käyttäjien, ammattilaisten, vammaisneuvostojen ja järjestöjen edustajien sekä THL:n asiantuntijoiden kanssa. Työpajat toteutettiin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelun Paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden projektin ja Nordic Healthcare Groupin (NHG) yhteistyönä. ”Projektissa on tavoitettu hienosti lapsiperheiden kokemus palveluiden pirstaloitumisesta. Palvelut saattavat olla ammattilaisen näkökulmasta selkeitä, mutta asiakkaan osallisuus voi jäädä itseään koskevissa asioissa vajaaksi”, pohtii Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vammaispalvelujen palvelualuejohtaja Timo Hokkanen

Nykytilanteen kirkastus 

Aloitimme työskentelyn kesän aikana toteutetulla kyselyllä, missä kysyimme palvelujen käyttäjien ajatuksia ja kokemuksia hyvin toimivista asioista, mahdollisista haasteista tai ongelmista, sekä tulevaisuuden toiveista palvelujen suhteen. Kyselyn tuloksista saimme hyvää materiaalia ensimmäisen työpajan aiheeksi, missä käsittelimme palvelujen nykytilaa asiakkaan silmin. Nykytila näyttäytyy kovin eri tavoin: monet palvelut toimivat hyvin, yhteistyö ammattilaisten kanssa on sujuvaa, koulunkäyntiin saa hyvin tukea ja aamu- ja iltapäivähoito toimivat hyvin.  

Toisaalta haasteina tuotiin esiin palvelukokonaisuuden pirstaleisuus ja tiedonkulun vaikeudet. Erityisesti huoltajien ja perheiden voimia vievä rooli palveluviidakon koordinoijana nousi voimakkaasti esiin: ”Koordinoinnin suhteen täytyy saada muutos aikaan. Ei vamma vie voimia vaan byrokratia palvelujen ympärillä”. Siirtymävaiheet, esimerkiksi päivähoidosta kouluun, alakoulusta yläkouluun ja lasten ja nuorten palveluista aikuisten palveluihin koettiin vaiheiksi, mihin on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota.   

Tulevaisuuden tavoitekuva 

Seuraavaksi pohdimme tulevaisuutta: mitä tavoitellaan, mihin vammaisten lasten ja nuorten palvelujen toteuttamisessa pyrimme. ”Palveluiden kehittämisessä asiakkaan asemaan asettuminen auttaa ammattilaista vaihtamaan professiokeskeisestä kokonaisvaltaiseen näkökulmaan. Näin ihminen tulee kohdattua kokonaisena ja apukin kohdentuu siihen, mihin sitä tarvitaan”, summaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelualuejohtaja Mari Ahlström.  

Helppo ja monikanavainen palveluihin hakeutuminen, sujuvampi tiedonkulku, palvelujen käyttäjän kielellä puhuminen, yksilöllinen ja joustava palvelujen suunnittelu ja toteutus, koordinaatiovastuun siirtyminen hyvinvointialueelle ja yhteisesti kirjattu, sovittu työnjako eri toimijoiden sekä lapsen, nuoren ja perheen kesken nostettiin esiin: ”Toivottavasti saisimme nämä asiat vihdoin kuntoon”.   

Työpajasarjan tuotoksena saimme kirkastettua vammaisten lasten ja nuorten palvelujen tulevaisuuden tavoitekuvan. Kuvasimme eri ikäisten lasten ja nuorten näkökulmasta tavoitepolun: vammaisille lapsille ja nuorille yhdenvertaiset edellytykset kasvaa, kehittyä, oppia ja voida hyvin riittävin, tarpeenmukaisin palveluin. Pohdimme, miten siirtyminen päiväkodista alakouluun, yläkouluun, toisen asteen opintoihin ja aikuisten palveluihin, voisi toimia nykyistä paremmin. Keinoina tuotiin esiin mm. siirtopalaverit, elämänpiirin laajenemisen huomiointi vammaisen lapsen ja nuoren itsenäistyessä, riittävä tuki vanhemmille ja perheelle uuden opetteluun ja nuoren itsenäistymisen tukemiseen, tapaamisten säännöllisyys lapsen ja nuoren omassa elinympäristössä, saavutettavuuden huomioiminen, osallisuuden tukeminen. Lisäksi esiin tuotiin mm. infopakettien ja digipalvelupolkujen rakentaminen sekä ammattilaisten puolelta myös työnohjauksen tarve. ”Meidän pitäisi pystyä elämään sitä elämää, mihin meidät on tarkoitettu.” 

Miten tästä eteenpäin? 

Työtä jatketaan hyvinvointialueella osana Paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden projektia. Lisäksi nämä tärkeät tuotokset toimivat syötteenä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelustrategiatyöskentelyssä. ”Itselleni työpajojen loppuraportti vahvisti käsitystä siitä, että meidän pitää tavoitella palvelujen tarvitsijoiden osallisuutta myös palveluiden suunnittelussa”, toteaa Hokkanen. 

Lisätietoja:  
Satu Meriläinen-Porras, Paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat -projektin projektipäällikkö, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelu, satu.merilainen-porras@luvn.fi