Ikääntyville hyvä yhteiskunta on kaikille hyvä yhteiskunta
Vanhusneuvostoja on Suomen jokaisessa 309 kunnassa sekä jokaisella 22 hyvinvointialueella. Mitä vanhusneuvostot ovat ja mitä ne tekevät?
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vanhusneuvoston puheenjohtajaksi valittiin viime marraskuussa kunnallisneuvos Olli Männikkö. Hän luonnehtii vanhusneuvostoa vaikuttamistoimielimeksi, joka vaikuttaa ikäihmisille tärkeisiin asioihin.
– Kunta- ja hyvinvointialuelain mukaisesti hyvinvointialueen päättäjien, valtuuston, aluehallituksen ja lautakuntien on annettava vanhusneuvostolle mahdollisuus vaikuttaa toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta, hän tarkentaa.
Sen, mikä on merkityksellistä ikääntyneiden näkökulmasta, harkitsee vanhusneuvosto itse.
– Nykytilanteessa aivan keskeinen kysymys on tietysti vanhustenpalvelut, niiden määrä ja laatu kokonaisuudessaan, hän jatkaa.
Vanhusneuvoston toiminta on Männikön mukaan tärkeää koko yhteiskunnan kannalta.
– Ikääntyneiden määrä Länsi-Uudellamaalla ja koko vapaassa Euroopassa kasvaa nopeasti. Esimerkiksi Espoossa on noin 40 000 yli 65-vuotiasta. Yhteiskuntamme toiminnan ja suunnittelun kannalta kysymys on siten erittäin merkittävästä asiasta.
Vanhusneuvosto suuntaa päättäjien huomiota ikääntyneiden asioihin
Vanhusneuvoston rooli on yhteiskunnallisesti merkittävä, vaikka se ei varsinaisesti päätä mistään, eli sillä ei ole päätöksenteko-oikeutta.
– Vanhusneuvoston toimintaa kuvaa ehkä parhaiten sitaatti ”Vaikka ei ole päätösvaltaa, on sanan valtaa.”, kertoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen Vammais- ja vanhusneuvostojen hallinnon asiantuntija Kalle-Pekka Hietala.
Hänen mukaansa vanhusneuvostot ovat ikään kuin moraalinen kompassi, joka kannustaa, patistaa ja edistää hyvinvointialueen viranhaltijoita ja poliittisia päättäjiä huomioimaan ikääntyneiden aseman ja toimimaan niin, että palveluissa mahdollistetaan jokaisen ikääntyneen oikeus terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan ja muihin palveluihin sekä oman näköiseen elämään.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vanhusneuvoston edustajat ovat kaikki yli 65-vuotiaita. Hietalan mukaan vanhusneuvoston vaikuttaminen pohjaa vahvasti kokemusasiantuntijuuteen.
– Monet edustajat ovat aktiivisia myös alueensa eläkeläisjärjestöissä, mistä syystä he ovat hyvin kartalla ikäihmisiä koskettavista kysymyksistä. Lisäksi he ovat usein monella tapaa taitavia hyödyntämään työelämätaustaansa, hän kertoo.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vanhusneuvosto on juuri aloittanut toimintansa. Puheenjohtajaksi valittu Männikkö on toiminut aiemmin Espoon vanhusneuvostossa, joten hän tietää, että ikääntyneitä koskevia kysymyksiä riittää laidasta laitaan, kaupunkisuunnittelusta kulttuuriin ja liikuntaan.
– Olenkin todennut, että jos me onnistumme rakentamaan yhteiskuntaa hyväksi ikääntyneille, on se yhteiskunta hyväksi myös kaikille muille yhteiskunnan jäsenille, hän sanoo.
Männikkö toivoo, että mahdollisimman moni länsiuusimaalainen lähettää alueensa vanhusneuvostolle näkemyksiään ja toivomuksiaan siitä, miten Länsi-Uusimaata pitäisi ikäihmisten näkökulmasta kehittää. Vanhusneuvostolle voi lähettää sähköpostia osoitteeseen: vanhusneuvosto@luvn.fi