Asiakkaat mukana tulevaisuutta rakentamassa

Juuri nyt asiakasosallisuutta tarvitaan tänä vuonna laadittavan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelustrategian suunnittelemisessa. Palvelustrategiassa kerrotaan, millaisiin palveluihin hyvinvointialueen tulee keskittyä seuraavina vuosina. Palvelustrategiaa suunnitellaan yhdessä länsiuusimaalaisten kanssa ja kaikkien osallistuminen on tärkeää. Asiakasosallisuus ei kuitenkaan pääty palvelustrategian valmistumiseen, vaan se on tärkeä osa hyvinvointialueen palveluissa jatkossakin.

Vammaispalveluissa asiakkaiden osallisuutta on vahvistettu erilaisilla osallistumisen mahdollisuuksilla, järjestämällä muun muassa ryhmäkeskusteluja. Niitä ja myös joitakin yksilöhaastatteluja on järjestetty mm. asumispalveluiden, työ- ja päivätoiminnan ja kuljetuspalvelujen asiakkaille eri puolilta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta. Keskustelujen tavoitteena on kerätä vammaisten henkilöiden ajatuksia, toiveita ja visioita tulevaisuuden hyvinvointialueesta ja palveluista. Ryhmäkeskusteluissa on kysytty esimerkiksi millä tavalla henkilö toivoisi saavansa yhteyden ammattilaiseen, mitä tukea tarvitsisi, mitä ei tällä hetkellä saa ja miten palveluja tulisi jatkossa kehittää. 

Vammaisten lasten vanhemmille järjestetyssä ryhmäkeskustelussa pidettiin todella tärkeänä yksilöllistä harkintaa keskimääräisten palvelujen sijaan, nopeutta päätöksenteossa ja lainmukaisia päätöksiä. Vanhemmat tarvitsevat lakisääteistä palveluneuvontaa, jossa heille kerrotaan avoimesti kaikista palveluista, joihin heillä on oikeus. Keskusteluissa nousi esiin myös perheiden kokonaistilanteen huomioiminen. Hyvin tärkeää on työntekijöiden osaaminen ja lupa asiakaslähtöisyyteen sekä luottamuksellisen suhteen rakentuminen työntekijöiden ja perheen välille. Työntekijöiden vaihtuvuus on iso ongelma ja ymmärrystä vammaisuudesta puuttuu. Kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä pidetään erittäin tärkeänä.

Ryhmäkeskustelut ovat vielä kesken, mutta jo nyt on nähtävillä, kuinka tärkeää on huomioida palveluiden saatavuus, asiakkaiden yksilölliset tarpeet, tiedonsaanti erilaisista palveluista, saavutettavuus ja palvelujen toimivuus kokonaisuutena. Toimivat palvelut mahdollistavat elämisen: osallistumisen, toimimisen ja omien valintojen tekemisen.

Nyt toteutettavassa palvelustrategian suunnittelussa kokemusasiantuntijoina on toiminut eri tavoin vammaisia henkilöitä ja erilaisten palvelujen käyttäjiä sekä omaishoitajina toimivia henkilöitä. Kokemusasiantuntijoita ovat haastatelleet esimerkiksi ohjaajat ja yksiköiden esihenkilöt. Keskusteluja on käyty kulloinkin sopivimmalla tavalla kasvokkain yhden henkilön tai ryhmän kanssa, videoneuvotteluin ja puhelimen välityksellä. 

Jatkossa kokemusasiantuntijuutta vahvistetaan vammaispalveluissa ja sitä on tarkoitus ottaa käyttöön eri tavoin palvelujen kehittämisessä. 

Hyvinvointialueen vammaisneuvoston näkemykset ja asiantuntijuus on tärkeää saada mukaan palvelustrategian laadintaan alusta lähtien. Keskustelu palvelustrategiasta käynnistyy vammaisneuvoston kanssa kevään aikana järjestettävässä työpajassa.

Vammaispalveluissa valmistellaan myös hyvinvointialueen kuljetusten kilpailutusta, jossa asiakasosallisuutta on vahvistettu ja yhteistyö käynnistetty suunnitteluvaiheesta lähtien. Kaikille hyvinvointialueen kuljetuspalvelujen asiakkaille on lähetetty kysely kuljetuspalveluista ja asiakkaita on kutsuttu osallisuusryhmiin keskustelemaan kuljetuspalvelujen kehittämisestä. Vuorovaikutusta asiakkaiden, vammais- ja vanhusneuvostojen sekä järjestöjen kanssa tullaan jatkamaan koko kilpailutusprosessin ajan.

Jatkossa on tärkeää hyödyntää kokemusasiantuntijuutta hyvinvointialueen palvelujen kehittämisessä ja miettiä, millä kaikilla tavoin sitä voidaan palveluissa nykyistä vaikuttavammin hyödyntää.