Ikääntyvän tärkeää huolehtia riittävästä ravinnosta

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ravitsemusterapeutti Salla Mustonen kertoo, että nykyisin moni ikäihminen kärsii aliravitsemuksesta. Aliravitsemuksesta tai vajaaravitsemuksesta puhutaan, kun ravintoaineiden saanti on liian vähäistä. Ikääntyneillä kyse on yleensä energian ja/tai proteiinin saannin niukkuudesta. 

Yksi aliravitsemusta selittävä tekijä on ruokahalun katoaminen. Se on Mustosen mukaan melko tavallista ikäihmisillä. Ruokahaluttomuuden taustalta löytyy monia syitä. 

– Ikääntyessä tapahtuu fysiologisia muutoksia, kuten aistien ja ruoansulatuskanavan toimintojen heikkenemistä. Muutosten myötä nälän ja janon tunteet voivat heiketä, ja ruoka tuottaa vähemmän aistinautintoja. Ruokahalua vähentäviä tekijöitä voivat olla myös alakuloisuus, muistisairaudet, syöpätaudit, murtumien ja leikkausten jälkitilat, lääkitykset sekä muutokset suussa. 

Ruokahaluttomuuden selättämiseksi on kuitenkin olemassa keinoja. 

– Jos taustalla on selkeä oire, kuten kuiva tai kipeä suu, on oireenmukainen hoito tärkeää. Lisäksi ruoka-aineiden valinnassa kannattaa suosia mahdollisimman energia- ja ravintoainerikkaita lempiruokia, sillä ne maistuvat parhaiten.  

Mustonen opastaa pitämään ateriavälit lyhyinä ja kasvattamaan ruokahalua esimerkiksi ruokaseuralla, pienellä ulkoilulla ennen ateriaa, tai huoneen tuulettamisella. 

– Kannattaa panostaa siihen, että ruokailuhetkestä muodostuisi mahdollisimman miellyttävä, hän sanoo.  

 Terveellisen ja riittävän ravitsemuksen lähtökohtana on monipuolisuus. 

– Mitä suurempi valikoima eri ruoka-aineita lautasella on, sitä todennäköisemmin mukana on myös kaikkia tarvittavia ravintoaineita.  

Jokainen ateria tai syömiskerta kannattaa Mustosen mukaan koostaa niin, että mukana on proteiinin lähde, sekä täysjyväviljatuote tai peruna. Myös kasviksia, hedelmiä tai marjoja tulee olla mukana. Rasvanlähteistä suositaan kasvirasvoja.

– Nopein ja helpoin riittävän ruoanmäärän mittari on tietenkin henkilövaaka. Kun paino pysyy tasaisena, on energian saanti ja kulutus tasapainossa. Se on tavoite, Mustonen sanoo.  

Nesteiden nauttimisen suositus on 1-1,5 litraa vuorokaudessa. Juominen kannattaa ajoittaa aamuun ja päivään, sillä runsas iltajuominen lisää virtsaeritystä yöllä. 

Kesän lähestyessä Mustonen muistuttaa, että kuuma sää lisää nesteen kulutusta hikoiluna ja haihtumisena. Helteen lisäksi nesteen kulutusta lisäävät myös esimerkiksi kuume, kuiva ilma sekä fyysinen rasitus.  

– Kun on juonut riittävästi, erittyy virtsaa normaalisti ja se on väriltään vaaleankeltaista. Tummankeltainen virtsa kertoo liian niukasta juomisesta. Nesteen tarpeesta kertoo tietenkin myös jano, mutta sitä ei kannata odottaa, sillä se on jo melko myöhäinen nesteentarpeen merkki.  

Kesä tuo helteiden lisäksi grilliherkut. Saako niitä nauttia hyvällä omallatunnolla? 

– Grilliherkut ovat usein suolaisia ja rasvaisia, joten niitä ei suositella syötäväksi suuria määriä tai kovin usein. Jos grillailua harrastaa enemmän, kannattaa suosia kauden kasviksia ja kalaa, sekä kiinnittää huomiota suolan määrään.  

Mustonen lisää, että mikäli grillaa harvakseltaan, voi syödä mitä vain.  

– Syöminen on suuri kokonaisuus, johon mahtuu kaikenlaisia ruokia nautittavaksi. Monipuolisesti syömällä voi aina syödä hyvällä omallatunnolla. Ruoasta on tarkoitus nauttia kaiken ikäisenä ja joka päivä.