Kuntouttava hoitotyö lisää ikäihmisten elämänlaatua

– Kuntouttava hoitotyö on ikäihmisten palveluiden johtotähti, aina ajankohtainen ja tärkeä.  

Näin toteaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden kuntoutuspäällikkö Anna Troberg, jonka mukaan kuntouttavan hoitotyön tavoitteita ovat ikäihmisten omannäköisen arjen tukeminen ja aktiivisuuteen kannustaminen. 

– Puhummepa kuntouttavasta hoitotyöstä, arkikuntoutuksesta tai kuntouttavasta työotteesta, on pohjalla aina pyrkimys hidastaa ikäihmisten toimintakyvyn laskua. Kuntouttava ja aktivoiva työote voi tarkoittaa esimerkiksi ikäihmisen kannustamista perusasioissa kuten pukeutumisessa ja liikkumisessa omin avuin, tai apuvälineen tai saattajan turvin.   

Trobergin mukaan kuntouttavaa hoitotyötä voivat tehdä kaikki ikäihmisten kanssa työskentelevät ammattilaiset.    

– Suurin kuntouttavaa hoitotyötä tekevien ammattilaisten joukko ovat lähihoitajat. Heillä jo koulutukseen kuuluu kuntouttavan työotteen opiskelu. Niin ikään ikäihmisten parissa työskentelevät toimintaterapeutit ja fysioterapeutit toteuttavat kuntouttavaa työotetta.

 

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluissa, Villa Bredan asumisyksikössä Kauniaisissa työskentelevälle fysioterapeutti Jatta Virolaiselle kuntouttava hoitotyö on tuttua.

– Meillä Villa Bredassa korostuu moniammatillinen yhteistyö. Jotta hoitajat voivat toteuttaa kuntouttavaa hoitotyötä, on koko tiimin toimittava kuntouttavan työotteen keinoin. Me fysioterapeutit suunnittelemme yhdessä asukkaan ja muun tiimin kanssa jokaiselle oman toimintasuunnitelman, hän kertoo.

Kuntoilun ja arkiliikkumisen lisäksi kuntouttava hoitotyö sisältää Virolaisen mukaan pienempiä ja isompia oivalluksia arkitoimissa, kuten asukkaan kannustamista omatoimisuuteen ja hoitajien tukemista muuttamaan toimintamallejaan suuntaan, jossa asukas saa aikaa ja mahdollisuuden tehdä itse. 

 

Virolainen kokee, että työpäivät on tärkeä suunnitella niin, että jokaisen asukkaan arki pyritään tekemään mielekkääksi tarjoamalla mahdollisuus aktiiviseen toimijuuteen. Jokaisella asukkaalla on lisäksi oma liikkumissuunnitelma. 

– Liikkumissuunnitelma toteutuu myös heillä, jotka eivät kaikilta tai joltain osin kykene itsenäisesti liikkumaan. Vaikka asukas olisi jo hauraampi, eikä vaikkapa kävely enää onnistuisi, etsitään ja hyödynnetään vielä olemassa olevia voimavaroja. Esimerkiksi pyörätuolissa istuva voi kelata välimatkat itse, syödä itse, ja huolehtia osittain hygieniansa hoidosta, kuten hampaiden ja kasvojen pesusta. 

Kun ikäihminen saa onnistumisen kokemuksia aktiivisena toimijana, lisää se edelleen uskoa omiin kykyihin ja taitoihin. Puhutaan minäpystyvyyden kasvusta.  

– Oli elämä sitten alussa, keskivaiheilla tai lopussa, on hyvä elämänlaatu ihmisen perusoikeus. 

Länsi Uudenmaan hyvinvointialueella kuntouttavan hoitotyön lisääminen on Jatta Virolaisen mukaan jatkuvan kehityksen alla. Hänen työpaikallaan kuntouttavaa hoitotyötä kehitetään muun muassa fysioterapeuttien tiimipalavereissa ja moniammatillisissa tiimeissä, joissa parhaaksi koetut työtavat jaetaan kaikille.

Tiedon ja kokemusten jakaminen, sekä hyvien toimintamallien jalkauttaminen ovat keskiössä myös Anna Trobergin johtamissa toimintakykyä edistävissä projekteissa.   

– Projektien tärkeimpänä ajatuksena on, että Länsi-Uudellamaalla ikääntyneiden palvelut olisivat mahdollisimman tasapuoliset, ja että ne pohjautuvat tutkittuun tietoon ikäihmisten toimintakyvyn edistämisestä ja tutkitusti hyviin käytänteisiin ja toimintatapoihin.