Mitä vammaisneuvostot ovat, mitä ne tekevät ja kenestä koostuvat?
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vammaisneuvoston puheenjohtaja Pirkko Kuusela ja hallinnon asiantuntija, vammaisneuvoston sihteeri Kalle Hietala kertovat.
Pirkko Kuuselan mukaan hyvinvointialuelaki edellyttää, että vammaisneuvostolle annetaan mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on, tai joilla vammaisneuvosto arvioi olevan merkitystä vammaisten henkilöiden ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta.
Yksi vammaisneuvoston tärkeimmistä tehtävistä on Kalle Hietalan mukaan toimia ”moraalisena kompassina” hyvinvointialueella.
– Käsitteellä moraalinen kompassi tarkoitan toimintaa, joka ohjaa ja perustelee hyvinvointialueelle vammaisten henkilöiden aseman palvelutuotannossa, ja noudattaa ihmisoikeusperustetta, hän selventää.
Vammaisneuvoston ja muiden vaikuttamistoimielinten – kuten nuorisovaltuuston ja vanhusneuvoston - tärkeys tulee Hietalan mukaan esille juuri moraalisen kompassin ajatuksessa, kun vaikuttamistoimielimet pitävät viranhaltijat valppaina opponoidessaan hyvinvointialueella tehtäviä päätöksiä ja valintoja.
– Nimensä mukaisesti vammaisneuvosto on vaikuttamistoimielin, jonka tehtävänä on vaikuttaa vammaisten henkilöiden asemaan, mutta joka ei varsinaisesti päätä mistään, Hietala lisää.
Tiedottaminen ja osallistaminen ovat tärkeitä
Konkreettisesti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vammaisneuvoston tavoitteena on Pirkko Kuuselan mukaan ei ainoastaan vammaispalvelujen, vaan kaikkien palvelujen soveltuminen ja käytettävyys myös vammaisille ja pitkäaikaissairaille asukkaille.
– Tästä näkökulmasta katsottuna edistämme myös vammaisvaikutusten arviointia. Lisäksi edistämme hyvinvointia, sekä palvelujen esteettömyyttä ja saavutettavuutta. On tärkeää saada tiedottaminen ja osallisuus toimimaan, hän sanoo.
Pitkäaikaisena Espoon vammaisneuvoston puheenjohtajana Kuusela pitää tehtäväänsä tärkeänä, vastuullisena ja äärimmäisen mielenkiintoisena.
– Vaikuttaminen sote-palveluihin ja kokousten valmistelu ovat minulle jo tuttuja. Hyvinvointialueelle siirtymisen jälkeen uutta ovat moninaiset yhteydenotot eri kunnista, jotka koskevat laajasti kaikkia hyvinvointialueiden palveluja. Osa yhteydenotoista paljastaa, että asukkaat ovat epätietoisia palveluista ja että tietoja on joiltain osin vaikea löytää. Se korostaa tehtävämme tärkeyttä, hän sanoo.
Hietala kertoo, että lain mukaan jokaisesta hyvinvointialueen kunnasta tulee nimetä yksi edustaja hyvinvointialueen vammaisneuvostoon.
– Puhtaasti lainkirjaa lukiessa tämä tarkoittaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle 10 edustajaa. Hyvinvointialueen aluehallitus on kuitenkin päättänyt, että vammaisneuvoston ja muiden vaikuttamistoimielinten kokoonpano on 20 edustajaa, jotka jakaantuvat suhteessa kunnan kokoon.
Lisäksi vammaisneuvostolla on oma sihteeri, ja kokouksissa ovat osallisena hyvinvointialueen vammaispalvelujen johtaja, sekä tilanteen vaatiessa muita viranhaltijoita ja asiantuntijoita.
Länsi-Uudenmaan vammaisneuvoston 20 jäsenestä viisi on Espoosta, yksi Hangosta, Inkoosta, Karkkilasta, Siuntiosta ja Kauniaisista kustakin, kolme jäsentä Kirkkonummelta ja Lohjalta, sekä Raaseporista ja Vihdistä kaksi jäsentä kummastakin.