Muutos on mahdollisuus

Uudelle hyvinvointialueelle siirryttäessä eri kunnissa ja erityishuollon kuntayhtymissä (Eteva ja Kårkulla) tuotetut vammaispalvelut yhdistyivät. Muutoksen myötä oman palvelutuotannon toimintayksiköiden määrä kasvoi huomattavasti.  

– Oma palvelutuotantomme käsittää pääasiassa asumispalveluja, sekä työ- ja päivätoimintapalveluja. Näitä yksiköitä on nyt noin 50 ja ne sijaitsevat melko tasaisesti koko alueellemme. Ruotsinkielisten toimintayksiköiden sijainti painottuu Raaseporin alueelle, kertoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vammaispalveluiden palvelutuotannon palvelulinjajohtaja Lena Astala.  

Hyvinvointialueen muodostaminen on Astalan mukaan tuonut toimintayksiköiden arkeen paljon uusia toimintakäytäntöjä ja järjestelmiä.  

– Muutokset ovat vaatineet henkilöstöltämme paljon uuden oppimista, kärsivällisyyttä ja joustoa. Osittain uudet käytännöt ovat jo jalkautuneet, mutta edelleen työn alla on paljon hallinnon prosesseihin liittyviä uudistuksia.  

Astala kertoo, että vammaispalveluihin ollaan käynnistämässä useita toimenpiteitä, jotka edistävät palvelujen yhdenmukaisten käytäntöjen kehittymistä.  

– Parhaillaan toimintayksiköissämme päivitetään omavalvontasuunnitelmia, joissa kuvataan yksiköiden toiminnan laatuun ja turvallisuuteen liittyvä periaatteita.  

Oman palvelutuotannon kasvusta huolimatta vammaispalveluissa on Astalan mukaan haasteena riittävien palvelujen saatavuus.  

– Aiemmin toteutetuissa palvelukartoituksissa on nähtävissä vuosittain tasaisesti kasvavat asiakasmäärät ja palvelutarpeet. Uuden palvelutuotannon rakentumista hidastavat keskeisesti sote-henkilöstön saatavuuden haasteet sekä rakentamisen prosessien hitaus. Teemme palvelutuotannossa tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa palvelujen saatavuuden parantamiseksi. 

Astala muistuttaa, että hyvinvointialueiden perustaminen on pääasiassa hallinnollinen uudistus, jonka vaikutukset heijastuvat alkuvaiheessa hyvin paljon henkilöstöön.  

– Uuden organisaation myötä olemme saaneet paljon uusia toimintakäytäntöjä, työkavereita ja yhteistyökumppaneita. Uusien verkostojen luominen vie toki oman aikansa, mutta havaintojeni mukaan yhteistyötä eri palvelualueiden ja ammattiryhmien kesken on jo nähtävissä.  

Astala pahoittelee, että hallinnon prosessien muutokset ovat saattaneet näkyä asiakkaille ja palveluntuottajille esimerkiksi palvelujen saatavuuden, tilaamisen ja laskutuksen viiveinä. Näiden haasteiden poistamiseksi työskennellään parhaillaan.  

– Siirtymän vaikutukset ovat olleet havaintojemme mukaan vähäisemmät toimintayksiköidemme arkeen. Tavoitteemme oli, ettei siirtymä näy asiakkaiden palveluissa, ja heiltä saamamme palautteen mukaan olemme onnistuneet tässä pääosin hyvin. Haluankin kiittää henkilöstöämme hyvästä työstä, Astala jatkaa. 

Kaiken kaikkiaan hyvinvointialueen perustamisen myötä palvelutuotanto on rikastunut hyvillä käytännöillä ja uusilla toimintamuodoilla.  

– Etevasta siirtynyt digiyksikkö ja Kårkullassa kehitetty FIXtv ovat tästä hyviä esimerkkejä. Optimistina näen muutoksen mahdollisuutena ja uskon, että hyvällä yhteistyöllä asiakkaamme pääsevät nauttimaan tulevaisuudessa muutoksen tuulista monin tavoin kehittyvän, osallistavan toiminnan merkeissä, Astala sanoo.