Vammaispalvelujen osaaminen on lisääntynyt

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle siirtyminen on ollut vammaispalveluille ponnistus, jossa palveluja ja toimintoja on yhdistetty ja käytäntöjä hiottu toimivaksi kokonaisuudeksi.  

- Tällä hetkellä voin sanoa, että olemme saaneet kuntayhtymät, alueen kunnat ja niistä siirtyvät palvelut sekä palvelua tuottavat yksiköt hienosti mukaan hyvinvointialueen toimintaan. Vammaispalvelujen osalta asiakkaiden palvelukokonaisuus on pystytty tuottamaan katkeamattomasti, kertoo vammaispalvelujen palvelualueen johtaja Timo Hokkanen.  

Kun kyseessä on suuren mittaluokan yhdistyminen, ei kaikki tietenkään ole sujunut pelkästään mutkattomasti. 

- Esimerkiksi kehitysvammaisten erityispalvelut eivät siirtyneet kokonaisena organisaationa, joten niissä on ollut käynnistämisvaiheeseen liittyvää asiakaspolkujen uudelleenrakentamista. Vammaispalveluissa juuri kaikkein erityisimmät palvelut ovat usein sellaisia, että ne tulevat useammasta kanavasta. Siksi niiden palvelupolun sujuvuuden takaamiseksi kehitystyötä tehdään edelleen.  

Kokonaisuudessaan vammaispalvelujen tilanne on kuitenkin Hokkasen mukaan hyvä. Hyvinvointialueelle siirtymisen myötä vammaispalvelun osaaminen on jopa lisääntynyt.  

- Siirtymässä kunnilta ja kuntayhtymiltä on saatu monipuolista osaamista, myös sellaista, mitä ei aikaisemmin kaikkialla ollut. Se on vahvistanut meitä ja hyödyttänyt ilman muuta myös asiakkaitamme.  

Tulevaisuudessa katse suuntautuu Hokkasen mukaan yhä enemmän muiden muassa siihen, että vammaispalveluiden asiakastarpeen arvioinnin yhdenmukaisuutta ja sujuvuutta pystytään parantamaan.  

- Pyrimme katsomaan, että asiakkaillamme on elinympäristö, missä on juuri sellaisia palveluita, joita he tarvitsevat. Päämäärämme on, että vammaiset henkilöt pystyisivät elämään mahdollisimman oman näköistä ja itsenäistä elämää ja pystyisivät olemaan osallisina sekä omassa elämänpiirissään, että laajemminkin. Asiakkaiden kanssa pyritään löytämään yhdessä sopivat palvelukokonaisuudet. 

Uusien palvelujen ja toimintojen osalta muutoksia tehdään harkiten. 

- Mitään suurta rysäystä ei ole tulossa, mutta katsomme esimerkiksi asumisen tuen palveluita siten, että käyttäjille tulisi enemmän kosketuspintaa myös ympäröivään yhteiskuntaan. Tulevaisuudessa etsitään myös mahdollisuuksia hyödyntää digitaalisia välineitä sellaisten asiakkaiden kanssa, jotka niistä hyötyvät ja jotka niitä haluavat käyttää.  

Hokkanen muistuttaa, että hyvinvointialueeseen liittyy myös velvoite, että kaikkia hyvinvointialueen asukkaita kohdellaan tasapuolisesti.  

- Teemme työtä sen eteen, että meillä olisi arvioinnin ja palvelutapojen yhdenmukaisuus. Tavoitteena on, että asiakkaille olisi ennakoitavaa se, mitä tehdään ja miten palvelukokonaisuus muodostuu. 

Hyvinvointialueella on vahva yhteisymmärrys siitä, että olipa kyseessä mikä asiakasryhmä hyvänsä, olisi asiakkaan tilannetta voitava katsoa kokonaisuutena.  

- Palvelu ei saa olla sektoroitunutta ja siiloutunutta, vaan loppukäyttäjälle eli asiakkaalle palveluiden on oltava sujuvia ja vastattava heidän tarpeisiinsa, Hokkanen summaa.