Hyvinvointialueen asukkaiden kuulumisia
18.10.2023 8.30Päivitetty:18.10.2023 9.09

Jalkauduimme eri puolille Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueetta ja kysyimme ikäihmisisten mietteitä uudesta hyvinvointialueesta.
1. Miltä tuntuu nyt kuulua isoon Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen?
2. Näkyykö muutos omassa arjessa? Jos, niin mikä on paremmin tai huonommin?
3, Mistä saat parhaiten tietoa hyvinvointialueesta?
4, Miten ikääntyneet tulisi mielestäsi ottaa huomioon, kun hyvinvointialueen palveluita kehitetään?
5. Mitä terveisiä lähettäisit hyvinvointialueen päättäjille?
1. Kauko Veurla, Latokaski
- Mitään negatiivista ei ole vielä tullut vastaan.
- Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on vielä niin uusi, ja kokemukset siitä niin lyhyeltä ajalta, että on liian aikaista sanoa siitä mitään.
- Saan tarvitsemaani tietoa hyvinvointialueesta lähinnä Soukan palvelukeskuksen toimistosta ja henkilökunnalta.
- Jos palvelukeskuksessa voisi saada jälkiruoaksi pienen konjakin ja kahvin, niin se olisi aika mukavaa. Vakavasti puhuen, olen ihan tyytyväinen. Ei ole suurempia kehitysideoita, eikä purnattavaa.
- Hoitakaa meitä ikäihmisiä hyvin, se on minun terveiseni.
2. Liisa Halonen, Soukka
- Vähän liian suureksi ja rönsyileväksi on toiminta mennyt sillä viisiin, että kaikkia asioita ei pystytä hoitamaan kuunnolla.
- Ikäihmisten terveydenhoito ei ole mielestäni aiemminkaan ollut Espoossa aina erinomaista, enkä tiedä, onko siihen nyt tullut muutosta. Lääkärille ei tahdo saada aikoja, odotusajat ovat todella pitkiä. Myös liikenneyhteyksiä pitäisi parantaa. Soukasta on mentävä Matinkylän terveysasemalle, eikä bussilla enää pääse. Metrolla kulkiessa on käveltävä pitkä matka rollaattorin kanssa. Talviaikaan, kun on suuria lumivalleja ja lunta kaduilla, kulkeminen on hyvin hankalaa.
- Lehdessä on ollut tietoa hyvinvointialueesta, mutta en ole siihen paljoa perehtynyt.
- Pitäisi katsoa, kuinka yksinasuvat ikäihmiset pärjäävät kodeissaan ja pidettävä heistä huolta.
- Pitäkää päättäjät jalat maassa. Toivon, että olisitte tietoisia kaikista asioista ja niihin vaikuttavista seikoista ennen päätöksentekoa.
3. Helevi Yrjölä, Tapiola
- Ensialkuun tuntui, että hyvinvointialueelle siirtyminen on hyvä suunnitelma. Mutta nyt, kun olen joutunut sairauteni takia jonottamaan lääkäreihin ja yrittänyt saada yhteyttä erikoislääkäriin, tuntuu kaikki kovin hitaalta. Tämä voi tietysti olla uuden hyvinvointialueen alkuhankaluutta, joka korjaantuu ajan myötä.
- Muissa kuin terveyteeni liittyvissä asioissa en ole törmännyt siihen, että kohdallani mikään olisi muuttunut tai tullut huonommaksi.
- Etupäässä luen hyvinvointialueeseen liittyvää tietoa lehdistä ja haen tietoa myös jonkin verran netistä.
- Yksin kotona asuvan ikäihmisen luona voi käydä kaksi-kolme kertaa päivässä hoitaja. Tällöin olisi hyvä, että hoitaja ei vaihtuisi, vaan asiakkaan luona kävisi aina tuttu hoitaja.
- Päättäjien pitäisi mielestäni miettiä palkkarakennetta ja palkkatasa-arvoa. Päättäjillä on erittäin hyvät palkat verrattuna työntekijöihin.
4. Erkki Laitinen, Matinkylä
- Minulla ei ole paljoakaan sanottavaa uudesta hyvinvointialueesta. Urheilusta puhuisin mielelläni.
- Uusi hyvinvointialue ei ole vielä näkynyt arjessani juuri mitenkään.
- Saan hyvinvointialueeseen liittyvää tietoa lehdistä ja radiosta, televisiota katson vähemmän.
- Palveluita kehitettäessä ikäihmiset ja vammaiset pitäisi ottaa monella tavalla huomioon, vaivoja on niin monenlaisia. Itselleni liikunta ja urheilu ovat tärkeitä. Suosittelisin niitä kaikille, jotka vain urheilemaan kykenevät. Minusta ikääntyville on aika hyvin liikuntamahdollisuuksia, ainakin Matinkylässä. Itse käyn koiran kanssa lenkillä rantaraitilla, se on paras paikka hoitaa kuntoani.
- Terveiseni päättäjille on, että ikääntyneet ja vammaiset tulee huomioida hyvinvointialueen päätöksissä monisäikeisesti.
5. Katariina Lindsröm, Kauniainen
- Uudesta hyvinvointialueesta on vielä melko vähän tietoa, mutta ainakaan tämä alku ei ehkä ole ihan onnistunut omalla kohdallani.
- Muutos näkyy esimerkiksi siinä, että on ollut vaikea saada yhteyttä tarvittavaan henkilöön. En löydä tietoa siitä mihin tai kenelle voin soittaa tai kirjoittaa, ja kuka on lääkäri. Hyvinvointialue on vielä niin uusi, että parannuksia aiempaan en ole ehtinyt todeta.
- Saan tietoa hyvinvointialueesta lähinnä lehdistä ja nettisivuilta.
- Ikäihmiset huomioidaan Kauniaisissa aika hyvin, koska täällä asuu paljon vanhuksia – melkein joka toinen kuuluu keppi- tai rollarijengiin. Koska vanhuksia on paljon, olisi hyvä selkeyttää sitä, mitä palveluita saa, mistä, milloin ja miten? Mutta muutos on vielä niin uusi, että kyllä se siitä.
- Päättäjien tulisi yrittää samaistua vanhusten tilanteeseen. Heidän olisi tärkeää osata asettua roolin, jossa he itse tarvitsevat apua, ja miettiä, miten he siinä tilanteessa haluaisivat tulla kohdelluiksi.
6. Pekka Nurmi, Lohja
- Uusi hyvinvointialue ei ole vielä aiheuttanut minulle muutoksia entiseen.
- Koska en ole vielä palveluja tarvinnut, on vaikea arvioida hyvinvointialueen toimintaa sen tarkemmin. Minulla itselläni kaikki on niin kuin ennenkin.
- Saan hyvinvointialueeseen liittyvää tietoa lehdistä ja netistä. Koen, että tietoa on tarjolla riittävästi.
- Ikääntyneet pitäisi ottaa huomioon esimerkiksi liikkumiseen liittyvissä asioissa. Palveluiden ääreen voi olla vaikea saapua, jos fyysinen liikkuminen on vaikeata tai ei ole ajokorttia.
- Terveiseni päättäjille on, että uuden hyvinvointialueen myötä palvelut eivät saisi karsiutua ja heikentyä. Sanoisin myös, että palatkaa entiseen malliin.
7. Maija-Liisa Norrby, Lohja
- On hyvin vaikea sanoa uudesta hyvinvointialueesta oikein mitään, koska tämä on niin uutta vielä. Mutta eivät kai asiat paljoa aikaisemmasta muutu.
- Muutos ei näy arjessani muuten kuin siinä, että kaikki puhelinnumerot ovat meidän alueella muuttuneet. Pitää nähdä hyvin paljon vaivaa niiden löytämiseen. Olen etsinyt uusia numeroita netistä ja soitellut vanhoihin numeroihin, joista saattaa hyvällä tuurilla saada uuden numeron.
- Saan tietoa hyvinvointialueesta lukemalla lehtiä ja seuraamalla uutisia, sekä vertaistukiryhmästä. Toivoisin, että televisiosta tulisi enemmän hyvinvointialueisiin liittyvää, rauhallisempaa ja ei-riitelevää keskustelua. Vieraskielisiä sanoja ei saisi käyttää, sillä yksikin avainsana, jonka sisältöä ei ymmärrä, voi olla ratkaiseva. Mielestäni hyvinvointialueeseen liittyvää tiedottamista pitäisi kaiken kaikkiaan olla enemmän.
- Ikäihmisten palveluita ei pitäisi huonontaa ja heikentää. Pitäisi muistaa, että vanhat ihmiset ovat päivätyönsä jo tehneet, he ansaitsevat hyvän hoidon ja kohtelun.
- Pienten kuntien ja maaseudulla ja keskuksissa asuvien ihmisten välillä olisi noudatettava tasapuolisuutta. Samat hyvinvointia tukevat edut ja palvelut pitäisi olla tarjolla riippumatta siitä, missä koti maantieteellisesti sijaitsee.
8. Jaakko Hannuksela, Kauniainen
- En ole vakuuttunut, että uusi järjestelmä on kaikilta osin toimiva.
- Muutos on näkynyt arjessani. Landella pikkupoikana oli kunnanlääkäri, jonka vastaanotolta ohjattiin tarvittaessa sairaalaan. Nyt on neljä porrasta ja asiakkaan on tiedettävä, minkä portaan kanssa operoi. Pidän takaisinsoittoa erittäin huonona järjestelmänä. Ihminen joutuu odottamaan takaisinsoittoa. Vaikka sen pitäisi tapahtua muutamassa tunnissa, voi mennä kauemminkin ilman, että kukaan reagoi.
- Laadin tärkeistä numeroista omaa puhelinluetteloa ja pidän muistikirjaa. Numerot löytyvät sitten samojen kansien sisältä, kun niitä tarvitsen.
- Ikäihmiset tulisi huomioida siten, että heille osoitettaisi yksi vastuulääkäri, johon voi aina ottaa yhteyttä. Se olisi potilaan kannalta kaikkein paras ratkaisu.
- Kaikki ikäihmiset eivät osaa käyttää nettiä. Ei ole hyvä, että nykyisellä systeemillä useimmat asiat tapahtuvat netissä ja puhelimella asioiminen on hankalaa.
- Ikääntyneet