Kouluterveyskyselyn tuloksia Länsi-Uudeltamaalta

Länsiuusimaalaisten lasten ja nuorten voinnissa on tapahtunut myönteistä kehitystä edelliseen eli vuoden 2021 kyselyyn verrattuna. Esimerkiksi lasten ja nuorten liikkuminen vapaa-ajalla on lisääntynyt kaikilla kyselyyn vastanneilla kouluasteilla. 

“Merkittävää on myös, että toisen asteen opiskelijoiden huoli omasta mielialasta on vähentynyt”, kertoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelualuejohtaja Mari Ahlström. 

Omasta mielialastaan huolissaan olleiden lukion opiskelijoiden osuus oli tänä vuonna 39,4 prosenttia (vuoden 2021 kyselyssä 45,6 prosenttia) ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden 33,3 prosenttia (vuoden 2021 kyselyssä 37,1 prosenttia). Koronapandemia ja siihen liittyneet monenlaiset rajoitukset näkyivät vuoden 2021 tuloksissa, mutta nyt tilanne on kohentunut. 

Tänä vuonna tiedusteltiin myös koululaisten kokemusta omista empatiataidoistaan (kaverina oleminen, muiden tunteiden huomioiminen). Tulosten mukaan länsiuusimaalaiset peruskoululaiset (4.-5.- ja 8.-9.-luokkalaiset) kokivat, että heillä on hyvät empatiataidot. Empatiataitoja tarvitaan kaikissa ihmissuhteissa ja vuorovaikutuksessa. 

“Empatiataidot auttavat sekä arjen haasteissa että lapsen ja nuoren kasvun haasteissa. Siksi tulos on alueemme näkökulmasta ilahduttava”, Ahlström sanoo.  

Edellisessä kouluterveyskyselyssä havaittu ahdistuksen kokemus 8. ja 9. luokkien oppilailla ja toisen asteen opiskelijoilla ei valitettavasti ole vähentynyt. 

Länsi-Uudellamaalla kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus on lisääntynyt erityisesti tytöillä. Noin joka kolmas peruskoulun 8. ja 9. luokan tytöistä ja toisen asteen 1.  ja 2. luokan tytöistä kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. 

“Tuemme lasten ja nuorten mielenterveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä kaikilla kouluasteilla. Meillä on kuitenkin pulaa henkilöstöstä, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa muutenkin. Tilanne on haastava, mutta ei mahdoton”, Mari Ahlström summaa. 

Tulosten perusteella noin 60 prosenttia peruskoulun 8.-9.-luokkalaisista, ammatillisessa koulutuksessa olevista ja lukiolaisista kokee, että kuraattorin vastaanotolle on helppo päästä. 

Psykologin ja kouluterveydenhoitajan vastaanotoille pääsyn helppoudessa oli hieman hajontaa. 

Psykologin vastaanotolle pääsyn helpoksi koki kyselyssä 

• 61 prosenttia ammatillisessa koulutuksessa olevista, 
• 57 prosenttia lukiolaisista ja  
• 55 prosenttia peruskoulun 8.-9.-luokkalaisista.  

Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn helpoksi koki 

• 73 prosenttia ammatillisessa koulutuksessa olevista, 

• 69 prosenttia lukiolaisista ja  
• 66 prosenttia peruskoulun 8.-9.-luokkalaisista. 

Ahlströmin mukaan panostukset opiskeluhuoltoon, matalan kynnyksen tukeen ja perustason palveluihin ovat avainasemassa tilanteen parantamiseksi.  Näitä korostetaan myös hyvinvointialueemme palvelustrategiassa.  

Myönteistä kehitystä Länsi-Uudellamaalla edelliseen kyselyyn verrattuna: 

• Lasten ja nuorten liikkuminen vapaa-ajalla on lisääntynyt. 
• Toisen asteen opiskelijoilla huoli omasta mielialasta on vähentynyt. 
• Vaikutusmahdollisuudet koulun tapahtumiin on lisääntynyt. 
• Peruskoululaiset kokevat, että heillä on hyvät empatiataidot. 4.-5-luokkalaisista 59,9 prosenttia (koko maassa 57,2) ja 8.-9.-luokkalaisista 45,6 prosenttia (koko maassa 41). 
• Perheen taloudellinen tilanne nähdään myönteisempänä verrattuna koko maan tuloksiin. 

Huolestuttavaa kehitystä Länsi-Uudellamaalla edelliseen kyselyyn verrattuna: 

• Tyytyväisyys elämään ylipäätään on laskusuunnassa. 
• Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus lisääntynyt erityisesti tytöillä. 8.-9.-luokkalaisilla 35,3 prosenttia (vuoden 2021 kyselyssä 31,2), ammatillisten oppilaitosten tytöillä 35 prosenttia (vuoden 2021 kyselyssä 32,9), lukion 1.-2-luokkalaisten 29,3 (vuoden 2021 kyselyssä 29). 
• Netissä vietetään aikaa enemmän kuin pitäisi.  
• Alkoholin käyttö hienoisessa kasvussa. Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten sekä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden alkoholinkäyttö on hienoisessa kasvussa. viikoittainen käyttö on hieman kasvanut 8. ja 9. luokan oppilailla, lukiolaisilla puolestaan laskenut.  
• Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden antamien vastausten perusteella perheenjäsenen alaikäiselle lapselleen tekemät alkoholiostot ovat lisääntyneet. 

Lue Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedote(ulkoinen linkki) 

Kouluterveyskyselyn tulokset koko maasta ja alueittain(ulkoinen linkki) 

Yksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen opiskeluhuollon kehittämiskohteista on moniammatillinen yhteistyö oppilaitoksissa erityisesti nuorten mielenterveyspalvelujen järjestämisessä. Tutustu oppilashuollon moniammatilliseen yhteystyöhön (videon kesto 5:26)(ulkoinen linkki). 

Katso webinaaritallenne: Lapset ja nuoret - älylaitteiden renkejä vai isäntiä?(ulkoinen linkki)