Soukan palvelukeskus - Osallistuminen on päivän kohokohta
Soukan palvelukeskuksen suuressa salissa raikuu yhteislaulu. Rakennuksen toisella puolella syntyy upeita keramiikkaesineitä. On torstai-iltapäivä. Mieluisan tekemisen äärelle on saapunut kymmeniä ikäihmisiä.
– Päivä voisi olla muukin kuin torstai, sillä meillä on runsaasti ohjelmaa kaikkina arkipäivinä, Soukan palvelukeskuksen ohjaaja Jouni Laaksamo hymyilee.
Hän kertoo, että Soukan palvelukeskuksen monipuolista toimintaa suunnitellaan koko hyvinvointia edistävän toiminnan -tiimin voimin.
– Keskeiset toiminnot ovat siis yhteisiä jokaisessa palvelukeskuksessa ja myös alueilla, joissa ei ole palvelukeskusta.
Toiminnan suunnitteluun otetaan mukaan myös asiakkaita ja vapaaehtoisia.
– Arjen keskellä saamme asiakkailtamme hyviä vinkkejä toiminnan kehittämiseksi. Lisäksi aloitimme keväällä asiakasraadit, joissa kerätään palautetta, ideoita ja kehitysehdotuksia. Nyt syksyllä olemmekin aloittaneet kerätyn palautteen perusteella muun muassa maanantaivisailut ja säännölliset yhteislaulutilaisuudet, Laaksamo kertoo.
Soukan toimintaa mainostetaan perinteisin paperimainoksin, sillä sen on huomattu olevan tehokkain mainostamisen keino.
– Meidän paperisia kausiohjelmia haetaan syyskauden alussa innokkaasti. Lisäksi mainostamme hyvinvointialueen nettisivuilla ja palvelukeskuksen Facebook-sivulla, sekä pidämme kumppanimme ajan tasalla ohjelmastamme. Asiakkaat löytävät meidät myös Seniori-infon ohjaamana ja jalkaudumme asiakkaiden pariin kertomaan palvelukeskuksen toiminnasta.
Silti Laaksamo törmää edelleen siihen, että ihmiset eivät tiedä, mitä Soukan palvelukeskuksessa tapahtuu.
– Moni ajattelee virheellisesti, että tämä on hoivakoti tai vanhainkoti. Minä kutsun tätä senioreiden nuorisotaloksi, hän sanoo.
Laaksamo kannustaa ikäihmisiä mukaan toimintaan, sillä se tuottaa monipuolisesti hyvää.
– Yhdelle se on tärkeä arjen rytmittäjä ja sosiaalisen elämän vilkastuttaja. Palvelukeskuksessa käydyt keskustelut saattavat olla ainoa sosiaalinen kontakti päivän aikana. Toisella toimintaan esimerkiksi tuolijumppaan osallistuminen auttaa ylläpitämään fyysistä toimintakykyä. Jollekin taas askartelu, kudonta tai keramiikan teko mukavassa seurassa luovat valtavasti henkistä hyvää.
Tule sellaisena kuin olet
Taiteilija Terttu Riippin vetämän keramiikkapajan pöytä ja hyllyt pursuavat toinen toistaan upeampia taideteoksia. Suuren pöydän ääressä istuu kaksi taiteilevaa senioria, muut ovat lähteneet kahvitauolle.
Anja Rajamäki, esittelee siilityötään.
– Tulen aina torstaisin tänne, minulla on kauhea hinku tehdä, Soukan taideseuraakin aikoinaan perustamassa ollut Rajamäki kertoo.
Niin ikään taideseurassa toiminut, vieressä taiteleva Maria Helenius liittyy keskusteluun.
– Ryhmässä on kivaa, saa inspiraatiota ja ideoita toisilta ja meillä on hauskaa. Tämä on ihan sellainen henkireikä, aivan mahtava paikka, monessa Soukan palvelukeskuksen toiminnassa mukana ollut Helenius kehuu.
– Jos joku ikäihminen vielä empii, sanon, että kannattaa tulla. Täällä ei ole mitään vaatimuksia, vaan jokainen saa tulla semmoisena kuin on, hän lisää.
Sekä Rajamäki että Helenius kehuvat vuolaasti ohjaaja Terttu Riippiä. Hänellekin toiminta antaa paljon.
– Taiteen tekeminen antaa niin paljon, että sitä ei voi melkein edes uskoa. Luulen, että olisin sängyn pohjassa kaikkien näiden vikojeni takia, jos en olisi ryhtynyt tämmöistä joskus tekemään, hän sanoo ja kannustaa kaikkia mukaan. Jokainen osaa!
Hyvinvointia edistävä toiminta on kaikkia varten
Kodin ulkopuolelle lähteminen, muiden joukkoon meneminen ja osallistuminen tukevat elämästä ja arjesta suoriutumista, sekä tarjoavat merkityksellisyyden kokemuksia.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluohjaaja Elina Kvist ajattelee toimintaan osallistumisen tarjoavan ikääntyville konkreettisia mahdollisuuksia huolehtia omasta hyvinvoinnistaan.
– Kun poistuu kotoa, tulee vaivihkaa liikuttua, juteltua ja kokeiltua ehkä uusia asioita. Näin saa uutta ajateltavaa, huolet ja kivut väistyvät ainakin hetkeksi, aivot saavat ärsykettä ja virkistyvät, mieli virkistyy ja jaksaa paremmin, hän sanoo.
Toimintaan osallistuminen saattaa sytyttää kipinän huolehtia itsestä entistä paremmin.
– Tulevaisuus voi alkaa tuntua valoisammalta, ja toiminta tarjoaa myös mahdollisuuden asioiden jakamiseen ja kokemiseen vertaisten parissa, Kvist lisää.
Hän muistuttaa, että hyvinvointia edistävä toiminta on kaiken kuntoisille ja kaiken ikäisille, kaikkia varten.
– Joku haluaa liikkua yhdessä toisten kanssa, toinen etsii rupatteluseuraa, kolmas janoaa tietoa. Koskaan ei ole liian myöhäistä innostua ja tulla mukaan kokeilemaan, mitä tarvitsee ja mikä toiminta sopisi itselle. Sitä ei tarvitse tietää etukäteen, hän sanoo.
Tule yksin tai yhdessä
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue tuottaa omaa hyvinvointia tukevaa toimintaa muun muassa ikääntyneiden palvelukeskuksissa ja kuntien kohtaamispaikoissa. Hyvinvointia edistävää toimintaa tarjoavat lisäksi hyvinvointialueen kunnat, kunnissa toimivat järjestö- ja yhdistystoimijat, sekä työväenopistot ja seurakunnat.
Esimerkiksi Kirkkonummella ikäihmisille on laaja tarjonta hyvinvointia edistävää toimintaa.
– Täältä löytyy esimerkiksi liikkumista tukevaa toimintaa, ulkoiluystävän seuraa, jutustelua kaverin kanssa tai ryhmässä, lukupiirejä, musiikkitapahtumia ja -esityksiä, tietoiskuja ikääntymiseen, erilaisia harrasteita ja retkiä, palveluohjaaja Pirjo Heinojoki-Pellinen kertoo.
Yhteistyötä tehdään muiden senioreille toimintaa järjestävien tahojen kanssa.
– Kunta järjestää esimerkiksi liikuntamahdollisuuksia, ja kirjastossa on monipuolista tekemistä ja tilaisuuksia. Seurakunnalla on vahva rooli senioreiden yksinäisyyden ehkäisemisessä muun muassa Ellenin Olohuone- ja vapaaehtoistoiminnassa. Myös yhteistyössä järjestöjen kanssa tuemme aktiivista osallistumista ja tarjoamme toimintaa senioreille.
Heinojoki-Pellinen kannustaa lähtemään rohkeasti kodista muiden seuraan tai tapahtumiin.
– Siinä ei menetä mitään. Jos osallistumisen jälkeen toiminta ei vaikuta olevan oma juttusi, voimme yhdessä pohtia, mitä muuta se voisi olla. Seniorit, jotka ovat tulleet tutustumaan ja kokeilemaan esimerkiksi ryhmätoimintaa, ovat usein jääneet pidemmäksi aikaa, jotkut useammaksi vuodeksi, hän kertoo.
Senioreilta saatu palaute on pelkästään myönteistä ja kiitollista.
– Muiden ihmisten seura, yhdessä tekeminen ja kokemusten jakaminen ovat tärkeitä ja innostavat mukaan. Kohtaamiset koetaan päivän piristyksiksi ja ryhmissä koettu mukava ilmapiiri antaa hyvää mieltä pitkäksi aikaa.
Muu palaute kohdistuu tietämättömyyteen ryhmistä tai tapahtumista.
– Moni miettii: ”Miksi en osannut tulla tänne aikaisemmin, miksi en tiennyt tällaisesta toiminnasta”. Meillä onkin vielä kehitettävää, että tieto ryhmistä ja tapahtumista menee perille.
Heinojoki-Pellinen uskoo yhteistyön voimaan.
– Kerro senioriläheisellesi tai -naapurille kokemastasi toiminnasta ja haasta hänet mukaan, tulkaa yhdessä, hän vinkkaa.
Tietoa omassa kunnassa tarjolla olevista mahdollisuuksista saa netistä www.luvn.fi(ulkoinen linkki) hakusana: hyvinvointia ikääntyneille
Voit soittaa myös Seniori-infon neuvontanumeroon
p. 029 1512 270
- Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen