Vammaissosiaalityössä tavoitteena oman elämän aktiivinen toimijuus

Vammaissosiaalityön päällikkö Teija Motturi luonnehtii vammaispalvelujen sosiaalityötä ihmisten kohtaamiseksi erilaisissa elämäntilanteissa.  

– Vammaissosiaalityön asiakkaat ovat kaiken ikäisiä ja usein pitkäaikaisessa asiakkuudessa, sillä vammaispalvelujen asiakkaiden kohdalla ei muihin sosiaalipalveluihin verrattuna voida lähtökohtaisesti tavoitella kuntoutumista siten, että sosiaalipalvelujen tarve poistuisi, hän sanoo. 

Pitkäaikaisessa asiakkuudessa muodostuu auttamiseen linkittynyt luottamussuhde, jossa vammaissosiaalityön työntekijä on asiakkaan turvana uudessa tai muuttuneessa elämäntilanteessa.  

– Työntekijä auttaa tukemaan silloin, kun asiakkaan onnettomuudesta tai sairastumisesta on aiheutunut pitkäaikaisesti elämäntilanteeseen vaikeuksia. Synnynnäisesti vammaisena tai sairaana olevaa asiakasta tuetaan koko elämän ajan erilaisissa tilanteissa pyrkimyksenä vahvistaa asiakkaan toimintaedellytyksiä ja osallisuutta, hän sanoo.  

Vammaissosiaalityö on vaativaa sosiaalityötä, sillä jokapäiväisessä työssä kohdataan pettymystä, katkeruutta, kuolemaa sekä sen pelkoa.  

– Kun elämä yllättää, voi tilanne olla pelottava. Ihmisen täytyy sopeutua täysin uudenlaiseen elämään ja hänen on käsiteltävä tunteidensa kanssa uudenlaiset haasteet ja vaikeudet, joita vammautumisesta tai sairaudesta aiheutuu. Silloin monet toiveet ja haaveet voivat muuttua tavoitettavista saavuttamattomiksi. Tällöin vammaissosiaalityö on koko lähipiirin tukena muuttuneen tilanteen hyväksymisen prosessissa.  

Muutostilanteissa vammaissosiaalityön tehtävänä on olla asiakkaan tukena ja asiantuntijana arvioimassa palvelujen tarpeita sekä sitä, mikä palvelu soveltuu parhaiten asiakkaan tarpeeseen.  

– Palvelun tarpeen arviointi on vaativa prosessi ja se muuttuu koko elämän ajan.  

Palvelujen tarkoituksena on tukea asiakasta mahdollisimman oman näköisen elämän elämisessä. Tarkoituksena ei ole asiakkaan ”ylipalvelu” tai passiiviseksi vastaanottajaksi auttaminen.  

– Palveluja arvioitaessa tulee aina huomioida, miten tuetaan siten, ettei toimijuus vähene ja että voidaan oppia tai saavuttaa uusia taitoja ja tavoitteita. Esimerkiksi tukihenkilön avulla voidaan opetella asiointia lähikaupassa tai liikkumista julkisilla kulkuneuvoilla. Tällaisten opittujen taitojen myötä oman elämän aktiivinen toimijuus vahvistuu.  

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella vammaissosiaalityötä tehdään tällä hetkellä noin kahdeksassa toimipisteessä ja kolmella isommalla aluejaolla.  

– Tämänhetkinen aluejako on Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi, Lohja-Siuntio-Inkoo-Vihti-Karkkila sekä Raasepori-Hanko. Toimipisteiden määrää ja sijoittelua arvioidaan tulevaisuudessa ja muutoksia on varmasti tulossa.  

Motturi muistuttaa, että asiointi vammaissosiaalityön kanssa ei ole sidoksissa toimipisteisiin, kuntarajoihin tai aluejakoihin, sillä koko hyvinvointialueen asiakkaat ovat yhteisiä.  

– Meillä on eri tietojärjestelmiä tällä hetkellä käytössä ja se jonkin verran vaikeuttaa yhtenäistä työskentelyä, mutta asiakasrekisteri on yhteinen. Se tarkoittaa, että esimerkiksi Raaseporista voidaan tehdä Lohjan kunnan alueella asuvalle palvelupäätös.