Perhekeskus: Turvallinen Länsi-Uusimaa

Perhekeskus-artikkelisarja: osa 2

Teksti: Teija Varis 
Inhimillinen turvallisuus on Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma UNDP:n kehittämä ja vuonna 1994 julkaisema käsite, jolla pyritään laajentamaan turvallisuus-ajattelu yksilön tasolle. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen perhekeskuskoordinaattorina työskentelevä, Itä-Suomen yliopistoon väitöskirjaa tekevän Johanna Linner Matikan mukaan turvallisuudesta on perinteisesti puhuttu esimerkiksi ulkopoliittisen turvallisuuden, konflikteihin tai erilaisiin pandemioihin ja katastrofeihin varautumisen näkökulmasta.

- Inhimillinen turvallisuus tunnistaa perinteisen turvallisuusajattelun rinnalla yksilöiden ja yhteisöjen arjessa koetun turvallisuuden merkityksen vakaan yhteiskunnan perustana, hän sanoo.

Inhimillinen turvallisuus on myös osa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:n inhimillistä ulottuvuutta, joka kattaa demokratian ja oikeusvaltiokehityksen edistämisen, sekä ihmis- ja perusoikeuksien turvaamisen.

- Tärkeitä teemoja ovat muiden muassa sukupuolten tasa-arvo, vähemmistöjen oikeudet, ilmaisunvapaus ja kansalaisyhteiskunnan rooli. Inhimillisen turvallisuuden edistäminen kanavoituu monialaiseen kehitystyöhön, jolla pyritään edistämään ja tukemaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden, Agenda 2030:n, toteutumista, Linner Matikka jatkaa. 

Hänen mukaansa turva on toisaalta yksilöllinen kokemus, mutta monilta osin myös universaali, laajasti inhimillinen perustarve.

- Turvan kokemukseen liittyy mahdollisuus tyydyttää perustarpeet, kuten saada riittävä ravinto, lepoa ja turvallinen asunto. Erityisen suuri merkitys on hyvillä ihmissuhteilla, eli sillä, olenko niissä turvassa, onko minulla mahdollisuus tukeutua johonkin hädän hetkellä, saanko olla oma itseni pelkäämättä yksin jäämistä, kaltoinkohtelua tai kiusaamista.

Aina turvattomuus ei Linner Matikan mukaan näy ulospäin, mutta esimerkiksi levottomuus, aggressiivisuus ja epäluottamus muita ja maailmaa kohtaan voivat viestiä turvattomuudesta.

- Asiakastyössä tärkeintä on viestiä turvaa avoimella viestinnällä, rauhallisella ja selkeällä puheella, sekä lempeällä katseella. Usein kiihtynytkin asiakas asettuu, kun ammattilainen pysyy itse rauhallisena, turvassa itsessään.

Turvattomuus voi juontaa juurensa lapsuusajan haitallisiin kokemuksiin, olosuhteisiin ja tapahtumiin (ACEs), jotka voidaan Linner Matikan mukaan jakaa karkeasti kolmeen luokkaan.

- Niitä ovat lapseen suoraan kohdistuva henkinen ja/tai fyysinen väkivalta, seksuaalisuutta loukkaavat teot, lapsen laiminlyönti, kuten riittämätön huolenpito, suojelu ja ohjaus, sekä kasvuperheeseen liittyvät psykososiaaliset ongelmat, kuten vanhemman vakava päihde- tai mielenterveysongelma, itsemurha tai ero vanhemmasta esimerkiksi rikosseuraamuksen vuoksi.

Linner Matikka huomauttaa, että automaattisesti kaikki haavoittavat ja haitalliset kokemukset eivät jätä pysyviä jälkiä, tai tuota kokijalle psyykkistä traumaa. Haitallisten kokemusten seurauksiin vaikuttaa muiden muassa niin sanotut suojaavat tekijät ja yksilön temperamentti.

- Resilienssiä eli kykyä sietää ja palautua hyvinkin vaikeista ja voimakasta stressiä tuottavista kokemuksista tukee turvallisten toisten antama tuki. Esimerkiksi lempeän ja kannustavan opettajan tai isovanhemman tuki voi olla lapselle ratkaisevan tärkeää. Jos vaikeat olosuhteet, kuten perheväkivalta jatkuu pitkään ja lapsi jää tilanteissa yksin pelkonsa kanssa, on todennäköistä, että pitkäaikaisia negatiivisia vaikutuksia syntyy, hän sanoo.

Linner Matikka puhuu traumainformoidun työotteen ja kohtaamisen tärkeydestä.

- Lyhyesti määritellen traumainformoitu työote on inhimillisen kärsimyksen myötätuntoista kohtaamista niin itsessä kuin toisissa. Se on pahoinvointia tuottavien tekijöiden tunnistamista, niihin puuttumista ja kärsimykseen vastaamista. Se on suojaavien tekijöiden vahvistamista ja turvallisuuden edistämistä niin asiakastyössä, työyhteisössä kuin laajemmin yhteiskunnassa. Traumainformoitu työote nojaa vahvasti perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen.