Perhekeskuksissa tehdään monialaista yhteistyötä

Teksti ja kuva:Teija Varis

Perhekeskus-artikkelisarja: osa 3.

Mitä on monialalainen yhteistyö, mitä se tarkoittaa perhekeskuksen työntekijöiden arjessa ja mitä hyötyä siitä on asiakkaille? Lohjan perhekeskuksen neuropsykologi Hanna Mäntynen ja vastaava ohjaaja Saija Saario kertovat.  

Monialainen yhteistyö näkyy Hanna Mäntysen ja Saija Saarion mukaan Lohjan perhekeskus Purjeen toiminnassa ensiksikin siinä, että kaikki työntekijät ovat tietoisia palvelujärjestelmän kokonaisuudesta.

- Minulle neuropsykologina se tarkoittaa vaikkapa sitä, että ymmärrän, mitä ehkäisevä perhetyö tai kotipalvelu tarjoavat, ja miten niitä toteutetaan, Mäntynen antaa esimerkin.   

Käytännössä monialainen yhteistyö tarkoittaa työntekijöiden tiivistä yhteydenpitoa ja yhteistä suunnitelman laatimista monialaista lähestymistapaa toivovan tai tarvitsevan asiakkaan kohdalla.  

- Keskeistä on, että monialaisessa yhteistyössä emme mieti palvelujamme siiloissa, vaan pohdimme yhdessä eri alueiden ammattilaisten kanssa asiakkaan tarpeita ja toiveita kokonaisuutena. Tutkitusti tiedämme, että monialainen yhteistyö on asiakkaalle tehokasta ja tuottaa myös tulosta, Mäntynen kertoo.

Saija Saario jatkaa, että käytännössä monialainen yhteistyö on asiakkaan lähellä tehtävää työtä.

- Se lähtee siitä, kun asiakas tulee perhekeskuksen ovista sisään ja kertoo tarpeistaan. Silloin meidän tehtävämme on tunnistaa, mistä perhekeskuksen sisällä olevista palveluista asiakkaalle olisi hyötyä. Istahdamme asiakkaan kanssa alas, ja pohdimme, mistä lähdetään liikkeelle, mikä palvelu käynnistetään ja miten siitä jatketaan. Tavoite on, että asiakas on koko ajan kartalla siitä, missä mennään ja kuka hänen asiaansa hoitaa.

Mäntynen huomauttaa, että edelleen on runsaasti asiakkaita, joilla on selkeä tarve vain yhdelle palvelulle.

-Silloin monialaista yhteistyötä ei tietenkään tarvita.

Mäntynen ja Saario kertovat, että asiakkaiden antama palaute monialaisesta yhteistyöstä on positiivista.   

- Kuulemme, että asiakkaille on syntynyt kokemus, että asiat ovat sujuneet hyvin ja tarvittava apu on saatu. Että oikeassa paikassa on oikeaan aikaan tehty sujuvaa yhteistyötä, eikä missään kohtaa ole vastassa ollut kynnyksiä, joihin palvelu tökkää, Saario kuvailee.

- Tähän liittyy asiakkaiden kokema kuulluksi tulemisen tunne. Työntekijöiden kannalta se mahdollistaa syvällisen ymmärryksen asiakkaan tilanteesta. Jo soten perusajatuksiin kuuluu, että yhteistyössä syntyy hyviä tuloksia, Mäntynen lisää.  

Mäntysen ja Saarion mukaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on sitouduttu systeemiseen työotteeseen. Mitä se on?

- Se on tapa ajatella asioita humaanisti ja perhelähtöisesti, tarjota tukea niistä tarpeista, mitä asiakkailla ja perheillä kulloinkin on. Monialainen työskentely nivoutuu tähän ajattelu- ja toimintatapaan, Saario kertoo.

Vaikka hyvinvointialueella on säästöpaineita ja taloudellinen tilanne on tiukka, on monialainen työskentely hyvinvointialueen tekemä arvovalinta.

- Ajattelen, että meidän kaikkien - sekä ruohonjuuritason työntekijöiden, että päällikkötason – on pidettävä pää kylmänä ja kirkkaana. Että muistamme, että monialainen eli horisontaalinen työtapa on arvojemme mukaista, tuloksekasta ja asiakkaiden hyväksi kokemaa työtapaa, johon olemme sitoutuneet, Mäntynen sanoo.

- Monialainen yhteistyö voi aluksi olla aikaa vievää, mutta kun kerran istutaan yhteisen pöydän ääreen ja saadaan yhteinen ymmärrys asiakkaan tilanteesta, niin omien kokemusteni perusteella voin sanoa, että loppuviimein se säästää aikaa, Saario jatkaa.

- Samalla se tuo syvällisen ymmärryksen asiakkaan tilanteesta ja fokusoi omaakin työtä olennaiseen, Mäntynen lisää.

Saario nostaa esiin positiiviset kokemukset myös hyvinvointialueen ulkopuolella olevien tahojen kanssa.

- Meillä on erittäin hyviä kokemuksia yhteistyöstä kuntatoimijoiden kanssa. Etenkin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimijat ovat meille ensiarvoisen tärkeitä yhteistyökumppaneita, liittyväthän he lasten, nuorten ja perheiden arkeen aivan keskeisellä tavalla. Teemme kunnan kanssa mm. ryhmätoimintaa ja tapahtumia, joissa olevat perheet ovat meille yhteisiä. Haluamme tulevaisuudessakin jatkaa tätä yhteistyötä.

Tulevaisuus näyttää Lohjan perhekeskuksen työntekijöiden silmin valoisalta. Silti maailma ei ole ihan vielä valmis.

- Tulevaisuudenvisioni liittyy digitaalisuuden vahvistamiseen. On hyvä, että digitaalista perhekeskusta ollaan jo kehittämässä. Asiakasnäkökulmasta ajattelen, miten hienoa on, kun perhe saa meihin yhteyden myös sähköisesti, ja voi vielä nykyistä vahvemmin olla toimija omassa asiassaan, Saario pohtii.

- Minä ajattelen tulevaisuudesta niin, että meillä on todella hyvät eväät toteuttaa arvojemme viitoittamia suuntia ja toteuttaa työtä monialaisesti. Olemme saaneet siihen koulutusta, ja systeeminen työote on kehyksenä sen yllä. Työmme tärkeys huomioidaan, ja meidän tehtävämme on nyt rohkeasti toteuttaa ja ylläpitää hyvinvointialueen arvojen mukaista työotetta, Mäntynen päättää. 

**
Tämä artikkeli on osa Perhekeskus-artikkelisarjaa. Sarjassa kerromme lapsiperheille suunnatuista perhekeskuksen toiminnoista Länsi-Uudellamaalla.

Lue lisää tarinoita Länsi-Uudeltamaalta!