Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on osoittautunut vetovoimaiseksi työnantajaksi opiskeluhuollon psykologeille

13.2.2024 12.14Päivitetty:13.2.2024 14.08
kuvituskuva.
Kuva: Espoon kaupunki/ Taru Turpeinen

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen opiskeluhuollon psykologivaje on saatu puolitettua hyvinvointialueen ensimmäisen toimintavuoden aikana. Psykologipalveluissa on saatu lisättyä vakituisten psykologien määrää 24 psykologilla. Myös psykologipalvelujen saatavuus opiskelijoille on vahvistunut, ja kaikkien alueen oppilaitosten opiskelijoilla on nyt mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin kanssa.

Kunnilta ja muilta koulutuksen järjestäjiltä siirtyi hyvinvointialueelle vuoden 2023 alussa 69 vakituista opiskeluhuollon psykologia. Lakisääteisen elokuussa 2023 voimaan astuneen mitoituksen mukaan psykologeja olisi tarvittu vähintään 114 eli henkilöstövaje psykologien osalta oli tuolloin 39 prosenttia. Kokonaan ilman psykologipalvelua oli hyvinvointialueen käynnistyessä yli sadan oppilaitoksen tai oppilaitosyksikön opiskelijat.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on 15 ammatillista oppilaitosta, jotka monet koostuvat useammasta yksiköstä, 25 lukiota, 176 peruskoulua ja 244 esiopetuksen yksikköä. Vuonna 2023 oppilas- ja opiskelijahuoltolain mitoituksen muuttuessa kuraattoreiden määrä kasvoi 13 kuraattorilla ja koulu- ja opiskeluterveydenhoitajia tuli viisi lisää. Kaikkien opiskeluhuollon työntekijöiden toimiessa hyvinvointialueella samassa organisaatiossa, heidän keskinäinen moniammatillinen yhteistyönsä on vahvistunut.

"Olemme tehneet kovasti töitä alueen psykologivajeen korjaamiseksi. Vakituisia psykologeja on nyt 24 enemmän kuin mitä koulutuksen järjestäjillä oli ennen siirtymää hyvinvointialueelle.  Olemme saaneet rekrytoitua sekä vastavalmistuneita että kokeneita psykologeja. Erityisen ilahtunut olen, että moni alueella aiemmin työskennellyt psykologi on palannut meille töihin", kertoo psykologiyksikön päällikkö Jonna Kari.

Psykologipalveluissa opiskelijoiden tapaamisten lakisääteisten määräaikojen toteutuminen on vahvistunut vuonna 2023. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on myös keskitetty psykologipalvelu niiden oppilaitosten osalta, joille ei ole vielä saatu rekrytoitua omaa psykologia.

"Keskitetty palvelu antaa opiskelijalle mahdollisuuden keskustella psykologin kanssa, ja järjestämme tarvittaessa myös lyhyitä arviointi- ja tukijaksoja. Tarjoamme myös oppilaitosten henkilökunnalle konsultaatiota sekä viikoittaisen kyselytunnin", kertoo johtava psykologi Susanna Nuotio keskitetystä psykologipalvelusta.

"Täällä opiskeluhuollon psykologin työtä on mielestäni kehitetty oikeaan suuntaan. Tiesin myös, että viihdyn tässä hauskassa porukassa. Opiskeluhuollon psykologina voi tulla eteen hyvin monenlaisia tilanteita, joiden ratkomiseen tarvitaan yhteistyötä perheen, opettajien ja opiskeluhuollon ammattilaisten kesken. Näkemys psykologin työstä pelkästään yksilötyönä ei koulumaailmassa pidä paikkaansa, vaan työhön kuuluu vahvasti myös konsultatiivinen rooli psykologin osaamisen tuomisessa oppilaitosten käyttöön. Tämä tekee työstä mielekästä ja monipuolista. Uudessa roolissani keskitetyssä palvelussa koen, että pääsen hyödyntämään pitkää kokemustani opiskeluhuollosta useiden oppilaitosten avuksi", toteaa psykologi Mervi Hauru, joka palasi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle töihin opiskeluhuollon monipuolisen tehtävänkuvan perässä.

Yhteistyö koulutuksen järjestäjien kanssa on avainasemassa opiskeluhuollon palvelujen kehittämisessä

Hyvinvointialueen aloittaessa opiskeluhuoltoon liittyi erilaisia tietoteknisiä ja toiminnallisia haasteita, joita ratkaistiin yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa.

"Viime vuonna opiskeluhuollossa esiintyneitä ongelmia on saatu ratkaistua joko investoinneilla tai hyvällä yhteistyöllä koulutuksen järjestäjien kanssa. Hyvä yhteistyö koulutuksen järjestäjien kanssa on aivan avainasemassa. Olemme matkalla kohti tavoitetta saada psykologipalvelut mitoituksen mukaisena lähipalveluna jokaisen opiskelijan oppilaitokseen", kertoo palvelulinjajohtaja Tuija Harakka ja korostaa, että hyvinvointialueella ja koulutuksen järjestäjillä on yhteinen tavoite vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia, johon opiskeluhuollon työntekijät tuovat oman työpanoksensa.