Mitä yhteistä on älypuhelimilla, zombeilla ja pahoinvoinnilla?

Asun pääkaupunkiseudulla ja käytän julkista joukkoliikennettä viikoittain. Tänä päivänä suurin osa kaikenikäisistä kanssamatkustajista on zombeja. Muutos on hurja, muistan että 10 vuotta sitten zombeja oli vielä todella vähän. Tällä en tarkoita the Walking Dead -sarjan zombeja, vaan eläviä ihmisiä, jotka ovat puhelimiensa pauloissa. Harrastankin nykyään zombibongailua julkisessa liikenteessä. Se vasta on hauskaa! Arjen havainnot vuosien aikana julkisessa liikenteessä ovat vahvistaneet, että älylaite-zombien osuus kanssamatkustajista on nykyään yleensä 80 prosentin luokkaa vuorokaudenajasta riippumatta. Itse kuulun tietenkin vähemmistöön, eli siihen 20 prosentin joukkoon, joka tuijottelee muita ihmisiä ja eläimiä tai ikkunasta ulos ja antaa ajatuksen virrata. Siinä vasta aika kuluukin ja tylsyyden sietokyky kasvaa.

Pulmallista jatkuva älykännykän töllääminen on siksi, että me ihmisapinat rakastamme seurata kuvia, värejä ja ääniä, jolloin kännykän syöverit someineen, netteineen ja sovelluksiin koukuttaa ja aiheuttaa riippuvuutta. (YLE 2018(ulkoinen linkki) ja YLE 2023 a(ulkoinen linkki)). Tämän sovelluskehittäjät ja -firmat tietävät oikein hyvin, koska heidän tehtävänään on takoa rahaa yhtiöille, ei lisätä väestön hyvinvointia (YLE 2023 b(ulkoinen linkki)). Toukokuussa 2023 Yhdysvaltain korkein lääkintäviranomainen, Surgeon General Dr. Vivek Murthy vetosikin päättäjiin ja muihin tahoihin(ulkoinen linkki), jotta lapsia ja nuoria suojattaisiin sosiaalisen median haittavaikutuksilta.

Suurin osa tämän hetken aikuisista on kasvanut lapsesta nuoreksi ilman älypuhelinta, somea ja sovelluksia, jolloin kännykät eivät ole päässeet rapauttamaan kehittyviä aivojamme ja kognitiivisia kykyjämme. Nykylapset altistuvat syntymästään asti älypuhelimille ja tällä on tutkitusti haitallisia vaikutuksia kehittyville aivoille. Voidaan rehellisesti sanoa, että länsimaissa on käynnissä globaali ihmiskoe, jonka pitkäkestoisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin, oppimiseen, sosiaalistumiseen ja terveyteen ei vielä täysin ymmärretä, vaikkakin näyttöä haitoista on jo saatavilla.

Lasten ylivilkkaus- ja keskittymishäiriöt sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöt ovat lisääntyneet. Ilmiö ei selity vain sillä, että häiriöitä tunnistetaan paremmin. Lasten ruutuaika lisää tutkitusti riskiä keskittymisvaikeuksille, kognitiivisten taitojen heikentymiselle ja käytösoireille jo ennen kouluikää. Viiden vuoden iässä keskimääräistä suurempi ruutuaika on yhteydessä erilaisille tunne-elämän ja käyttäytymisen oireille, kuten keskittymisvaikeuksien, ylivilkkauden ja impulsiivisuuden oireille. (Lääkärilehti 2020; THL 2021; Radesky JS. ym. 2023). Onkohan keskittymistä vaativan koulupolun aloitus ekaluokkalaiselle helppoa, jos lähtökohdat oppimiselle ovat jo heikot?

Aivotutkimuksesta tiedetään, että ihmisen aivojen etuotsalohkot kypsyvät hitaasti toiminnanohjaukseen, vasta noin 20–25 vuoden iässä. Toiminnanohjaus on välttämätön taito pitkäjänteiselle toiminnalle eli keskittymiselle ja oppimiselle. Keskittymistä oppii vain keskittymällä ja suuntamaalla toiminta yhteen tehtävään kerrallaan, ei multitaskaamalla. (Yle 2018; Tombu et. al. 2011). Kun älylaite sovelluksineen, netteineen ja someineen on läsnä 24/7, on vaikea keskittyä yhteen asiaan kerrallaan ja syväluotaava oppiminen ei mahdollistu. (Saarinen et. al. 2021; Moisala et. al. 2016; Moisala 2017).

Nyt kun keski-ikäinen täti on jakanut muutamia faktoja, niin mitä mieltä nuoret ovat omasta netin käytöstään? Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn tulokset ovat hälyttäviä etenkin tyttöjen osalta. Länsi-Uudenmaan 8. ja 9-luokkalaisista tytöistä 43 % ja pojista 25 % oli yrittänyt viettää vähemmän aikaa netissä, mutta ei onnistunut siinä. Lukion 1. ja 2. luokan tytöistä näin vastasi 45 % ja pojista 25 % ja ammattikoulun 1. ja 2. luokan tytöistä 39 % ja pojista 23 %. Kysymys on kysytty vuodesta 2017 lähtien ja prosenttiosuudet ovat vuosi vuodelta kasvaneet jokaisella kouluasteella. (Kouluterveyskysely 2017–2023 a(ulkoinen linkki)). Samanaikaisesti masennus- ja ahdistusoireilu on kasvussa ja alle 8 tuntia nukkuvien osuus on suuri (Kouluterveyskysely 2017–2023 b(ulkoinen linkki) ja Kouluterveyskysely 2013–2023 c(ulkoinen linkki)).

Suoraa, yksittäistä syy-yhteyttä ei voida vetää, oireilun taustalla on aina monia syitä. Väitän siltikin, että jonkinlainen yhteys älylaitteiden liiallisen käytön, nuorten lisääntyneen masennusoireilun(ulkoinen linkki) ja ahdistuneisuuden sekä nukkumattomuuden välillä on olemassa. Näiden tulosten valossa nyt viimeistään huoltajilla ja kouluilla tulee olla rohkeutta vastata nuorten pahoinvointiin muutamin helpoin ja yksikertaisin keinoin.

Muutaman vuoden ajan on keskusteltu, pitäisikö perusasteen koulujen kieltää lasten omien älykännyköiden käyttö oppituntien ajaksi. Tutkimusnäyttö on vahvasti kiellon puolella. Kansainvälisen näytön mukaan koulusuoriutuminen kohenee etenkin heikommin pärjäävillä oppilailla, kiusaamistilanteita on vähemmän ja Pisa-tulokset ovat paremmat verrattuna kouluihin, joissa kieltoa ei ole (Bellur, Nowak, Hull 2015; Beland & Murphy 2015; Tanil & Yong 2020; Beneito & Vicente-Chirivella 2022).

Unesco julkaisi heinäkuussa 2023 digiraportin(ulkoinen linkki), jossa vedottiin kännyköiden poistamiseksi koululuokista silloin, kun niillä ei tehdä opettajan määräämiä oppimistehtäviä. Suomalaisten lasten etu olisi, että perusopetuslakiimme kirjataan yleisperiaatteeksi kännykkäkielto, josta voidaan poiketa vain, jos opettaja katsoo sen opetuksen kannalta aiheelliseksi. Näin saataisiin jokaiseen Suomen kouluun koulurauha ja lapset olisivat samassa asemassa asuinkunnasta riippumatta.

Huoltajille välittäisin sellaisia terveisiä, että kannattaa miettiä omaakin arjen älylaitteen käyttöä. Millaisen esimerkin sinä annat omalla esimerkilläsi huollettavillesi? Onko älylaite paras ja rauhoittavin lapsenvahti, kun olet väsynyt tai lapsi on kiukkuinen? Jos 3–5-vuotiasta rauhoittelee toistuvasti älylaitteella, lapsi ei opi tunteiden säätelyä ja käytösongelmat vain pahenevat ajan myötä (Radesky JS. ym. 2023). Onko kännykkä paras unikaveri teinille vai voisiko kännykkä olla öisin perheen yhteisessä kännykkäparkissa? Vähän nukkuvien nuorten osuus on kasvanut tasaisesti, etenkin tytöillä ja kännykällä on varmasti tässäkin näppinsä pelissä.

Lapset ja nuoret oppivat vanhempien esimerkkien kautta kaikenlaista ja on vaikea rajoittaa jotain, jos itse toimii päinvastoin. Rakastavaan ja välittävään vanhemmuuteen kuuluu myös rajoittaminen, vaikka ne itkupotkuraivarit lapsi ja nuori voikin saada. Kännykän käyttöä kannattaa perheen hyvinvoinnin vuoksi kotona rajoittaa - se on rakkauden ja välittämisen osoitus huollettaviasi kohtaan. Vinkkivitosena kannustan huoltajia ja nuoria tsekkaamaan superhyvän tallenteen älylaitteiden haitoista: Lapset ja nuoret - älylaitteiden renkejä vai isäntiä (youtube.com)(ulkoinen linkki)

Tuija Tuormaa

Kirjoittaja työskentelee Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella ehkäisevän työn asiantuntijana

**