Olet niin terve kuin aivosi!

Oma toiminta vaikuttaa aivoterveyteen niin välittömästi kuin myös pitkällä tähtäimellä.

Liian lyhyet yöunet vaikuttavat vireystason lisäksi esimerkiksi seuraavan päivän oppimiskykyyn ja mielialaan niitä heikentäen.

Pitkään jatkunut univaje (yöunet toistuvasti alle suositusten mukaisen noin kahdeksan tunnin), epäterveellinen ruokavalio ja liikunnan vähyys kuten myös esimerkiksi krooninen stressi lisäävät riskiä moniin sairauksiin, jotka vaikuttavat myös aivoterveyteen ja lisäävät vakavamman sairastumisen riskiä. Esimerkiksi usein huonoista elintavoista johtuva ja monien sairastama kohonnut verenpaine on vakavan, pahimmillaan halvaantumiseen tai kuolemaan johtavan aivoverenkiertohäiriön suurin riskitekijä.

Miten voit olla paitsi paras versio itsestäsi, mutta myös suojella aivojasi aivoverenkiertohäiriöiltä ja muistisairauksilta?

Ruoki aivoja! Suomalaiset ravitsemussuositukset ohjaavat syömään terveellisesti, myös aivoterveellisesti! Koosta ateriat lautasmallia(ulkoinen linkki) mukaillen. Kasvikset, marjat ja pehmeitä rasvat ovat hyvästä, kovat rasvat ja liiallinen punaisen lihan syöminen ja sokeri pahasta. Kuidut kunniaan!

Liiku mielellään päivittäin(ulkoinen linkki), kävely on mitä parasta muistiharjoittelua ja lääke matalaan mielialaan. Aivot alkavat kutistua iän myötä jo hyvin varhain kiihtyvällä tahdilla, mutta liikkumalla tätä kutistumista voidaan hillitä. Liikunta tukee myös oppimista, luovuutta ja keskittymiskykyä sekä auttaa stressaavien elämänvaiheiden yli.

Nukkumisen ja laadukkaan unen merkitystä aivoterveyden suhteen ei sovi väheksyä. Riittävä ja laadukas nukkuminen on ilmainen ihmelääke, joka parantaa muistia, lisää luovuutta, tukee painonhallinnassa, suojaa sairauksilta, pienentää riskiä saada sydän- tai aivoinfarkti, saa olon tuntumaan onnellisemmalta sekä vähentää masennusoireita ja taipumusta ahdistukseen. Univajetta ei usein itse tiedosta, joten kannattaa pyrkiä noin kahdeksan tunnin uniaikaan. Parhaiten tämä onnistuu heräämällä ja menemällä aina samaan aikaan nukkumaan.

Lisäksi päihteiden käytön välttäminen, opiskeleminen ja itsensä kehittäminen – sopivassa laajuudessa, sekä terveet sosiaaliset suhteet tukevat aivoterveyttä.

Tärkeintä ovat valinnat, joita päivittäisessä elämässä tehdään, eivät ne, joita tehdään vain silloin tällöin.

Lisätietoa aivoterveydestä käytännönläheisessä muodossa löytyy Aivotervehdys! sivustolta osoitteesta www.aivotervehdys.com(ulkoinen linkki) tai samannimisen podcastin(ulkoinen linkki) kautta.

Myös esimerkiksi Aivoliiton nettisivuilta löytyy lisätietoa aiheesta.

Hanna Tupamäki

Kirjoittaja työskentelee Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella fysioterapeuttina ja on käynyt aivoterveyden edistämisen erikoistumiskoulutuksen sekä opiskelee YAMK-tutkintoa terveyden edistämisen koulutusohjelmassa

**

Lähteenä käytetty:

Aivotervehdys! https://www.aivotervehdys.com(ulkoinen linkki)  

Aivoliitto. https://www.aivoliitto.fi/aivoverenkiertohairio/ehkaise/verenpaine/#8e36c405(ulkoinen linkki) 

Muistiliitto. https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/aivoterveys(ulkoinen linkki) 

Ruokavirasto. https://www.ruokavirasto.fi/vireytta-seniorivuosiin/aivoterveys-ja-ravitsemus/(ulkoinen linkki)