Pahantahtoinen ADHD?

Tarkkaavaisuus ja ylivilkkaushäiriöön liittyvät asiat ovat olleet viime aikoina paljon pinnalla. Yle uutisoi lähiaikoina artikkelin alueellisista eroista ADHD diagnoosien suhteen. Tämä on puhututtanut paljon mm. väärän diagnoosin haitoista. Toisaalta tietoisuus ADHD:sta on lisääntynyt, joka luonnollisesti kasvattaa diagnoosien määrää. Edelleen kuitenkin törmää stereotyyppiseen ajatteluun, jossa herkästi huono käytös liitetään ADHD:seen. Kerran jopa kuulin epäilevää pohdintaa lapsen mahdollisesta ADHD-oireilusta, sillä tämä ei ole ”pahantahtoinen”.

En usko, että kukaan lapsi tiedostaen tahtoo pahaa toisille, oli ADHD tai ei. Jos lapsi käyttäytyy haastavasti, tällöin tulee tarkastella taustatekijöitä tarkemmin. ADHD:seen liittyy toki myös käytösoireita. Jos lapsi ole saanut ymmärtävää ohjausta, sopivia tai riittäviä tukitoimia, niin toki käytös voi näyttäytyä erittäin haastavana, ”huonona käytöksenä”. Mutta ymmärtää tulee, että tällöin lapsi ei tiedä muuta keinoa selviytyä tilanteessa. Tällöin lapsi tarvitsee tukea ja ohjausta toivottavaan toimintaan. Se vaatii harjoittelua ja toistoja, jotta lapsi oppii uuden tavan toimia. Tärkeintä on huomioida se, mitä lapsi harjoittelusta saa; vähemmän kuormittavan ja toimivamman keinon selviytyä sekä positiivista palautetta.

Koen joskus huolta nepsy-oireisten lasten itsetunnosta ja kuinka paljon he saavat negatiivista palautetta. Ja vielä asioista, joihin he tarvitsevat aikuisten apua ja tukea. Vastaanotoillani on ollut nuoria, jotka saattavat olla erittäin varautuneita ja tympeitä. Kun lähdetään pohtimaan nuoren hyviä puolia, hän ei osaa sanoa yhtäkään. Tällöin totean, että kaikissa meissä on hyviä puolia ja nyt pohditaan asiaa luonnelista apuna. Aina löytyy hyviä asioita, vähintään kolme. Tämän jälkeen nuori rentoutuu ja on avoimempi. Hyvän huomaaminen tärkeää toki ihan kaikkien lasten ja nuorten kanssa.

ADHD:n tukemisessa näen tärkeimpänä kuormituksen vähentämisen. Kun heti päivän alusta pystytään hidastamaan ns. kuormituskupin täyttymistä, niin ehkäistään sen läikkyminen yli. Huomioitava on lapsen yksilölliset kuormitustekijät liittyen esim. aistiyliherkkyyksiin, siirtymistilanteisiin ja opetukseen keskittymiseen. Jos lapsi kokee kouluun tullessa melun kovaksi, miten tätä voisi helpottaa? Keskittyminen koulutehtävien tekemiseen lopahtaa jo 15 minuutin jälkeen, miten tähän voisi vaikuttaa? Kouluruokalaan pitäisi lähteä, mutta ympärillä hirvittävä hulabaloo ja meteli, onko jotain tehtävissä? Kotiin päästyä pitäisi tehdä läksyt, mutta koulupäivän kuormitus väsyttää, miten lapsi voisi hetken ladata akkuja ennen läksyjen tekemistä? Mielenterveystalon nepsy-oireisen lapsen omahoito-ohjelman materiaaleista löytyy mm. kuormitusmittari tehtävä, jota voi hyödyntää pohtiessa lasta kuormittavia ja sitä helpottavia tekijöitä.

No sitten se lääkitys. ADHD tarvitsee aivojen toiminnan stimuloimista keskittymisen helpottamiseksi. ADHD lääkkeet ovat yleensä stimulantteja, jotka siten helpottavat oireita. Joillekin riittää lääkkeettömät keinot, kuten vaikkapa figdet -kuution tai perinteisen sinitarran hypistely sekä kuormituksen vähentäminen. Vaikka lääkehoitoon päädyttäisiin, niin usein arjessa tarvitaan muitakin tukikeinoja. Lapset ovat yksilöllisiä ja niin he myös yksilöllisesti hyötyvät eri keinoista. Valmiiden ratkaisujen lisäksi myös luovuutta voi käyttää. Niin, ja lapselta itseltään kannattaa kysyä, mikä heitä helpottaa!

ADHD lapset ovat lapsia siinä missä muutkin, ja usein he tarvitsevat aikuisen tukea kasvun aikana enemmän. Jos lapsi näyttää pahantahtoiselta (oli ADHD:ta tai ei), niin tällöin lienee aikuisten aika katsoa peiliin ja tämän jälkeen auttaa pieni ihminen ylös negatiivisuuden alta.

Niina Klenberg
Kirjoittaja työskentelee Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella kouluterveydenhoitajana

**

Lähteet:

Tiessalo, Paula 2023. Lasten ja nuorten ADHD-diagnooseissa hurjat alueelliset erot – Pohjois-Karjalassa jo joka viides poika saanut diagnoosin. YLE:n artikkeli. https://yle.fi/a/74-20070570(ulkoinen linkki) 

Tolvanen, Pauliina 2023. Väärä ADHD-diagnoosi näkyy lapsen elämässä monin tavoin – turhan lääkityksen osalta lääkäri antaa helpottavan tiedon. YLE:n artikkeli. https://yle.fi/a/74-20071334(ulkoinen linkki)