Geriatrian professori Esa Jämsen tutustui hyvinvointialueen sairaalapalveluihin
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella oli kunnia saada 26.3.2024 vieraakseen geriatrian professori Esa Jämsen. Tampereelta kotoisin oleva, Helsingin yliopiston professori, Jämsen tutustui hyvinvointialueeseen ja sairaalapalveluihin Espoon sairaalan toimipisteessä.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen sairaalapalvelut tutuiksi
Jämsenin vierailulla sairaalapalveluiden palvelulinjajohtaja Roope Leppänen esitteli professorille Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toiminta-aluetta, organisaatiorakennetta ja sairaalapalveluiden toimintoja. Professori sai kuulla ajankohtaisia asioita ikääntyneiden hoidon järjestelyistä, tulevaisuuden suunnitelmista alueella, jossa ikääntyvän väestön osuus kasvaa voimakkaasti.
- Tärkeää on edistää kuntoutumista ja tukea ikääntyneiden toimintakykyä kotiin vietävien sairaalapalveluiden muodossa. Asumispalveluiden ja arviointiyksiköiden merkitys tullee kasvamaan tulevaisuudessa. Väestön ikääntyminen, yhdistettynä hyvin epätasaiseen väestönkasvuun hyvinvointialueella asettaa haasteita sairaalapalveluiden tulevaisuuden suunnitelmiin. Tärkeää olisi muistaa, että hyvinvointialueen ja HUSin kehitys on yhteinen, Roope Leppänen pohti.
Länsi-Uudenmaan sairaalapalvelut vastaavat hyvinvointialueen sairaalapalveluista, geriatrian poliklinikasta sekä kotiin vietävistä palveluista kuten kotisairaalasta ja liikkuvasta sairaalasta (LiiSa). Sairaalapalveluiden toimipisteitä on Espoossa, Kirkkonummella, Siuntiossa, Raaseporissa, Vihdissä, Lohjalla, Karkkilassa ja Hangossa.
Kiitosta korkeatasoisesta erikoislääkärikoulutuksesta
Vierailullaan professori tapasi sairaalan osastojen, palliatiivisen keskuksen ja kotihoidon apulaisylilääkärit, jotka toimivat erikoislääkärien kouluttajina. Osastokierroksella professori kävi itse jututtamassa erikoistuvaa lääkäriä.
- Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on Helsingin jälkeen Uudenmaan suurin hyvinvointialue asukasmäärältään. Professorin vierailu on paitsi merkittävä huomionosoitus työntekijöillemme, myös arvokas mahdollisuus kertoa eteenpäin, minkälaista työtä teemme Länsi-Uudenmaan sairaalapalveluissa, ja minkälaisissa puitteissa, koulutusylilääkäri Miika Heinonen toteaa.
Professori kiittelikin auliisti Espoon sairaalassa tehtävää korkeatasoista erikoislääkärikoulutusta.
- Espoon sairaalan tekemä erikoislääkärien koulutustyö on ollut vuodesta toiseen erittäin korkeatasoista ja monipuolista. Kiitosta annan myös ansiokkaasta kandien ohjauksesta.
Hyvinvointialue monipuolistaa laadukasta koulutusta entisestään. On myös aivan ainutlaatuista, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen sairaalapalveluilla on koulutusylilääkäri kehittämässä geriatrian erikoislääkärikoulutusta, Jämsen kiitteli ja totesi humoristisesti suurimmaksi haasteeksi sen, että erikoistuneet viihtyvät Espoon sairaalassa niin hyvin, että tulevat usein jäädäkseen.
Hyvinvointialueella on tällä hetkellä 11 kouluttavaa geriatria. Miika Heinosen mukaan tarkoitus on yhteisten koulutusten ja koulutusylilääkärin tarjoaman paikallisen tuen myötä vahvistaa kouluttavien lääkärien osaamista ja siten nostaa erikoislääkärikoulutuksen tasoa sairaalapalveluissa entisestään. Nuorten Lääkärien Yhdistyksen (NLY) kyselyssä Espoon sairaala on 5 tähden koulutuspaikka.
- Tavoitteena on luoda hyvinvointialueen sairaalapalveluista geriatrian osaamiskeskus ja tarjota laadukasta erikoislääkärikoulutusta koko alueen laajuisesti.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen sairaalapalvelut on jo nykyisellään geriatrisen osaamisen keskittymä hyvinvointialueella.
- Meillä työskenteleekin geriatreja eri yksiköissä. Meillä on hyvä erikoistua. Laajan hyvinvointialueen sisällä on mahdollista tehdä monenlaista työtä työnantajaa vaihtamatta. Osastotyön lisäksi on mahdollista työskennellä muun muassa muistipoliklinikalla, palliatiivisella keskuksella, kotihoidossa, kotisairaalassa. Yhden työnantajan palveluksessa esimerkiksi lomat ja henkilökohtaiset palkan lisät säilyvät, Heinonen muistuttaa.
Kuinka hoitopaikat saadaan riittämään?
Vierailunsa aikana professori Jämsen piti koko sairaalapalveluiden henkilöstöä kiinnostaneen luennon aiheesta ”Miten hoitopaikat saadaan riittämään?”. Tämä haaste koskee Jämsenin mukaan iäkkäiden palveluita ja henkilöstöä kaikilla hyvinvointialueilla olipa kyseessä sairaalapalvelut, kotihoito tai asumispalvelut.
- Kun katsomme väestönkehitystä ja yli 75-vuotiaiden määrää, voimme todeta, että vuonna 2035 meillä on noin 900 ympärivuorokautista palvelua tarvitsevaa henkilö enemmän kuin nykyisin. Meidän tulee varmistaa paikat niitä välttämättä tarvitseville ja vastaavasti turvata muiden ikääntyneiden hyvä terveys toimintakyky mahdollisimman pitkään, Jämsen toteaa.
Jämsen muistutti, ettei ikääntyminen itsessään automaattisesti tarkoita avun tarvetta. Ikääntyneiden erittäin heterogeenisessa ryhmässä avun tarve kytkeytyy pitkälti erilaisiin sairauksiin. Samalla on tärkeää ymmärtää, että akuutisti ilmenevä terveysongelma on usein vain jäävuoren huippu.
- On ensiarvoisen tärkeää irtautua perinteisestä diagnoosikeskeisestä ajattelusta ja huomioida lukuisat tekijät terveydentilan taustalla. Kokonaisuus on usean toisiaan voimistavan tekijän vyyhti. Esimerkiksi aliravitsemus, sen mukanaan tuoma lihasheikkous, liikkumisvaikeudet, yksinäisyys, mielialaoireet, lääkitys, kaatumisriski ja niin edelleen olisi tärkeää tunnistaa ja pyrkiä hoitamaan. Kun pureudumme syvemmin ikääntyneen terveydentilaan vaikuttaviin ongelmiin, voimme välttää toimintakykyä entisestään heikentävää päivystys- ja sairaalakierrettä ja saada samalla hoitopaikat riittämään. Ikääntyneiden moninaisuuden havaitseminen, potilaan tunteminen, moniammatillinen yhteistyö ja kuntoutus ovat avainasemassa, Jämsen muistutti.
Luentonsa lopulla Jämsen kokosi hyvinvointialueen suomia mahdollisuuksia ja uhkia.
- Hyvinvointialue tarjoaa mahdollisuuden luoda laajoja hoitokokonaisuuksia, mitata laatua ja tuloksia sekä hyödyntää laajaa tietopohjaa. Suuri alue ilman raja-aitoja mahdollistaa uuden luomisen ja resurssien jakamisen tasaisemmin. Samalla on huolehdittava siitä, ettei ikääntyneiden erityispiirteitä unohdeta ja hoideta potilaita yhtenä massana taikka suunnata resursseja ja huomiota yksin erikoissairaanhoitoon. Palvelujärjestelmän kokonaisuus on tärkeää hahmottaa kirkkaana, Jämsen muistutti.
- Ikääntyneet