Etäryhmistä helpotusta ikääntyneiden yksinäisyyteen – kokeiluista saatu rohkaisevaa palautetta

Osa hyvinvointialueemme etäkotihoidon asiakkaista on osallistunut tämän kevään aikana ryhmätapaamisiin, joiden ohjauksesta ja sisältöjen suunnittelusta ovat vastanneet opiskelijat.

Etäryhmiä on aiemmin pilotoitu hyvinvointialueellamme etäkotihoidossa ja etäpäivätoiminnassa, ja silloin ryhmissä oli mukana noin 40 asiakasta.

– Vuonna 2023 etäkotihoito järjesti asiakkaille ryhmätapaamisia, myös päivätoiminnan henkilöstöä oli mukana vetämässä etäpäivätoimintaa, asiantuntija Anni Virtanen kertoo. 

– Hyvä palaute kannusti meitä kokeilemaan toiminnan järjestämistä yhteistyössä oppilaitosten kanssa. 

Oppilaitoksissa ehdotus sai innostuneen vastaanoton. Etäryhmätapaamisten suunnittelu ja ryhmien vetäminen sopi hyvin Laurean ja Metropolia ammattikorkeakoulun kurssivalikoimaan. Ryhmien vetämisessä on ollut mukana kaikkiaan 12 geronomi- tai sosiaalialan opiskelijaa.

Metropolia ammattikorkeakoulun geronomiopiskelijat Niina Lindström Helsingistä ja Marika Nelimarkka Lohjalta lähtivät mukaan uteliain mielin. He pystyivät näin kuittaamaan opintoihinsa kuuluvat osallisuuden vahvistamisen ja ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kurssit.   

– Olen toiminut Helsingissä lähihoitajana kotihoidossa ja minulla on jonkin verran kokemusta etähoitolaitteista. Minua kiinnosti se, miten tällainen ryhmätapaaminen toimii, kertoo Niina. 

– Etätoiminta on tulevaisuutta, kyllä siitä kannattaa olla alusta lähtien kiinnostunut. Olin vähän skeptinenkin aluksi, mutta projekti pääsi yllättämään positiivisesti, Marika komppaa.

Hyvinvointialueemme etäkotihoito etsi asiakkaat ryhmätapaamisiin. He kertoivat asiakkaille etäryhmistä, ja asiakkaat saivat vapaaehtoisesti valita osallistuvatko vai eivät. Heillä oli valmiina tarvittava tablettilaite. Kevään etäryhmiin on saatu mukaan kaikkiaan 39 etäkotihoidon asiakasta.

– Aluksi meillä oli vaikeuksia saada innostettua asiakkaita mukaan. Onhan tämä uusia asia ja uudet asiat aina jännittävät. Etäryhmissä ei kuitenkaan tarvitse osata mitään eikä ryhmätapaamisiin tarvitse valmistautua mitenkään, Virtanen selvittää.

– Mukaan lähteneet ovat tykänneet ryhmistä ja lähes poikkeuksetta ovat vastanneet, että haluaisivat jatkaa, jos mahdollisuus tulee. 

Niina ja Marika vetivät etäryhmätapaamisia kahdelle espoolaiselle ja yhdelle lohjalaiselle ryhmälle, kullekin ryhmälle yhden tunnin tapaamisen viikossa, kolmen viikon ajan. Jokaisessa ryhmässä oli 3-5 osallistujaa, määrä hieman vaihteli asiakkaiden tilanteesta riippuen. Mukaan saatiin kaikkiaan 11 etäkotihoidon asiakasta. 

Kaksikko otti tapaamisten ohjelmaan ideoita aiemmalta, opintoihin kuuluneelta päivätoimintajaksolta.

–  Pyrimme siihen, että kaikki toiminta olisi sellaista, että olisi tilaa keskustelulle ja osallistumiselle, Niina ja Marika kertovat.

– Ensimmäinen kerta oli sellaista tunnustelua, kun emme tienneet osallistujista mitään. Pidimme muun muassa kasvojumpan, kun ajattelimme, että siihen kaikki pystyvät osallistumaan. Se oli ihan hauska. Siinä myös sellainen jää ehkä rikkoutui, kun kaikki näytti yhtä lailla hassuilta siinä kamerassa samaan aikaan, Niina naurahtaa.

Niina ja Marika kysyivät osallistujien toiveita jokaisen tapaamiskerran päätteeksi ja muokkasivat tulevien tapaamisten ohjelmaa sen mukaan. 

Niina ja Marika pyysivät ja saivat palautetta suoraan ryhmiin osallistujilta.

– Monet sanoivat, että kiva kun on jotain ohjelmaa ja vaihtelua päivään. Eräs herra jutteli, että kun ei ole ketään kenen kanssa puhua, on välillä semmoinen olo, että osaankohan enää puhuakaan. Niin nyt pääsi testaamaan, että ääni vielä toimii, Marika kertoo.

Anni Virtasen mukaan myös omaiset ovat suhtautuneet etäryhmiin positiivisella mielellä, kun niistä on kerrottu omaisten illoissa. 

Niina ja Marika suosittelevat etäryhmien vetämistä muillekin.

– Opiskelijan näkökulmasta kokeilu oli todella mielenkiintoinen. Oli hyvä päästä harjoittelemaan etätoimintaa – tällaisia tilaisuuksia ei ole liikaa, Niina ja Marika kiittävät.

Niinan mielestä etäryhmät ovat hyvä lisä muiden palvelujen oheen. 

– Se sopii varmasti juuri sellaisille henkilöille, jotka eivät jostain syystä halua lähteä tai pysty lähtemään kotoa mihinkään ryhmiin mukaan.  

Espoolainen Hannu Väisänen, 77, osallistui etäryhmäkokeiluun. Hän lähtee mielellään mukaan uudestaankin, jos tilaisuus tulee. 

– Kaikki tuommoiset ohjelmat on hyviä. Voisin rohkaista kaveriakin osallistumaan, Hannu tuumii.

Asiantuntija Sirpa Råberg kertoo, että syksyllä etäryhmäyhteistyö käynnistetään ruotsinkielisten oppilaitosten Axxellin ja Arcadan kanssa. 

– Haluamme kokeilla etäryhmätoimintaa koko hyvinvointialueen ruotsinkielisten etäkotihoidon asiakkaiden kanssa. Aiomme myös tutkia mahdollisuutta, että etäryhmissä vetäjinä olisi eri alojen opiskelijoita. 

Mietinnässä on myös etäryhmien lisääminen.

Anni Virtasen mukaan ikääntyneiden etäryhmiä tullaan pitämään hyvinvointialueen palveluissa mukana tavalla tai toisella.

– Nyt olemme saaneet hyviä kokemuksia tästä. Katsotaan syksyllä, mitä saamme kehiteltyä.

Ikääntyneiden yksinäisyyden vähentäminen ja osallisuuden edistäminen -projekti on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP).