Lautakunnat antoivat lausuntonsa palvelujen verkoston kehittämisestä
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella suunnitellaan kevään 2024 aikana palvelujen verkoston kehittämistä palvelustrategian mukaisesti. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lautakunnat ottivat lausunnoissaan kantaa palvelujen verkoston kehittämiseen. Aluevaltuuston on tarkoitus päättää palvelujen verkoston kehittämisen linjauksista 11.6.2024. Palvelujen verkoston kehittämistyö on pitkäjänteistä ja tulevien vuosien aikana kehitystyötä tehdään päätettävien linjausten perusteella.
Palvelut- ja resurssit lautakunta
Palvelut- ja resurssit lautakunta pitää hyvänä ja tärkeänä, että palveluverkkouudistuksessa kehitetään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapintaa kohti sellaisia perusterveydenhuollonyksiköitä, jotka ovat laajasti auki ja joissa on edellytykset hoitaa potilas mahdollisimman pitkälle. Lausunnossa todetaan, että tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa esimerkiksi konsultoivien erikoislääkäreiden muodossa.
— Pidimme lautakunnassa hyvänä sitä linjausta, että terveysasemapalvelut ovat jatkossakin lähipalveluita, joita tarjotaan terveysasemilla, lähiterveysasemilla ja liikkuvina palveluina. Kaipasimme lähiterveysasemasta selkeää määritelmää, jotta kaikki tietävät, millaisista palveluista puhumme, toteaa palvelut- ja resurssit lautakunnan puheenjohtaja Ira Hietanen-Tanskanen.
Lisäksi lausunnossa todetaan suun terveydenhuollon palveluista ja aikuisten sosiaalipalveluista muun muassa:
- Aikuisten sosiaalipalveluiden osalta palveluiden verkoston kehittämisessä pitäisi näkyä sosiaalipalveluiden integraatio terveyskeskuspalveluiden yhteyteen.
- Koululaisten hammashoitoa tulisi toteuttaa edelleen koulun yhteydessä keskittämisen sijaan.
Perhekeskuspalveluista lautakunta edellyttää, että lasten ja nuorten palveluita suunniteltaessa, järjestettäessä ja niistä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Lautakunta pitää tärkeänä, että lapsivaikutukset arvioidaan.
Lausunnossa todetaan lasten, nuorten ja perheiden palveluista:
- neuvolapalvelut tulisi järjestää lähipalveluna samaan tapaan kuin terveysasemapalvelut
- palveluita järjestettäessä tulee hyödyntää liikkuvia palveluita. Digitaaliset palvelut voivat täydentää lasten, nuorten ja perheiden palveluita
- opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut tulee järjestää lähipalveluna kouluissa ja oppilaitoksissa
- lasten ja nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut perusterveydenhuollossa on turvattava matalalla kynnyksellä ja viivytyksettä ”yhden luukun periaatteella”.
Ikääntyneiden ja vammaisten asumispalveluissa lautakunta pitää tärkeänä, että ikääntyneiden ja vammaisten asumispalveluiden järjestämisessä otetaan huomioon omaisten mahdollisuus päästä vierailemaan omaisen luona. Lisäksi lausunnossa esitetään muun muassa, että päivätoiminnan toteuttaminen tulee olla mahdollista erillisissä päivätoimintayksiköissä jatkossakin ja digitaalisesti toteutettava päivätoiminta asukkaan omaan asumisyksikköön toteutetaan vain sellaisissa tilanteissa, joissa etänä tapahtuva ohjaus on asiakkaan toimintakyvyn kannalta hänen etunsa mukaista.
Tulevaisuus- ja kehittämislautakunta
Lautakunnassa nähtiin lähiterveysasemat keinona vastata kasvavaan palvelutarpeeseen. Lausunnossa painotettiin, että lähiterveysasemilta saatavat palvelut tulee pitää riittävän monipuolisina, ja niihin tulee lautakunnan mielestä riittävän laajasti sisällyttää lääkäripalveluja. Laajan aukioloajan akuuttivastaanottojen lisääminen nähtiin asiakkaan kannalta positiivisena. Suun terveydenhuollon osalta tärkeää on erityisesti ennaltaehkäisevien suun terveyden tarkastusten riittävä tarjonta koko alueella.
Mahdollisena uhkana lautakunta näkee mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä aikuisten sosiaalipalvelujen keskittämisen, koska se saattaa nostaa kynnystä hakeutua palveluihin. Kynnystä on lautakunnan mielestä mahdollista kuitenkin madaltaa digitaalisen asioinnin ja muiden matalan kynnyksen ja liikkuvien palveluiden avulla.
Lautakunta arvioi, että neuvolapalvelujen siirtyminen perhekeskuksiin voi toisaalta palvelun laadun ja verkostoyhteistyön kannalta olla hyvä asia, mutta toisaalta saattaa heikentää palvelun saavutettavuutta joillekin perheille. Siksi edellytetäänkin, että neuvolaverkon muutoksissa huomioidaan riittävästi vaikutukset lapsiin ja perheisiin.
Lautakunta totesi lisäksi:
- palvelujen verkoston kehittämisessä tulisi huomioida nykyistä paremmin se, kuinka ikääntyneiden lisääntyneeseen ympärivuorokautiseen palveluasumisen tarpeeseen vastataan.
- myös omaishoitajien rooli ja heille tarjottava tuki tulisi huomioida todenmukaisesti ja
- pelastus- ja ensihoitopalveluissa riittävän nopea avunsaanti hätätilanteissa tulee turvata tulevaisuudessakin.
Lautakunnassa pidettiin positiivisena, että vammaisten henkilöiden asumisyksiköitä sijoitetaan useammin asutuskeskuksiin, jolloin vammaisten henkilöiden yhteiskunnan toimintaan osallistuminen ja erilaisten palvelujen käyttö helpottuu.
Valmius- ja turvallisuuslautakunta
Valmius- ja turvallisuuslautakunta painottaa lausunnossaan, että pelastustoimen palveluverkkoa sekä valmius- ja turvallisuustoimenpiteitä tulee kehittää Länsi-Uudellamaalla monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon alueen haasteet ja erityistarpeet. Palveluverkon on toimittava myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Lautakunta korostaa, että Otaniemen alueen paloaseman toiminta tulee saada käyntiin toimivissa tiloissa.
Lautakunnan lausunnossa nostetaan esille myös:
- kaikkien hyvinvointialueen palvelujen suunnittelussa ja toiminnassa tulee huomioida asiakkaiden ja työntekijöiden turvallisuus.
- kotiin tuotavia palveluja edelleen kehitettäessä on varmistettava asiakkaiden turvallinen kotiympäristö sekä kotikäyntejä tekevän henkilöstön osaaminen ja turvallisuus.
- palvelujen verkoston kehittämisen esitysluonnoksen arvioidut vaikutukset toimintavalmiusajoissa tulee säilyä kansallisen ohjeistuksen mukaisella tasolla.
- sopimuspalokuntien rooli on toiminnassa tärkeää, ja sitä yhteistyötä tulee jatkaa ja kehittää.
Kansalliskielilautakunta
Kansalliskielilautakunta kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että vaikutukset kielellisiin oikeuksiin on huomioitava palveluja kehitettäessä. Lautakunta esittää lausunnossa huolensa siitä, ettei kielellisistä vaikutuksista ole mainintaa esityksen arvioiduissa vaikutuksissa.
Lisäksi lautakunta tuo esille lausunnossaan muun muassa:
- oikeus saada palvelua äidinkielellään ei saa johtaa palvelujen siirtymiseen kohtuuttoman pitkän matkan päähän
- digitaalisten palvelujen suunnitelmaa luotaessa sitä pitäisi kehittää rinnakkain sekä ruotsiksi että suomeksi
- sairaalapalvelut hyvinvointialueellamme on turvattava molemmilla kansalliskielillä
- ikääntyneiden ja vammaisten asumispalveluja järjestettäessä on erityisen tärkeää järjestää palvelut niin, että henkilöt pääsevät asumaan muiden samaa kieltä puhuvien kanssa ja että henkilöstökin hallitsee kielen.
Lautakunta korosti lausunnossaan myös, että kaikissa hyvinvointialueen palveluissa, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä pelastuspalveluissa ja ensihoidossa on turvattava kaksikielisen henkilöstön riittävyys.
Lausunnot kokonaisuudessaan voit lukea verkkosivuiltamme.
- Päätöksenteko