Sote-palveluissa haasteita tunnistaa asiakkaan taloudellinen ahdinko
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen eri toimijat keskustelivat talousahdingon ja mielenterveyden yhteisvaikutuksista ja ratkaisukeinoista seminaarissa Kirkkonummella 15.5.2024. Päivän kokosi paneelikeskustelu, jossa keskusteltiin sote-palveluiden kyvystä tukea vähävaraisia sekä siitä, osataanko sote-palveluissa tunnistaa asiakkaiden taloudellisten vaikeuksien vaikutukset mielenterveyteen.
Paneelissa korostui sote-palvelujen haaste tunnistaa asiakkaan taloudellinen ahdinko. Tunnistamisen vaikeuteen vaikuttaa panelistien mukaan asiakassuhteiden lyhyys ja suuret asiakasmäärät.
–Teemme paljon palvelutarpeen arviointia. Joskus voi olla, että asiakkuus on kestänyt tosi pitkään ennen kuin asiakas uskaltaa kertoa, että hänellä on taloudellisia haasteita. Sen esille tuominen on hyvin haastavaa, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen työllistymistä edistävien palvelujen palvelupäällikkö Thijs Verbrugghe.
Sote:ssa ei myöskään välttämättä osata tunnistaa pitkäkestoisten talousvaikeuksien vaikutusta mielenterveysoireiluun. Lisäksi pitkäkestoiset mielenterveyspulmat voivat heikentää kotitalouden taloustilannetta. Päivän teemassa näkyi vahvasti ‘muna vai kana’ -efekti: syy-yhteydet voivat mennä kumminkin päin.
Paneelissa keskusteltiin hallituksen sosiaaliturvan heikennyksistä. Ne herättivät suurta huolta taloudellisen ahdingon ja sen myötä palveluntarpeen lisääntymisestä Länsi-Uudellamaalla.
Panelistien mukaan sote-palveluiden asiakasmaksut eriarvoistavat asiakkaita, ja maksut tulisi yhtenäistää. Asiakkaille pitäisi viestiä selkeämmin mahdollisuuksista maksuhuojennuksiin, jotta tarpeellisten palveluiden käyttö ei kaadu liian korkeisiin asiakasmaksuihin.
–Tavoitteena olisi, että kun kyse on terveyspalveluista, ihmiset olisivat samanarvoisessa asemassa riippumatta siitä, millä hyvinvointialueella asuvat, hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Mia Laiho sanoi.
Moniammatillinen yhteistyö välttämätöntä
Panelistit nostivat esiin myös järjestösektorin hyvinvointialueen sote-palvelujen voimavarana.
–Järjestöjen tuoma apu ei ole pelkästään hävikkiruoan jakamista. Ne tarjoavat yhteisöä, vertaistukea, kotoutujille kielikoulutusta ja työllistymisreittejä. Meillä on upeita kuntoutumistarinoita järjestöjen ansiosta, aikuisten sosiaalipalvelujen johtaja Tapio Nieminen kommentoi.
Yleisöä kiinnosti, mitä ennalta ehkäisevä työ on konkreettisesti. Panelistit nostivat esiin terveelliset elämäntavat, edulliset vaihtoehdot liikunnan harrastamiselle, matalan kynnyksen avun, laadukkaan koulutuksen, neuvolapalvelut, hyvät sosiaaliset läheissuhteet, terveelliset ja turvalliset asuinympäristöt, kansallisen politiikan ja lainsäädännön.
-Kokemusasiantuntijat ja asiakkaiden läheiset kannattaa ottaa mukaan sote-palveluiden kehittämiseen ja suunnitteluun, jotta palvelut vastaisivat aidosti asiakasryhmien tarpeita, kommentoi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallituksen jäsen Markus Myllyniemi.
Lopuksi panelistit summasivat seminaarin parhaan annin. Moniammatillinen yhteistyö nähtiin välttämättömänä keinona saada palvelut toimimaan ja huomioimaan vähävaraiset sekä mielenterveyspulmia kokevat asiakkaat. Tästä onkin hyvä jatkaa yhteistyön tiivistämistä eri toimijoiden kesken.
Paneeliin osallistui hyvinvointialueen asiantuntijoiden lisäksi Kirkkonummen Seudun mielenterveysyhdistys Kisu ry:n varapuheenjohtaja Johanna Laaksonen sekä FinFami Uusimaan omais- ja perhetyön koordinaattori Anne Alakiuttu.
Seminaarin järjestivät Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Kirkkonummen kunta, Kirkkonummen seudun mielenterveysyhdistys Kisu ry, Psykosociala förbundet ja FinFami.