Rinnalla kulkija tuo turvaa
Pilotoimme kotihoidossa päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville asiakkaille psykososiaalisen tuen toimintamallia, jossa psykiatrinen sairaanhoitaja tuo matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyteen liittyvää tukea ja apua asiakkaan kotiin. Projektin alussa loimme palveluun tietyt asiakaskriteerit, joiden perusteella asiakkaat palvelun piiriin ohjautuvat. Psykiatrinen sairaanhoitaja kartoittaa asiakkaan kokonaistilanteen ja jakaa osaamistaan, jotta kotihoidon henkilöstön osaaminen päihde- ja mielenterveystyössä vahvistuisi. Pilotti alkoi maaliskuussa 2024 Matinkylä-Olarin kotihoidon alueella ja se on yksi Suomen kestävän kasvun ohjelman RRP-avusteisen hankkeen projekteista.
Kun psykiatrinen sairaanhoitaja Janica Laine menee asiakkaan luo, hän kohtaa ihmisen ihmisenä, kunnioittavasti. Vuorovaikutus on tilanteessa ratkaisevan tärkeää yhteisen ymmärryksen ja luottamuksen luomisessa.
– Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan tukemisessa on tärkeää ymmärtää, että asiakas on oman elämänsä asiantuntija. Hyväksyn, että se riittää mitä asiakas tavoittelee ja kokee hyväksi, ja sitä kohti lähdetään sitten kulkemaan, Janica Laine sanoo.
Kotihoidon mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoidossa on omat haasteensa ja se vaatii erityisosaamista. Asiakas voi olla täysin sairaudentunnoton, hänen suhteensa omaisiin tai lähipiiriin ovat syystä tai toisesta katkenneet tai taloudelliset haasteet ovat niin monimutkaisia, että ne vievät elämänhalun. Toimintakyky on asiakkailla usein myös jo niin heikko, että kotoa lähteminen on hyvin haasteellista.
Hoitotyön ammattilaiset ovat toivoneet aiheesta lisää tietoa ja taitoa, jotta he pystyisivät kotikäynneillä vastaamaan paremmin päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien asiakkaiden tarpeisiin.
– Kotihoidon henkilöstö kokee voimattomuutta ja jopa toivottomuutta asiakkaiden kanssa, joilla on merkittäviä mielenterveyden haasteita tai jotka käyttävät runsaasti päihteitä. Kyseiset asiakkaat sitoutuvat vaihtelevasti kotihoidon käynteihin ja palveluihin. Asiakkaiden luona vieraileva psykiatrinen sairaanhoitaja arvioi asiakkaan kokonaistilannetta ja mielialaa, toteuttaa esimerkiksi ohjattua omahoitoa asiakkaalle ja tekee moniammatillista yhteistyötä, mitä asiakkaan kokonaistilanteen kohentaminen yleensä vaatii. Janica tuo myös henkilöstölle erityistaitoja asiakkaiden kanssa toimimiseen, kertoo projektipäällikkö Tiina Hovila.
Yhdessä eteenpäin
Kun kotihoidon ammattilaiset ovat katsoneet tarpeelliseksi ottaa psykiatrinen sairaanhoitaja mukaan asiakkaan hoitoon, Janica ottaa yhteyttä hoitajien valitsemiin asiakkaisiin ja tiedustelee asiakkaan tarvetta käynnille.
– Voin tehdä asiakkaan luo kotikäynnin myös yhdessä lähihoitajan kanssa. Alussa esittäydyn ja kysyn asiakkaan kuulumiset ja voinnin. Keskustelun aikana jo usein ilmenee asiakkaan tarve käynneilleni, ja siinä voidaan alustavasti pohtia ja sopia tavoitteista. Tavoitteena on asiakkaan oman elämänhallinnan parantaminen ja voimaantuminen itsenäiseksi arjen toimijaksi.
Kun asiakas on halunnut aloittaa yhteisen polun ja antanut suostumuksensa, Janica perehtyy asiakkaan tilanteeseen perusteellisesti: Hän lukee asiakas- ja potilastietojärjestelmän kirjaukset, haastattelee omaisia ja tukiverkostoa.
Asiakkailla voi olla suuri kuorma harteillaan ja ensimmäiset kotikäynnit menevät usein sen purkamiseen. Janica kuuntelee, kaikessa rauhassa.
– Menen tapaamisiin kiireettä ja ajan kanssa. Yleensä olen asiakkaan kanssa vähintään tunnin, joskus on mennyt kolmekin tuntia. Silloin olemme esimerkiksi käyneet geropsykiatrian poliklinikalla sovitulla tapaamisella.
– Luottamussuhde syntyy yleensä nopeasti. Ehkä se vaikuttaa, kun kerron olevani psykiatrinen sairaanhoitaja, mutta myös oman vuorovaikutuksen mukauttaminen on tilanteissa tärkeää. Kun luottamus syntyy, asiakas avautuu kipeimmistäkin asioista. Se voi saada ihmisen sellaiseen mielentilaan, että ”no niin, nyt annan tulla kaiken ulos”, Janica kertoo.
Kun asiakas on saanut purettua asioita mielestään, Janica alkaa pohtia asiakkaan kanssa, mikä voisi tuoda alakuloon tai voimattomuuteen helpotusta ja luoda tulevaisuuteen sellaista toivoa, joka saisi asiakkaan voimaantumaan. Asiakkaan voimavarojen löytäminen ja vahvistaminen ovat myös työn keskiössä.
