Ikääntyneen ravitsemus voi kohentua pienillä muutoksilla

Elämme yhteiskunnassa, jossa ruokaa on tarjolla runsaasti. Myös erilaista ravitsemukseen liittyvää tietoa on saatavilla paljon. Eri lähteiden tiedot saattavat kuitenkin olla keskenään suuressakin ristiriidassa.

Tietotulvassa voi tuntua helpommalta jättää perehtyminen sikseen. Ikääntyvä saattaa kysyä, miksi juuri minun pitäisi kiinnostua ravitsemuksestani? Enkö voi syödä sitä, mihin olen vuosikymmenten aikana tottunut, ja mitä mieli tekee?

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ravitsemusterapeutti Salla Mustosen mukaan omia ruokailutottumuksia kannattaa kuitenkin tarkastella ajoittain.

– Ikävuosien myötä elimistössä tapahtuu monia muutoksia, jotka vaikuttavat aineenvaihduntaan sekä energian ja ravintoaineiden tarpeeseen.

Iän myötä arjen liikkuminen ja kuntoilu saattavat vähentyä. Tällöin lihasmassa alkaa huveta, ja kehonkoostumus muuttuu. Energiaa ei tarvita kuten ennen.

– On tärkeää muistaa, että vaikka energiantarve tyypillisesti pienenee ikääntyessä, monien ravintoaineiden tarve saattaa jopa kasvaa. Ikääntyneellä ruoan olisikin tärkeää olla monipuolista ja proteiinirikasta, Mustonen sanoo.

Vuosien myötä ruoansulatuksessa tapahtuu monia muutoksia, eikä vatsa toimi, kuten nuorempana. Muutokset nälän ja janon tunteissa sekä maku- ja hajuaistissa ovat myös yleisiä.

– Mahalaukun happamuus sekä laajenemiskyky vähentyvät, haiman entsyymien eritys saattaa niin ikään vähentyä. Ohutsuolen imeytymispinta-ala pienenee ja paksusuolen supistelu vähenee. Seurauksena saattaa olla vatsavaivoja, ummetusta tai painonlaskua. Suun terveys, jossa ikääntyvillä on nuoria enemmän haasteita, vaikuttaa suoraviivaisesti ruokailuun.

Monet seuraukset ovat ikäviä ja voivat ottaa vallan arjessa.

–  Kotoa ei tule lähdettyä, kun vatsa reistailee. Lautaselle saattaa jäädä hyvin niukalti ruoka-aineita, kun monista aineksista tulee hankalia oireita. Tällöin ruokavalio jää liian yksipuoliseksi, eikä siitä saa enää riittävästi ravinteita. Ravinnon ja liikunnan puute näkyy jaksamisessa.

On hyvä pysähtyä tarkkailemaan oman kehon viestejä ja verrata omia ruokatottumuksia ruokasuosituksiin. Merkit siitä, että ravitsemuksessa voi olla jotain pielessä, saattavat olla hyvin pieniä.

– Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin: Onko painossa tapahtunut muutoksia? Kärsitkö vatsanväänteistä tai kivuista? Sulaako ruoka huonommin? Onko ummetusta? Onko suussa kipuja, onnistuuko pureskelu? Muistuttaako nälkä syömisestä? Muodostuvatko ateriavälit pitkiksi?

Ylipäätään oma jaksaminen on hyvä mittari ja se, onko liikkuminen vähentynyt voimien huvetessa.

Mustosen mukaan keinoja hyvinvointia tukevaan syömiseen löytyy ja niitä kannattaa lähteä kokeilemaan rohkeasti.

– Muutosten ei välttämättä tarvitse olla suuria, jotta ruokavalio monipuolistuu ja ravitsemustila kohenee, Mustonen muistuttaa ja listaa
keinoja oman ravitsemustilan parantamiseksi: Syö säännöllisesti, nauti pieniä aterioita riittävän tiheästi. Syö riittävästi proteiinia. Kypsennä tarvittaessa kasvikset. Ruokaile rauhallisesti ja pureskele ruoka huolella. Juo vettä riittävästi. Muista käydä säännöllisesti wc:ssä ehkäistäksesi ummetusta.

Uusittuja kansallisia ravitsemussuosituksia odotetaan syksyllä 2024. Uusien suositusten pohjalla käytetään pohjoismaisia ravitsemussuosituksia (2023).

– Uusia ravitsemustuulia puhaltaa myös Länsi-Uuden hyvinvointialueella. Kehitteillä on ikääntyneiden ravitsemuspalvelupolku, jonka tarkoituksena on palvella alueen asukkaita ravitsemusasioissa, Salla Mustonen kertoo.

Lisätietoja: Ikääntyneen ravitsemus