Lasten kognitiivinen lyhytterapiamalli käyttöön hyvinvointialueellamme

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on valtakunnallisesti ensimmäisenä hyvinvointialueena alkanut kouluttaa perheneuvola- ja lasten mielenterveyspalveluissaan ammattilaisille lasten kognitiivisen lyhytterapian menetelmää. Menetelmän ovat kehittäneet Terapiat etulinjaan –toimintamalli sekä HUS Psykiatria yhteistyössä Helsingin, Turun ja Oulun yliopiston psykologi- ja psykoterapeuttikouluttajien kanssa. 

Koulutus on moniammatillisesti toteutettu ja yliopistosairaalan sertifioima, ja menetelmä tarjoaa hoitomallit lasten yleisten mielenterveyden häiriöiden hoitoon. Hoitomalleja kognitiivisessa lyhytterapiassa on tällä hetkellä ahdistukseen, mielialan laskuun sekä haastavaan käytökseen.

Kognitiivinen lyhytterapia soveltuu 7–12-vuotiaille ja joissakin tilanteissa 6-vuotiaille lapsille ensisijaisesti lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveyden häiriöihin.

Hyvinvointialueellamme koulutus on alkanut maaliskuun alussa kahdeksalle psykologille ja jatkuu vuoden ajan. Koulutuksessa ammattilaiset suorittavat verkkopohjaisia teoriaopintoja, tekevät koulutusaikaisia harjoitushoitoja ja osallistuvat säännöllisesti menetelmäohjauksiin. 

Janika Viitaharju työskentelee Espoon lasten mielenterveyspalveluissa psykologina ja pääsi mukaan koulutukseen. Hän työskentelee perheiden kanssa käyttäen toimintamallia harjoitteissa.  ”Lyhytkestoinen hoito on strukturoitua, eli joka käynnille on tarkat ohjeet mitä sisältöjä ja mitä tehtäviä tehdään ja missä järjestyksessä.” Viitaharju kuvaa toimintamallia.

Toimintamalli antaa myös soveltamisen mahdollisuuksia tilanteen mukaan - teoria ei aina täytä arjen tarpeita. ”Ajattelen niin, että tärkeintä on pitää mielessä koko ajan, että olen siinä asiakasta ja perhettä varten, mikä juuri heitä auttaa. Tehtäväni on auttaa heitä ja välillä painotetaan jotain asiaa enemmän, kuin ohje sanoisi.” pohtii Viitaharju.

Perheiden vanhemmat ovat myös Viitaharjun mukaan olleet tyytyväisiä hoitojaksoihin. ”Näkee, että perheet ovat sitoutuneita. Itselläni on ainakin sellainen tuntuma, että toimintamalli sopii hyvin meidän mielenterveyspalveluihin hoitomuotona tälle tasolle.” kertoo Viitaharju.

Tavoitteena on ottaa kognitiivisen lyhytterapian menetelmä laajemminkin eri ammattilaisille käyttöön perheneuvola- ja lasten mielenterveyspalveluissa ja vakiinnuttaa se yhdeksi lasten mielenterveyshoitojen perustyökaluksi.

”Olemme itse aiemman työkokemuksemme myötä nähneet perusterveydenhuollossa tarpeen selkeälle strukturoidulle hoidollisen työskentelyn mallille. Ammattilaisemme ovat taitavia ja heillä on vahva ymmärrys erilaisista psykologisista ja psykiatrisista ilmiöistä, mutta käytännön työssä hoidollisten jaksojen toteuttamisessa on ollut paljon vaihtelevuutta.” toteaa toimintamallin menetelmäohjaaja Annamari Koivisto.

Toisena menetelmäohjaajana toimivan Aino Kuulan mielestä kognitiivinen lyhytterapia menetelmänä antaa ammattilaisille erinomaiset valmiudet tehdä lasten ja heidän vanhempiensa kanssa selkeitä tavoitteellisia työskentelyjaksoja, joiden sisällöt perustuvat tutkittuihin harjoituksiin ja teemoihin. ”On ollut ilahduttavaa nähdä, miten koulutettavat ovat suhtautuneet koulutuksen alkamiseen odottavaisin ja innostunein mielin. Suurimmat hyödyt näkyvät toivon mukaan tietenkin perheille ja lapsille.” Kuula summaa kokemuksiansa.