Kärkihankkeet esillä Muutoksen tekijät –esihenkilöfoorumissa

'Muutoksen tekijät' on hyvinvointialueemme identiteetti, jonka avulla pyrimme lisäämään yhteenkuuluvuutta työyhteisössämme. Haluamme tuoda esiin hyvinvointialuettamme rohkeana uudistajana ja edelläkävijänä hyvinvointialueiden joukossa.

Neljä tärkeintä muutoshankettamme:

• Digitaalisen asioinnin sujuva käyttöönotto tuo uusia tapoja palvelujen uudistamiseen.
• Asiakasohjauksen systemaattisella kehittämisellä varmistamme asiakkaille sujuvat yhteydet oikeisiin palveluihin oikeaan aikaan.
• Yhtenäiset asiakas- ja potilastietojärjestelmät koko hyvinvointialueelle.
• Terveysasemien uudistusohjelma parantaa hoitoon pääsyä ja hoidon jatkuvuutta.

Hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn kertoi puheessaan, että hyvinvointialueemme rakentaminen aloitettiin tyhjästä.

– Tehtävä vaikutti mahdottomalta, mutta nyt ajattelemme, että se oli meille etu. Saimme piirtää täysin uudet, juuri meille sopivat rakenteet. Vaikka emme ole vielä valmiita, on tärkeää arvostaa jo toteutuneita onnistumisia.

Onnistumisia nostettiinkin esiin pitkä lista. Esimerkiksi hoitoon pääsy on nopeutunut, henkilöstöpula on monelta osin poistunut, vuokrahenkilöstön käyttöä vähennetty 70 % ja ikääntyneiden pääsy sairaalajaksolta asumisen palveluihin on nopeutunut. Tietoon perustuva johtamismalli on otettu käyttöön, kaksikielisyyttä vahvistamaan on perustettu ruotsinkielinen osaamiskeskus, tekoälyn hyödyntäminen lääkärien kirjaamisessa laajenee ja lääkärien ammatinharjoittajamallin kokeilu on alkanut.

Meillä töissä olevat ihmiset kohtaavat päivittäin ihmisiä, joiden elämää he muuttavat. Jokainen esihenkilö on avainasemassa muutoksen mahdollistajana.

– Meistä on tullut muutoksentekijöitä, Svahn kiteytti.

Iloinen puheenporina täytti tilat päivän tauoilla. Mitä esihenkilöt tuumivat työstä ja muutoksesta?

Jarmo Lehtonen-Aleksejev, johtava sosiaalityöntekijä ja Johanna Stauffer, vastaava sosiaaliohjaaja:

Perhesosiaalityössä tavoitellaan vaikuttavaa sosiaalityötä tiimin kanssa, jossa olennaista on sujuvat palvelupolut. Ne tehdään asiakaslähtöisesti samalla huomioiden kustannustehokkuus.

– Kireä taloustilanne on johdattanut meidät tutkimaan omaa työtämme ja etsimään keinoja tehdä sitä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.

Vastaanottopalveluissa tällä hetkellä eniten haastaa toiminnan laajentuminen koko alueelle. Lapsiperheissä on tilanteita, jolloin lapsen on syytä asua hetken muualla kuin kotonaan. Nuo tilanteet tulevat aina suunnittelematta ja silloin henkilöstöltä vaaditaan tilannetajua.

Tea Ojamo, asumisyksikön esihenkilö ja palveluyksikköpäällikkö Heidi Leppänen: Ikääntyneiden asumispalveluissa ykkösasia oli lakimuutos, josta aloitettiin yhteisöllinen asuminen. Sen kehittäminen jatkuu edelleen. Ympärivuorokautisen asumisen puolella on tärkeää palveluiden ja palvelujen myöntämisen perusteiden yhtenäistäminen koko hyvinvointialueelle. Tavoitteena on, että ostopalvelut ja omat palvelut näyttäytyvät tasalaatuisina ja ovat tasavertaisesti saatavilla.

Anna-Leena Bergdahl, palveluesihenkilö mielenterveyspalveluista: Yksikköön on tänä vuonna tulossa isot muutokset toiminnan laajentuessa yli kuntarajojen. Paljon muutoksia tulee myös ensi vuonna, kun Terapiat etulinjaan -malli vahvistuu. Silloin yhdistyy vahva ensilinja ja siinä hoidon tarpeen arviot, vastaanottotoiminta ja ohjatut omat hoidot. Tavoite on, että suuri osa asiakkaista pärjää ensilinjan hoidolla, mistä on tutkimustietoakin.

Esihenkilöfoorumi tarjosi tilaisuuden suunnata katsetta tulevaisuuteen. Esihenkilöiden rooli muutoksen mahdollistajina on keskeinen, ja heidän panoksensa on korvaamaton hyvinvointialueemme menestykselle.

Yhdessä olemme muutoksen tekijöitä!