Pitkäkestoiset oireet koronainfektion jälkeen ovat monisyinen tila

Lohjan terveysasemalla työskentelevä yleislääketieteen erikoislääkäri Sanna Stålnacke, on julkaissut vertaisarvioidun tiedeartikkelin, jonka nimi on vapaasti suomennettuna ”Post-COVID-19-potilaiden toimintakyky: poikkileikkaustutkimus pitkäaikaisoireiden poliklinikalla”. 

Post-COVID-19-tilalla tarkoitetaan koronavirusinfektion jälkeistä tilaa, jossa henkilöllä on edelleen oireita tai uusia terveysongelmia, jotka jatkuvat tai alkavat vähintään 3 kuukautta akuutin infektion jälkeen. Näitä oireita ei voida selittää muilla sairauksilla. Yleisiä oireita ovat esimerkiksi uupumus, hengenahdistus, keskittymisvaikeudet, lihas- ja nivelkivut sekä mielialaoireet. Tästä käytetään terveysalan tutkimuksissa myös lyhennettä PCC (post-COVID condition).

Artikkeli on osa väitöskirjaasi, jossa tutkit pitkittyneestä koronataudista kärsivien potilaiden toimintakykyä. Miksi juuri tämä aihe valikoitui väitöskirjasi aiheeksi?

– Koronan pitkäaikaisoireet alkoivat kiinnostaa minua pandemian aikana ja halusin selvittää, mitä niiden taustalta paljastuu ja miten niistä kärsiviä potilaita voisi kuntouttaa. Lisäksi terveyskeskuslääkärinä työskennellessäni olin havainnut, että selittämättömät keholliset oireet ovat vaikea kokonaisuus ja halusin lisätä niihin liittyvää ymmärrystä ja osaamistani, Stålnacke kertoo.

– Työ HUSin pitkittyneiden oireiden kuntoutuspoliklinikalla antoi minulle mahdollisuuden perehtyä pitkittyneiden koronaoireiden lisäksi muihinkin pitkittyneisiin kehollisiin oireisiin. Lisäksi siellä avautui mahdollisuus tehdä väitöskirja pitkittyneisiin kehollisiin oireisiin liittyen. Potilaiden toimintakyvyn tutkiminen oli oma ajatukseni, jota muu tutkimusryhmä on tukenut.

Sanna Stålnacke tutki tutkimusryhmänsä kanssa koronan pitkäaikaisoireista kärsivien potilaiden toimintakykyä. Sitä verrattiin verrokkeihin, joilla ei ollut koronan pitkäaikaisoireita.  Tutkimuksessa oli mukana 442 potilasta, jotka oli ohjattu kuntoutukseen HUSin koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikalle. Verrokkeja oli 198.

Toimintakykyä arvioitiin muun muassa WHODAS 2.0 -kyselyllä. WHODAS 2.0 -kysely (WHO Disability Assessment Schedule) on Maailman terveysjärjestön (WHO) yleinen terveyden ja toimintarajoitteiden arviointimenetelmä.

Potilaille tehtiin myös fyysisiä testejä, kuten puristusvoimamittaus ja kuuden minuutin kävelytesti. Elämäntapoja arvioitiin kyselylomakkeella ja oheissairaudet kerättiin HUS-tietokannasta.

Toimintakykyä mittaavan kyselyn perusteella potilailla oli poliklinikalle saapuessaan kohtalaisia toimintakyvyn rajoituksia.  Verrokeilla toimintakyky oli normaali tai heillä oli vain lievä toimintakyvyn rajoitus. Potilaiden toimintakyky oli heikentynyt verrokkeja enemmän kaikilla tutkituilla toimintakyvyn osa-alueilla.  Tarkemmat tilastoanalyysit osoittivat, että potilaan oheissairaudet, ahdistuneisuus, masennus ja tupakointi ennustivat huonompaa toimintakykyä. 

Koronan pitkäaikaisoireista kärsivien potilaiden toimintakyky oli merkittävästi heikentynyt WHODAS 2.0 -kyselyn ja kuuden minuutin kävelytestin mukaan. Kohtalaiset tai vaikeat toimintakyvyn rajoitteet näyttivät olevan yhteydessä oheissairauksiin, ahdistukseen, masennukseen ja tupakointiin. 

– Tulokset korostavat, että koronainfektion jälkeinen pitkäaikainen oireilu on monisyinen tila, joka edellyttää kokonaisvaltaista kuntoutusta, summaa Sanna Stålnacke.

Miten tutkimus jatkuu?

– Pitkittyneistä koronaoireista kuntoutuvien toimintakyvyn aleneminen oli odotettu tulos työssä havaitsemani kliinisen kuvan perusteella. Seuraavaksi minun on tarkoitus selvittää, kuinka potilaat kuntoutuvat vuoden seurannan aikana.

Tavoitteenamme on merkittävästi vahvistaa perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tieteellistä tutkimustoimintaa. Siksi tuemme mahdollisuuksien mukaan henkilöstömme tutkimustyötä. Sanna Stålnacke tekee väitöskirjaansa terveyskeskuksen lääkärintyön ohessa. 

– Professori Markku Heikinheimo opetti jo yli kymmenen vuotta sitten, että tämän päivän tutkimus on huomispäivän hyvää hoitoa. Erikoissairaanhoidossa tutkimustyö potilastyön ohessa on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Perusterveydenhuolto, sosiaalityö ja pelastustoiminta tarvitsevat myös tutkimusperustan vahvistamista, hyvinvointialueemme tutkimusjohtaja Silja Kosola korostaa.   

Sanna Stålnacken artikkeli on osa väitöskirjaa, jossa käsitellään pitkittyneestä koronataudista ja jatkuvista somaattisista oireista kärsivien potilaiden toimintakykyä ja ennustetta. 

Linkki julkaisuun: Functioning of post-COVID-19 patients: a cross-sectional study at the outpatient clinic for long-term effects(ulkoinen linkki)

Lue lisää hyvinvointialueen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta: Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta | Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue