Eläinavusteinen työskentely hyvinvoinnin ja oppimisen tukena

”Eläimet ei feikkaa ja ne opettaa niinku empatiaa ja handlaa tunteita.” Näin vastasivat espoolaisen Kaitaan koulun oppilaat, kun he esittelivät koulun eläinavusteista opetusta Eduskunnan eläinavusteiselle työryhmälle. Ryhmä perustettiin 2022 edistämään eläinavusteista työskentelyä osana koulutus- ja hyvinvointipalveluita. Eläinavusteinen työskentely on tavoitteellista toimintaa, jossa eläin, useimmiten koira tai hevonen, toimii ammattilaisen työkaverina.

Aihe on viimeisten vuosikymmenten aikana herättänyt kiinnostusta ja monia tutkimuksia. Eläinavusteisen työskentelyn hyödyt perustuvat mm. emotionaaliseen tarpeeseemme olla luonto- ja eläinyhteydessä. Tutkimuksissa on todettu eläinten läsnäolon rauhoittavan ja saavan aikaan myönteisiä tunteita (mm. kiintymys, huolenpito ja selviäminen sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa). Eläimen mukanaolo työskentelyssä voi käynnistää oksitosiinin tuotannon elimistössä ja vähentää kehon stressireaktioita ja ahdistusta.

Eläinavusteiseen oppimiseen liittyy sekä opetus ja kasvatus kouluissa että koulutuksissa. Kouluissa eläinavusteisella oppimisella on todettu oppilaiden keskittyvän paremmin, oppimisilmapiirin olevan stressittömämpi ja ”pehmeämpi” ja sosiaalisten taitojen parantuvan. Parhaimpia oppimista tukevia hyötyjä ovatkin eläimen mahdollistama turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri. 

Yksittäisen oppilaan lisäksi eläinavusteisuus vahvistaa yhteisöjä. Oppilaiden kehittymistä akateemisissa suorituksissa ja hyvinvoinnin lisääntymistä on havaittu kouluissa, jotka hyödyntävät eläinavusteisia ohjelmia.

Koirat koulussa
Koulukoirien vaikutus oppimiseen on osoitettu useissa tutkimuksissa ja monet pedagogit ovatkin kouluttautuneet ja ottaneet koiran työparikseen. Oppimiseen ja hyvinvointiin liittyvien vaikutusten vuoksi Opetushallitus laati vuonna 2019 ohjeistuksen koulukoiratoimintaan yhdessä Allergia-, iho- ja astmaliitto ry:n, Kennelliitto ry:n ja Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:n sekä koulutuksen järjestäjän edustajan kanssa. Ohjeet sisältävät aiheita liittyen mm. koiran soveltuvuuteen, testaukseen ja toiminnasta tiedottamiseen. Vaikka ohjaajalta (pedagogilta) ei edellytetä eläinavusteisen toiminnan ohjaajan koulutusta, on tämän koulutuksen suorittaminen suositeltavaa.

Päivittäin ovellani käy oppilaita tarkistamassa, onko Lyyti tai Cenny töissä. Molemmat ovat olleet mainioita sillanrakentajia ja yhteistyön mahdollistajia oppilaspalavereissa, joissa on tarvittu luottamuksen rakentamista koulun ja perheen välillä. Tarvittaessa koulukoira on ollut kouluun kiinnittymätöntä oppilasta vastassa ovella helpottaen kouluun tulemista tai helpottanut sikiöasentoon käpertyneen oppilaan ahdistusta olemalla vieressä paijattavana. Säännöllisesti koulukoira pitää kanssamme päivänavauksia verkossa, jolloin koko koulu tarkkailee koiraa ja jotain voi jäädä mieleen itse aiheestakin. Lyytillä on myös oma Instagram-tili, leppavaaranlyytikirjoittaa, jossa se kertoo koulun tapahtumista koulukoiran silmin. Tätä tiliä seuraa oppilaiden lisäksi myös osa huoltajista.

Hevostoimintaa
Vuosien ajan olemme vieneet koululta ryhmiä tavoitteellisesti tallitoimintaan. Erityisluokan oppilaat ja opiskeluhuollon henkilöstö on tehnyt yhdessä harjoituksia hevosten kanssa, jolloin koulullakin on helpompi olla yhteydessä näihin tutuiksi tulleisiin aikuisiin. 

Hevostoiminta saa oppilaat näkemään toisensa ja myös itsensä uusin silmin. Tämän vuoksi olen edellisessä koulussa aloittanut lukuvuoden talliretkellä niiden oppilaiden kanssa, joilla on vielä haasteita omassa käyttäytymisessään ja tunne-elämässään. On ollut kerta toisensa jälkeen hienoa huomata, miten hevoset ”kesyttävät” nämä oppilaat näyttämään tunteita ja avaamaan ajatuksiaan. Hevonen mahdollistaa luottamuksellisen pedagogisen suhteen syntymisen. Näissä tilanteissa otan paljon kuvia, koska oppilaiden hymyt ja aktiivinen toimintakyky ansaitsevat tulla dokumentoiduksi, jotta voimme palata niihin esim. palavereissa vanhempien ja verkostojen kanssa. Hevostoimintaa olemme hyödyntäneet myös pitkäkestoisessa kiusaamistilanteessa, jolloin ”vyyhti” on auennut tallilla ja seurantaa on jatkettu koululla: kiusaaminen on saatu päättymään.

Olemme tuoneet poneja myös koululle, jolloin ne ovat toimineet kuin ”magneetteina” vetäen oppilaita poniaitaukselle. Kysellessäni edellisessä koulussani oppilailta, mikä oli ollut lukuvuoden paras asia, moni vastasi, että kohtaamiset poniaitauksella. 
Eivätkös kohtaamiset ole sitä meidän työmme ydintä?

Lisätietoa:

Ritva Mickelsson, ritva.mickelsson@espoo.fi (espoolainen rehtori ja Eduskunnan eläinavusteisen työryhmän asiantuntijajäsen)
 

Lisälukemista (s. 55–75 on esimerkkejä toteuttamastani eläinavusteisesta toiminnasta koulussa)
Ervast, L. & Raukola-Lindblom, M. toim.), Hevoset ja koirat eläinavusteisessa työssä - tutkittua tietoa ja kokemuksia (1 painos). Sanasilta.