Sosiaaliset raportit kertovat ilmiöistä asukkaiden arjessa

Sosiaalityön ammattilaiset raportoivat säännöllisesti asiakkaidensa arjessa havaitsemistaan ilmiöistä, eli sosiaaliseen hyvinvointiin ja sosiaalisiin ongelmiin liittyvistä asioista. Raportoinnin avulla saadaan kerättyä systemaattisesti tietoa, joka tuo esiin muun muassa palvelujen välisiä aukkoja viranomaispalveluissa. Asiakkaiden kanssa työtänsä tekevät usein havaitsevat työssään näitä aukkopaikkoja sekä puutteita ja tämä tieto on erittäin arvokasta, sillä sitä ei voida saada muista lähteistä kuten tietojärjestelmistä.

Perhekeskuspalvelujen raporteissa on tunnistettu useita eri ilmiöitä hyvinvointialueellamme, esimerkiksi:

• väkivallan eri muodot ovat lisääntyneet
• koulunkäynnin haasteet
• palvelujen saatavuuden ongelmat
• vaikeudet tukea vanhempia ja lapsia vaikeissa erotilanteissa.

Lisäksi raporteissa on noussut esiin vanhemmuuden ja kasvatuksen haasteita sekä vanhempien jaksamiseen liittyviä ongelmia.

Raporttien tuottamaa tietoa hyödynnetään nyt ensimmäistä kertaa palvelujen kehittämisessä, ja tätä prosessia kehitetään aktiivisesti. Raporteissa esiin nousseet ilmiöt ovat hyvin moninaisia, joten niiden ratkaisemiseksi tarvitaan niin ikään monenlaisia toimenpiteitä. Ilmiötietoa rikastutetaan asiakastietojärjestelmistä ja kokemusasiantuntijoilta saadulla tiedolla. Selvityksessä on myös, miten muiden sisäisten toimijoiden välillä voidaan jakaa ja rikastuttaa tietoa.

Sosiaaliset raportit ovat toimineet Perhekeskuksen palveluissa keskustelun pohjana esimerkiksi Espoon kaupungin yhteistyöfoorumeissa. Raporttien avulla voidaan myös tarjota lisätietoa käynnissä oleviin projekteihin ja hankkeisiin, ja niiden sisältöjä käytetään uusien hankehakemusten taustatietona.

Ammattilaiset voivat myös ehdottaa raporteissa omia ehdotuksiaan ilmiöihin puuttumiseksi. He ovat korostaneet moniammatillisen yhteistyön ja tiedon jakamisen tärkeyttä, niin asukkaille kuin perheitä kohtaaville ammattilaisille.

Niittykummun perhekeskuksessa on käynnissä pilottihanke, jossa kokeillaan miten moniammatillisesti voidaan puuttua paikallisiin ilmiöihin. Keskusteluihin eri aiheista osallistuu ammattilaisia neuvolasta, perheneuvolasta, perhesosiaalityöstä ja lastensuojelusta. Keskustelut ovat tuottaneet sosiaalisten raporttien lisäksi myös jaettua ymmärrystä ilmiöistä sekä toistensa palveluista.

Ilmiökeskustelun kautta on syntynyt muun muassa ”Kännykätön alue” -kyltti, joka on käytössä Niittykummun perhekeskuksen tiloissa. Tässä tapauksessa ongelmana nähtiin se, että vanhemmat keskittyvät perhekeskuksen tiloissa asioidessaan älylaitteisiin siten, että lapsi saattaa jäädä täysin huomiotta. Vuorovaikutus lapsen kanssa on erittäin tärkeää ja ammattilaiset näkivät tässä tarpeen tukea vanhempaa muistuttamalla asiasta hienovaraisesti asiakastapaamisten yhteydessä odotustiloissa.

Henkilökunta arvioi, että tällä kyltillä näyttäisi olleen vaikutusta siten, että älypuhelimet eivät ole enää niin paljoa esillä, kuin aikaisemmin.

Sosiaalihuoltolaki (1301/2014, 7§) velvoittaa välittämään tietoa sosiaalisesta hyvinvoinnista ja ongelmista sekä hyödyntämään sosiaalihuollon asiantuntemusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi rakenteellisen sosiaalityön keinoin. Sosiaalinen raportointi on yksi tapa tehdä rakenteellista sosiaalityötä. Rakenteellisella sosiaalityöllä on kolme keskeistä tehtävää: tuottaa tietoa asiakkaiden tarpeista ja sosiaalipalvelujen vaikutuksista, esittää toimenpide-ehdotuksia sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä tuoda sosiaalihuollon asiantuntemus osaksi kunnan ja hyvinvointialueen muiden toimialojen suunnittelua ja yhteistyötä.