”Palvelu ruotsiksi on parantunut, mutta puutteita on edelleen”
Selvä enemmistö Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ruotsinkielisistä asukkaista pitää erittäin tärkeänä saada palvelua ruotsiksi. Tämä käy ilmi LUVNin joulukuussa 2024 toteuttamasta asukaskyselystä.
Kysely oli suunnattu yli 15-vuotiaille ruotsinkielisille. Sen tarkoituksena oli arvioida, kuinka usein palvelua saadaan ruotsiksi eri palveluissamme. Kyselyyn vastasi 477 henkilöä, joten sen perusteella emme voi tehdä lopullisia johtopäätöksiä yleisesti, varsinkaan erikoistuneista palveluista, joissa palvelukohtainen vastaajamäärä oli hyvin vähäinen. Vuonna 2023 vastaavaan kyselyyn vastasi 722 henkilöä.
Suurin osa vastaajista (82 %) pyrkii aina saamaan palvelua ruotsiksi, erityisesti silloin, kun sitä tarjotaan vaihtoehtona. Jotkut kuitenkin valitsevat suomenkielisen palvelun, koska he uskovat sen olevan paremmin saatavilla.
Ruotsinkielinen palvelu toimii paremmin lännessä
Vuonna 2024 ruotsinkielisten palvelujen saatavuus vaihteli suuresti asuinpaikan ja palvelutyypin mukaan. HIRS-alueella (Hanko-Inkoo-Raasepori-Siuntio) palvelut ovat yleensä hyvin saatavilla ruotsiksi. Vastaajat kuitenkin kokivat, että vastaanottoaikoja on vaikea saada ja että palveluja on leikattu liikaa.
Enemmistö niistä, jotka eivät saaneet palvelua ruotsiksi, asui itäisillä (Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi) ja pohjoisilla alueilla (Vihti-Karkkila-Lohja). Erikoistuneemmissa palveluissa, kuten lastensuojelupalveluissa, aikuisten sosiaalityössä ja kuntoutuksessa, kuljetuspalveluissa ja Espoon sairaalan palveluissa, ruotsinkielisen palvelun saaminen on vaikeampaa.
Avoimista vastauksista tuli palautetta, että ruotsinkielisiin puhelinlinjoihin ei usein vastata ruotsiksi. Tällä hetkellä monet ruotsinkieliset puhelinpalvelut ovat riippuvaisia muutamasta henkilöstä, minkä vuoksi ne ovat erittäin haavoittuvia. Asiakasneuvonta- ja ohjauskanavia kehitetään kuitenkin jatkuvasti, ja kielellinen saavutettavuus on vahvasti mukana tässä kehityksessä.
Pientä parannusta monissa palveluissa
Vuoden 2024 asukaskyselyn vastausten perusteella useissa palveluissa on tapahtunut pientä parannusta, vaikka vastaajien määrä palvelukohtaisesti on usein melko pieni. Useimmat vastaajat ovat arvioineet yleisiä terveyspalveluja, ja näiden osalta ruotsinkielisen palvelun saatavuus on parantunut sekä terveysasemilla että suun terveydenhuollossa. Vuonna 2024, 85 % vastaajista sai lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanottoajan aina tai joskus ruotsiksi, kun vastaava luku vuonna 2023 oli 77 %. Suun terveydenhuollossa vastaavat luvut olivat 77 % vuonna 2024 ja 71 % vuonna 2023.
Kärjessä ovat edelleen oppilashuolto, lasten- ja äitiysneuvolat, lasten kuntoutuspalvelut, vanhustenhuollon ja vammaispalvelujen asumispalvelut, sekä kotihoito ja vanhusten kuntouttava päivätoiminta.
"Ruotsinkielinen palvelu on parantunut, mutta puutteita on edelleen", yksi vastaajista toteaa. Tämä kuvaa tilannetta melko hyvin. Vaikka parannuksia on tehty ja ruotsin kielellä on yhä suurempi merkitys sekä sisäisessä että ulkoisessa kehittämistyössä, meillä on edelleen paljon korjattavaa ja kehitettävää.
Henkilöstö haluaa oppia ruotsia
LUVN toteutti myös henkilöstökyselyn ruotsinkielisestä palvelusta. Henkilöstön (309 vastausta) mukaan suurimmat haasteet ovat oikein käännetyn ruotsinkielisen materiaalin puute, ruotsia osaavan henkilöstön puute, yhtenäisten ruotsinkielisten hoitopolkujen riittämätön huomioiminen suunnittelussa ja kehittämisessä sekä tiedon puute henkilöstön kielitaidosta. Henkilöstö arvioi, että useimmat palvelut toimivat hieman paremmin ruotsiksi verrattuna edelliseen vuoteen, ja halu oppia ruotsia on suuri.
Vuonna 2025 keskitymme muun muassa seuraaviin asioihin:
- Kehitämme ruotsinkielistä asiakasneuvontaa ja -ohjausta rakentamalla toimivia ruotsinkielisiä kanavia sekä kartoittamalla henkilöstön kielitaitoa.
- Parannamme nykyisen henkilöstön kielitaitoa lisäämällä ja kohdentamalla kielikursseja ja kielikylpyjä sekä kehittämällä kielitietoisia työympäristöjä, jotka tukevat kielen oppimista ja houkuttelevat sekä ruotsia osaavaa henkilöstöä että opiskelijoita.
- Takaamme ruotsinkielisen materiaalin saatavuuden kehittämällä edelleen käännösprosesseja ja laadunvarmistusta.
Kyselyjen yhteenvedot ja kehityskokonaisuudet julkaistaan kansalliskielilautakunnan vuosikertomuksessa, joka on käsitelty 12.3.2025. Vuosikertomus on julkaistu lautakunnan kokousmateriaalissa(ulkoinen linkki).
Haluamme kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita erityisesti kaikista annetuista kehitysehdotuksista!